Työntekijänä voisin saada verohyötyä, jos otan työsuhdepyörän. Millaista hyötyä voin saada? Verojuristi vastaa kysymyksiin. Taulukosta näet, kuinka paljon pyöräetu keventää verotusta eri palkkatasoilla.
"Polkupyöräetu luontoisetuna on työntekijälle verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka vuodessa. Tällöin esimerkiksi tilanteessa, jossa saat osana rahapalkkaa tai rahapalkan päälle enintään 1 200 euron polkupyöräedun, etu ei nosta ansiotulosi verotusta", sanoo Veronmaksajien verojuristi Juuso Loikkanen.
Olen esimies. Millaista veroetua yrityksemme voi saada pyöräedun avulla?
”Työnantajalle syntyy kustannuksia muun muassa työntekijälle maksetuista palkoista ja niiden sivukuluista. Palkankorotuksena annatusta edusta sivukulut maksetaan vain veronalaisesta edusta, ei verovapaasta edusta. Jos sen sijaan edun arvo vähennetään sovitusta kokonaispalkasta, esimerkiksi työeläkemaksu menee myös verovapaasta osuudesta.”
Mitä pyöräetuja työnantaja voi antaa verovapaasti – ja mistä voi syntyä työntekijälle verotettavaa tuloa?
"Jos työnantaja antaa polkupyörän työntekijän omistukseen, kyse ei ole polkupyöräedusta vaan palkaksi katsottavasta veronalaisesta edusta. Edun arvo on polkupyörän käypä arvo luovutushetkellä.
Polkupyöräetuun luetaan myös pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet kuten valot, lukitus ja nastarenkaat. Vaikka pyöräilykypärä ei ole polkupyörän varuste, luetaan työsuhdepyörän yhteydessä annettava kypärä kuitenkin polkupyöräetuun.
Varusteet otetaan huomioon polkupyöräedun arvoa laskettaessa lisäämällä varusteiden arvo hankintahintaan. Muista varusteista, kuten matkamittareista, pyöräilykengistä ja -vaatteista muodostuu erillinen etu, joka arvostetaan käypään arvoon.
Käyttökustannuksiin laskettavien työnantajan maksamien huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo on sähköpyörillä 30 euroa kuukaudessa ja muilla 20 euroa kuukaudessa tai sitä alemmat todelliset huolto- ja korjauskustannukset.
Tämä koskee sekä työnantajan omistaman polkupyörän huolto- ja korjauskustannuksia että työnantajan leasingsopimuksella hankkiman pyörän huolto-ja korjauskustannuksia, jos työnantaja maksaa kustannukset erikseen."
Esimerkki: Työntekijällä on palkkasopimus, jossa kokonaispalkan määrä on 3 500 e/kk. Työntekijä saa polkupyöräedun 150 e/kk (1 800 e/v) osana kokonaispalkkasopimusta. Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka vuodessa, ainoastaan verovapaan tulon ylittävä määrä (600 e/v ja 50 e/kk) on työntekijän veronalaista luontoisetua.
Työntekijän veronalainen kokonaispalkka on 3 400 euroa, josta rahapalkan osuus on 3 350 euroa ja veronalaisen polkupyöräedun osuus 50 euroa. Työntekijän verovapaa polkupyöräetu on 100 e/kk.
Mitä muuta kannattaa muistaa pyöräedun veroista?
"Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa eli verovapaa polkupyöräetu vähennetään työsuhdematkalipun verovapaasta enimmäismäärästä.
Työnantajan on hyvä muistaa, että arvonlisäverotuksessa vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee henkilökunnan asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyviä tavaroita. Näin ollen työmatkaliikkumista varten hankitun polkupyörän arvolisäveroa ei ole mahdollista vähentää."
Paljonko pyöräetu keventää verotusta?
Alla olevan taulukon esimerkeissä pyöräetu maksetaan palkan päälle.
Esimerkki: Palkankorotus vai työsuhdepyörä
| Henkilö | A | A | B | C |
| euroa/v | euroa/v | euroa/v | euroa/v | |
| Rahapalkka | 30 000 | 30 000 | 40 000 | 100 000 |
| a) | ||||
| Työsuhde- pyöräetu, e/v |
600 | 1 200 |
1 200 |
1 200 |
| Veronalainen tulo | 30 000 | 30 000 | 40 000 | 100 000 |
| Verot ja maksut | 6 219 | 6 219 | 10 418 | 40 816 |
| b) | ||||
| Rahapalkan korotus pyöräedun määrällä, e/v |
600 | 1 200 |
1 200 |
1 200 |
| Veronalainen tulo | 30 600 | 31 200 | 41 200 | 101 200 |
| Verot ja maksut | 6 471 | 6 724 | 10 996 | 41 512 |
| Rahapalkan nousun vaikutus veroihin |
252 | 505 | 578 | 696 |
| Työsuhdepyörän kustannus (paljonko jää verojen jälkeen käteen vrt. rahapalkan korotukseen), e/v |
600-252 =348 |
1 200-505 =695 |
1 200-578 =622 |
1 200-696 =504 |
Laskelman oletukset:
- Palkasta perittävät veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut ja verot vuoden 2023 veroperustein.
- Kunnallis- ja kirkollisveroprosentti yhteensä 7,36 (esim. Vantaa), ei työeläkemaksun korotusosuutta (joka koskee 53-62 vuotiasta).
- Vain viran puolesta automaattisesti tehtävät vähennykset, alle 60 v tyltulovähennys.
Lähde: Veronmaksajat, Mikael Kirkko-Jaakkola
Miten palkanosana saatava polkupyöräetu vaikuttaa veroihin ja käteen jääviin tuloihin?
Kun etu tarjotaan palkanosana, etu alentaa veronalaista palkkaa. Palkanosankin tapauksessa palkansaajan verot siis alenevat, mutta edun arvosta palkansaaja maksaa kuitenkin samat TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut verrattuna tilanteeseen, että ei saisi etua.
Jos siis esimerkiksi työnantaja tarjoaa työntekijälle (palkka 40 000 e/v.) polkupyöräedun, jonka suuruus on 100 euroa/kk (1 200 euroa/v.), työntekijän veronalainen palkka alenee 38 800 euroon vuodessa. TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut tulee maksaa tässäkin tapauksessa 40 000 euron tulosta. Palkansaajan veronluonteiset sairausvakuutusmaksut kuitenkin alenevat veronalaisen palkan pienennyttyä.
Esimerkki: Viljamin bruttopalkka on lähtötilanteessa 50 000 euroa/v. Hänen maksamansa verot ja veronluonteiset maksut vuodelta 2023 olisivat ilman polkupyöräetua yhteensä 15 820 euroa. Neuvoteltuaan työnantajansa kanssa hän ottaa palkanosana tarjotun polkupyöräedun, jonka arvo on 100 euroa kuukaudessa (yht. 1 200 euroa vuodessa).
Viljamin rahapalkka pienenee etuun tarttumisen seurauksena 48 800 euroon. Hänen maksamansa verot ja veronluonteiset maksut per vuosi vähenevät edun saamisen myötä noin 514 eurolla. Käteen jäävät tulot pienenevät 686 eurolla verrattuna tilanteeseen, että hän ei olisi ottanut polkupyöräetua.
Taulukko: Verotuksen progression vuoksi suurituloisen verotus kevenee samansuuruisesta edusta euromääräisesti enemmän kuin pienituloisen.
Alla olevan taulukon esimerkissä pyöräetu maksetaan palkan osana.
Pelkkä palkka 1 200 e/v polkupyöräetu vähennetty palkasta (palkanosa)
| Rahapalkka e/v | Verot ja maksut e/v | Rahapalkka e/v | Verot ja maksut e/v | Verojen alenema vrt. lähtötilanne | Käteen jäävän tulon alenema vrt. lähtötilanne e/v |
| 25 000 | 4 513 | 23 800 | 4 152 | 362 | 838 |
| 30 000 | 6 539 | 28 800 | 6 084 | 455 | 745 |
| 40 000 | 10 874 | 38 800 | 10 343 | 531 | 669 |
| 50 000 | 15 820 | 48 800 | 15 289 | 531 | 669 |
| 60 000 | 20 867 | 58 800 | 20 290 | 577 | 623 |
| 70 000 | 26 167 | 68 800 | 25 590 | 577 | 623 |
| 80 000 | 31 392 | 78 800 | 30 824 | 567 | 633 |
| 90 000 | 36 610 | 88 800 | 36 042 | 567 | 633 |
| 100 000 | 42 056 | 98 800 | 41 394 | 662 | 538 |
| 110 000 | 47 979 | 108 800 | 47 317 | 662 | 538 |
| 120 000 | 53 902 | 118 800 | 53 240 | 662 | 538 |
| 130 000 | 59 825 | 128 800 | 59 163 | 662 | 538 |
| 140 000 | 65 748 | 138 800 | 65 086 | 662 | 538 |
| 150 000 | 71 671 | 148 800 | 71 009 | 662 | 538 |
- Laskentaoletukset: 18-52 -vuotias palkansaaja ja ikäryhmälle soveltuvat sosiaalivakuutusmaksut, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit, vain viran puolesta myönnettävät vähennykset.
Laskelma: Janne Kalluinen
Satu Alavalkama
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 19.4.2021. Juttu on päivitetty 20.2.2023.
