veronmaksajat.fi

VEROT

Hankkisinko työsuhdepyörän – miten pyöräetua verotetaan?

Hankkisinko työsuhdepyörän – miten pyöräetua verotetaan?
17.5.2024

Työntekijänä voisin saada verohyötyä, jos otan työsuhdepyörän. Millaista hyötyä voin saada? Verojuristi vastaa kysymyksiin. Taulukosta näet, kuinka paljon pyöräetu keventää verotusta eri palkkatasoilla.

Pyöräetu houkuttaa monesta syystä. Sen avulla voi saada ajettavakseen hyvän pyörän, jonka hintaa ei tarvitse suorittaa kertamaksuna. Pyörän pystyy lopuksi lunastamaan omakseen kohtuullisella summalla.

Erityinen kannustin on etuun liittyvä verosäästö. Pyöräetu on työntekijälle verovapaata tuloa tietyin edellytyksin.

Miten polkupyöräetu keventää työntekijän verotusta? Kysyimme asiaa Veronmaksajien verojuristi Juuso Loikkaselta.

"Polkupyöräetu luontoisetuna on työntekijälle verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka vuodessa. Kun polkupyöräetu tarjotaan palkanosana, se alentaa veronalaista palkkaa, jolloin myös veroprosentti pienenee. Tai jos saat rahapalkan päälle enintään 1 200 euron polkupyöräedun, etu ei nosta ansiotulosi verotusta", Loikkanen vastaa.

Eläke maksuun

Palkan osana maksetusta pyöräedusta peritään kuitenkin samat TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut, jotka maksettaisiin ilman pyöräetua. Juuso Loikkanen kertoo esimerkin.

”Jos työnantaja tarjoaa 40 000 euroa vuodessa ansaitsevalle työntekijälle palkan osana polkupyöräedun, jonka suuruus on 100 e/kk (1 200 e/v), työntekijän veronalainen palkka alenee 38 800 euroon vuodessa. TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksut tulee maksaa tässäkin tapauksessa 40 000 euron tulosta. Palkansaajan veronluonteiset sairausvakuutusmaksut kuitenkin alenevat veronalaisen palkan pienennyttyä”, hän sanoo.

Mitä sisältyy?

Verovapaaseen pyöräetuun voi kuulua myös varusteita tai pyörän huoltoa.

”Polkupyöräetuun luetaan pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet kuten valot, lukitus ja nastarenkaat. Myös pyöräilykypärä voi sisältyä etuun. Varusteiden arvo lisätään pyörän hankintahintaan, kun lasketaan työsuhdepyöräedun arvoa”, Loikkanen sanoo.

Muista varusteista, kuten matkamittarista, pyöräilykengistä ja -vaatteista muodostuu erillinen etu, joka arvostetaan käypään arvoon. Se on työntekijälle verotettavaa tuloa.

Työnantaja voi maksaa pyöräetuun sisällytettynä myös huoltokuluja. Sähköpyörillä yläraja on 30 euroa kuukaudessa (360 e/v), tavallisilla pyörillä 20 euroa kuukaudessa (240 e/v). Vaihtoehtoisesti voi maksaa näitä alemmat, todelliset huoltokustannukset.

"Jos työnantaja antaa polkupyörän työntekijän omistukseen, kyse ei ole polkupyöräedusta vaan palkaksi katsottavasta veronalaisesta edusta. Edun arvo on polkupyörän käypä arvo luovutushetkellä”, Loikkanen huomauttaa.

Säästöä työnantajalle

Pyöräetu tuo säästöä myös palkan maksajalle, jos se annetaan palkankorotuksen sijaan.

”Työnantajalle syntyy kustannuksia sekä työntekijälle maksetuista palkoista että niiden sivukuluista. Jos verovapaa etu annetaan palkankorotuksena, sivukuluja ei makseta. Jos palkankorotuksena annettu etu on suurempi kuin 100 e/kk, sivukulut maksetaan ylimenevästä osasta.  Jos sen sijaan edun arvo vähennetään sovitusta kokonaispalkasta, esimerkiksi työeläkemaksu menee myös verovapaasta osuudesta”, Loikkanen opastaa.

Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa eli verovapaa polkupyöräetu vähennetään työsuhdematkalipun verovapaasta enimmäismäärästä.

