veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kannattaako alennuksia metsästää?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Taloustiedettä kuluttajatwistillä

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Seuraa Twitterissä @HennaMikkonen1

Lapsuudenkodista tarttuu meihin monia arvoja, asenteita ja käyttäytymismalleja. Niin myös malleja siitä, miten käytämme rahaa.

Yksi itseeni tarttunut asia on alennusten metsästys. Muistan, kuinka kävimme pienenä isän kanssa säännöllisesti paikallisessa halpahallissa etsimässä ”löytöjä”; mitä suurempi tarjous, sitä suurempi löytämisen riemu. Siihen aikaan ei muuten ollut Tokmanneja, Tarjoustaloja eikä Puuiloja, joten halpahallissa käynti oli vähän eksoottisempaa kuin nykyään.

Edelleenkin huomaan innostuvani alennuksessa olevista tuotteista. En nyt sentään ajele pitkin kaupunkia alennuskahvin perässä, mutta jos jotain tarvitsen ja se löytyy vaikka 50 %:n tarjouksessa, tulen iloiseksi. Joskus menee jopa vähän överiksi. Jos satun löytämään oikein hyvässä tarjouksessa olevan tuotteen, tekee se mieli ostaa, vaikka en tuotetta tarvitsisikaan.

Ja kuinkas ollakaan, huomaan, että lapseni ovat omaksuneet saman ajattelutavan. Tyttäreni iloitsi juuri löytäessään kivat farkut 60 %:n alennuksella. Poika puolestaan odottaa, että pitkään toivottu tyyriimpi vaate tulisi tarjoukseen.

On muuten olemassa myös ihmisiä (ainakin keskustelupalstojen perusteella), joita hävettää ostaa tuotteita tarjouksesta. Itselleni tämä ajattelu on vierasta. 

Tarjoushaukka hämmennyksissä

Pitkän linjan tarjoustenmetsästäjänä tuntuu, että tarjouksia on nykyään koko ajan ja joka puolella. Etenkin vaatteiden osalta alesesonkien merkitys tuntuu vähentyneen. ”Ennen vanhaan” alennusmyynnit olivat tammi- ja heinäkuussa, ja muutoin niitä ei juuri näkynyt.

Tilastokeskuksen data kuluttajahinnoista antaa jonkinasteista todistuspohjaa empiiriselle havainnolleni. Vaatteiden ja kenkien kuukausittaisessa hintaseurannassa (vasemmanpuoleinen kuva) toki näkyy edelleen selviä piikkejä. Suurimmat laskukuukaudet ajoittuvat tammi- ja heinäkuulle. Suurimmat nousut puolestaan näkyvät tyypillisesti helmi- ja elokuussa. Mutta alekuukausien hinnanlaskun suuruus on pienentynyt vuosien varrella.

Saiko siis ennen vaatteita paremmilla tarjouksilla? Keskimäärin hinnat Tilastokeskuksen tilaston mukaan kyllä laskivat alesesonkien aikaan enemmän. Mutta merkillepantavaa on se, että vaatteiden ja jalkineiden hinnat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2000 (oikeanpuoleinen kuva).

Vaatteet siis maksavat saman verran kuin reilut 20 vuotta sitten, kun samaan aikaan suomalaisten ansiotasot ovat lähes kaksinkertaistuneet. Rahan ostovoima huomioiden, vaatteet ovat siis selvästi halventuneet viimeisen reilun 20 vuoden aikaa. Tästä saamme kiittää globalisaatiota. Varjopuolena tässä on toisaalta se, että vaatteita tulee ostettua enemmän ja ne jäävät vähemmälle käytölle.

Monessa perheessä mietitään menoja nyt tarkkaan – tarjoukset kannattaa hyödyntää fiksusti

Vuosi 2022 sai monen perheen miettimään aiempaa tarkemmin kulutusmenojaan. Hinnat nousivat nopeasti ja selvästi enemmän kuin palkat, joten kotitalouksien ostovoima supistui. Etenkin perustarpeiden, kuten lämmityksen, ruoan ja liikkumisen hinnat nousivat nopeasti. Korkojen nopea nousu puolestaan iskee velallisiin. Sama haastava meno jatkuu vielä ainakin alkuvuonna 2023.

Oman kulutuksen tarkastelu aika ajoin on suositeltavaa, on sitten päällä kriisi tai ei. Kun itsellä on hyvä kuva omista menoistaan, on helpompi miettiä, onko omassa kuluttamisessa petraamisen paikkoja. Riittääkö rahat kulutukseen? Vastaako kulutus omaa arvomaailmaa ja onko se sellaista, mikä oikeasti lisää hyvinvointia? Tai jos rahat ovat tiukilla, niin on helpompi miettiä säästökohteita, kun on ensin selvillä omista menoistaan.

Menojen pienentämiseen on useita tapoja. Voi ostaa vähemmän tai voi ostaa edullisempia merkkejä. Myös alennusten hyödyntäminen kannattaa, kunhan pitää päänsä kylmänä eikä allekirjoittaneen tavoin innostu ostamaan asioita, joita ei oikeasti edes tarvitse. 

Henna Mikkonen

Kommentit (1)
 
  • BobCat 11.1.2023 14.45
     
    Mukavaa, että hyvätuloisella pääekonomistillakin on hintatietoisuutta ja maanläheinen suhtautuminen kuluttamiseen :)
    Omasta taloudesta huolehtimisessahan on vanhan viisauden mukaan tärkeintä menojen pitäminen tuloja pienempinä - simppeliä.
    Em. mahdollistaa turvapuskurin säästämisen pahan päivän varalle, ts. muutaman kk:n nettopalkan säästötilille yllättäviä menoja varten.
    Sitten kun tilillä on riittävä turvapuskuri on seuraava askel säästyneiden varojen sijoittaminen tuottavasti.
    Sijoittamisessakin oleellista on - tuotonhaun lisäksi - säästö, ts. valitun sijoitustuotteen merkintä-, säilytys- ja hallinnointikulujen minimointi.
    PS. Säästäminenhän on ekologistakin, turhan ja huonolaatuisen tavaran oston välttämistä. Ja kirpputorien ja nettikirppisten hyödyntämistä.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit