Työntekijänä voisin saada verohyötyä, jos otan työsuhdepyörän. Millaista hyötyä voin saada? Verojuristi vastaa kysymyksiin. Taulukosta näet, kuinka paljon pyöräetu keventää verotusta eri palkkatasoilla.
Pyöräetu houkuttaa monesta syystä. Sen avulla voi saada ajettavakseen hyvän pyörän, jonka hintaa ei tarvitse suorittaa kertamaksuna. Pyörän pystyy lopuksi lunastamaan omakseen kohtuullisella summalla.
Erityinen kannustin on etuun liittyvä verosäästö. Pyöräetu on työntekijälle verovapaata tuloa tietyin edellytyksin.
Miten polkupyöräetu keventää työntekijän verotusta? Kysyimme asiaa Veronmaksajien verojuristi Juuso Loikkaselta.
"Polkupyöräetu luontoisetuna on työntekijälle verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka vuodessa. Kun polkupyöräetu tarjotaan palkanosana, se alentaa veronalaista palkkaa, jolloin myös veroprosentti pienenee. Tai jos saat rahapalkan päälle enintään 1 200 euron polkupyöräedun, etu ei nosta ansiotulosi verotusta", Loikkanen vastaa.
Eläke maksuun
Palkan osana maksetusta pyöräedusta peritään kuitenkin samat TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut, jotka maksettaisiin ilman pyöräetua. Juuso Loikkanen kertoo esimerkin.
”Jos työnantaja tarjoaa 40 000 euroa vuodessa ansaitsevalle työntekijälle palkan osana polkupyöräedun, jonka suuruus on 100 e/kk (1 200 e/v), työntekijän veronalainen palkka alenee 38 800 euroon vuodessa. TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut tulee maksaa tässäkin tapauksessa 40 000 euron tulosta. Palkansaajan veronluonteiset sairausvakuutusmaksut kuitenkin alenevat veronalaisen palkan pienennyttyä”, hän sanoo.
Mitä sisältyy?
Verovapaaseen pyöräetuun voi kuulua myös varusteita tai pyörän huoltoa.
”Polkupyöräetuun luetaan pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet kuten valot, lukitus ja nastarenkaat. Myös pyöräilykypärä voi sisältyä etuun. Varusteiden arvo lisätään pyörän hankintahintaan, kun lasketaan työsuhdepyöräedun arvoa”, Loikkanen sanoo.
Muista varusteista, kuten matkamittarista, pyöräilykengistä ja -vaatteista muodostuu erillinen etu, joka arvostetaan käypään arvoon. Se on työntekijälle verotettavaa tuloa.
Työnantaja voi maksaa pyöräetuun sisällytettynä myös huoltokuluja. Sähköpyörillä yläraja on 30 euroa kuukaudessa (360 e/v), tavallisilla pyörillä 20 euroa kuukaudessa (240 e/v). Vaihtoehtoisesti voi maksaa näitä alemmat, todelliset huoltokustannukset.
"Jos työnantaja antaa polkupyörän työntekijän omistukseen, kyse ei ole polkupyöräedusta vaan palkaksi katsottavasta veronalaisesta edusta. Edun arvo on polkupyörän käypä arvo luovutushetkellä”, Loikkanen huomauttaa.
Säästöä työnantajalle
Pyöräetu tuo säästöä myös palkan maksajalle, jos se annetaan palkankorotuksen sijaan.
”Työnantajalle syntyy kustannuksia sekä työntekijälle maksetuista palkoista että niiden sivukuluista. Jos verovapaa etu annetaan palkankorotuksena, sivukuluja ei makseta. Jos palkankorotuksena annettu etu on suurempi kuin 100 e/kk, sivukulut maksetaan ylimenevästä osasta. Jos sen sijaan edun arvo vähennetään sovitusta kokonaispalkasta, esimerkiksi työeläkemaksu menee myös verovapaasta osuudesta”, Loikkanen opastaa.
Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa eli verovapaa polkupyöräetu vähennetään työsuhdematkalipun verovapaasta enimmäismäärästä.
Työnantajan on hyvä muistaa, että arvonlisäverotuksessa vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee henkilökunnan asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyviä tavaroita. Näin ollen työmatkaliikkumista varten hankitun polkupyörän arvolisäveroa ei ole mahdollista vähentää.
Pyöräetu palkan osana, paljonko verot kevenevät?
Alla olevan taulukon esimerkissä polkupyöräetu vähennetään bruttopalkasta.
| Palkka ennen pyöräetua |
Alennettu palkka + 1 200 e polkupyöräetu |
Vaikutus veroihin ja nettotuloon |
|||
| Rahapalkka (e/v) |
Verot ja maksut (e/v) |
Rahapalkka |
Verot ja maksut (e/v) |
Verojen alenema vs. lähtötilanne (e/v) |
Käteen jäävän tulon alenema vs. lähtötilanne (e/v) |
| 25 000 | 4 150 | 23 800 | 3 799 | 351 | 849 |
| 30 000 | 6 113 | 28 800 | 5 661 | 452 | 748 |
| 40 000 | 10 351 | 38 800 | 9 823 | 528 | 672 |
| 50 000 | 15 233 | 48 800 | 14 704 | 528 | 672 |
| 60 000 | 20 187 | 58 800 | 19 613 | 575 | 625 |
| 70 000 | 25 428 | 68 800 | 24 853 | 575 | 625 |
| 80 000 | 30 607 | 78 800 | 30 042 | 565 | 635 |
| 90 000 | 35 765 | 88 800 | 35 200 | 565 | 635 |
| 100 000 | 40 976 | 98 800 | 40 339 | 637 | 563 |
| 110 000 | 46 668 | 108 800 | 46 031 | 637 | 563 |
| 120 000 | 52 359 | 118 800 | 51 722 | 637 | 563 |
| 130 000 | 58 050 | 128 800 | 57 414 | 637 | 563 |
| 140 000 | 63 742 | 138 800 | 63 105 | 637 | 563 |
| 150 000 | 69 433 | 148 800 | 68 797 | 637 | 563 |
Laskelma: Veronmaksajat, Janne Kalluinen
- Laskentaoletukset: 18-52 -vuotias palkansaaja ja ikäryhmälle soveltuvat sosiaalivakuutusmaksut, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit, vain viran puolesta myönnettävät vähennykset.
-
Palkan osana maksettu polkupyöräetu keventää palkan verotusta, mutta ei eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Palkansaaja maksaa siis edelleen saman määrän TyEL- ja työkyvyttömyysmaksuja kuin ennen pyöräetua. Palkansaajan veronluonteiset sairausvakuutusmaksut kuitenkin alenevat, koska veronalainen palkka pienenee.
-
Esimerkiksi 40 000 euron vuosituloilla 1 200 euron pyöräetu palkan osana keventää verotusta 528 euroa vuodessa. Koska etu on kuitenkin pienentänyt rahapalkkaa, käteen jää 672 euroa vähemmän kuin ennen pyöräetua. Käteen jäävän tulon vähenemän voi mieltää työsuhdepyörän kustannukseksi työntekijälle.
-
Jos ansaitsee 70 000 euroa vuodessa, 1 200 euron pyöräetu palkan osana keventää verotusta 575 euroa vuodessa. Vuositulot putoavat silloin 625 euroa.
Pyöräetu palkan päälle, millainen veroero rahapalkan korotukseen?
Alla olevan taulukon esimerkeissä pyöräetu maksetaan palkan päälle.
| Rahapalkka ennen polkupyöräetua (e/v) |
Rahapalkka+1200 e pyöräetu, verot ja maksut (e/v) |
Rahapalkan korotus 1 200 eurolla, verot ja maksut (e/v) |
Rahapalkan nousun vaikutus veroihin (e/v) |
Työsuhdepyörän kustannus (Tämän verran rahana annetusta palkankorotuksesta jäisi käteen) |
| 30 000 | 5 778 | 6 724 | 496 | 1 200-496=704 |
| 40 000 | 9 872 | 10 442 | 570 | 630 |
| 100 000 | 39 676 | 40 343 | 667 | 533 |
Laskelma: Veronmaksajat, Mikael Kirkko-Jaakkola
Laskelman oletukset:
- Palkasta perittävät veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut ja verot vuoden 2024 veroperustein.
- Kunnallis- ja kirkollisveroprosentti yhteensä 7,40 (esim. Vantaa), ei työeläkemaksun korotusosuutta (joka koskee 53-62 vuotiasta).
- Vain viran puolesta automaattisesti tehtävät vähennykset.
-
Esimerkki: Jos 40 000 euroa vuodessa ansaitseva saa 1 200 euron pyöräedun palkankorotuksena, rahapalkan verotus ei muutu. Jos palkankorotus tulisi rahana, verotus kiristyisi 570 eurolla. Näin työsuhdepyörän kustannukseksi voi mieltää 630 euroa vuodessa eli sen summan, joka olisi jäänyt rahapalkan korotuksesta käteen verojen jälkeen.
ESIMERKKI
Hannan 3 600 euron pyörä palkankorotuksena
Hanna ansaitsee vuodessa 40 000 euroa. Hän saa palkankorotuksena 1 200 e/v pyöräedun. Verosäästön vuoksi edun laskennallinen vuosikustannus Hannalle on 630 e/v. (ks. taulukko yllä )
Hanna valitsee 3 600 euron sähköpyörän. Leasing-jakson pituus on 36 kuukautta (3 v) ja lunastushinta on 5 % pyörän hankintahinnasta.
- Hannan kustannukset (vuoden 2024 tasolla) : 3 x 630 e/v = 1 890 e
- Loppulunastus 3 600 x 0,05 = 180 e
- Pyörän kokonaiskulu: 1 890 e + 180 e = 2 070 e
Tiesitkö pyöräedusta?
- Polkupyöräetu syntyy, kun työnantaja antaa omistamansa tai leasingsopimuksella hankkimansa polkupyörän työntekijän käyttöön.
- Pyörää hankittaessa siihen saatetaan vaihtaa alkuperäisten osien tilalle esimerkiksi toisenlainen ohjaustanko, polkimet tai satula. Polkupyöräetua laskettaessa nämä osat luetaan etuun alkuperäisten osien sijaan. Jos työntekijä vaihdattaa edellä mainittuja osia pyörään myöhemmin, niistä syntyy erillinen etu, joka arvostetaan käypään arvoon.
- Jos pyörän osia tai pyörään kiinteästi kuuluvia varusteita joudutaan kulumisen tai rikkoontumisen vuoksi uusimaan, ne lasketaan varaosina huolto- ja korjauskustannuksiin.
- Jos työnantaja hankkii työsuhdepolkupyörän leasingsopimuksella, pyöräedun arvo on työnantajalle aiheutuva kustannus kuukaudessa. Se lasketaan näin: leasing- tai muu maksu + erikseen maksetut huolto-, korjaus- ja vakuutuskulut – leasingyhtiölle maksetut toimisto- ja käsittelykulut.
Lähde: vero.fi
Satu Alavalkama
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 19.4.2021. Juttua on päivitetty 31.1.2024 ja 25.3.2024 ja 16.5.2024.