Työnantajan on hyvä muistaa, että arvonlisäverotuksessa vähennystä ei saa tehdä, kun hankinta koskee henkilökunnan asunnon ja työpaikan väliseen kuljetukseen liittyviä tavaroita. Näin ollen työmatkaliikkumista varten hankitun polkupyörän arvolisäveroa ei ole mahdollista vähentää.

Pyöräetu palkan osana, paljonko verot kevenevät?

Alla olevan taulukon esimerkissä polkupyöräetu vähennetään bruttopalkasta.                       

Palkka ennen pyöräetua  
Alennettu palkka +
1 200 e polkupyöräetu
Vaikutus veroihin ja nettotuloon
Rahapalkka
(e/v)
Verot ja maksut
(e/v)

Rahapalkka
(e/v)

Verot ja maksut
(e/v)
Verojen alenema vs. lähtötilanne
(e/v)
Käteen jäävän tulon alenema vs. lähtötilanne
(e/v)
25 000 4 150 23 800 3 799 351 849
30 000 6 113 28 800 5 661 452 748
40 000 10 351 38 800 9 823 528 672
50 000 15 233 48 800 14 704 528 672
60 000 20 187 58 800 19 613 575 625
70 000 25 428 68 800 24 853 575 625
80 000 30 607 78 800 30 042 565 635
90 000 35 765 88 800 35 200 565 635
100 000 40 976 98 800 40 339 637 563
110 000 46 668 108 800 46 031 637 563
120 000 52 359 118 800 51 722 637 563
130 000 58 050 128 800 57 414 637 563
140 000 63 742 138 800 63 105 637 563
150 000 69 433 148 800 68 797 637 563

Laskelma: Veronmaksajat, Janne Kalluinen

  • Laskentaoletukset: 18-52 -vuotias palkansaaja ja ikäryhmälle soveltuvat sosiaalivakuutusmaksut, keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit, vain viran puolesta myönnettävät vähennykset.
  • Palkan osana maksettu polkupyöräetu keventää palkan verotusta, mutta ei eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Palkansaaja maksaa siis edelleen saman määrän TyEL- ja työkyvyttömyysmaksuja kuin ennen pyöräetua. Palkansaajan veronluonteiset sairausvakuutusmaksut kuitenkin alenevat, koska veronalainen palkka pienenee.

  • Esimerkiksi 40 000 euron vuosituloilla 1 200 euron pyöräetu palkan osana keventää verotusta 528 euroa vuodessa. Koska etu on kuitenkin pienentänyt rahapalkkaa, käteen jää 672 euroa vähemmän kuin ennen pyöräetua. Käteen jäävän tulon vähenemän voi mieltää työsuhdepyörän kustannukseksi työntekijälle.

  • Jos ansaitsee 70 000 euroa vuodessa, 1 200 euron pyöräetu palkan osana keventää verotusta 575 euroa vuodessa. Vuositulot putoavat silloin 625 euroa.

Pyöräetu palkan päälle, millainen veroero rahapalkan korotukseen?

Alla olevan taulukon esimerkeissä pyöräetu maksetaan palkan päälle.

Rahapalkka
ennen polkupyöräetua  


(e/v)
Rahapalkka+1200 e pyöräetu,
verot ja maksut  


(e/v)
Rahapalkan korotus 1 200 eurolla, verot ja maksut 

(e/v)
Rahapalkan nousun vaikutus veroihin    

(e/v)

Työsuhdepyörän kustannus
(e/v)

(Tämän verran rahana annetusta palkankorotuksesta jäisi käteen)

30 000 5 778 6 724 496 1 200-496=704
40 000 9 872 10 442 570 630
100 000 39 676 40 343 667 533

Laskelma: Veronmaksajat, Mikael Kirkko-Jaakkola

Laskelman oletukset:

  • Palkasta perittävät veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut ja verot vuoden 2024 veroperustein.
  • Kunnallis- ja kirkollisveroprosentti yhteensä 7,40 (esim. Vantaa), ei työeläkemaksun korotusosuutta (joka koskee 53-62 vuotiasta).
  • Vain viran puolesta automaattisesti tehtävät vähennykset.
  • Esimerkki: Jos 40 000 euroa vuodessa ansaitseva saa 1 200 euron pyöräedun palkankorotuksena, rahapalkan verotus ei muutu. Jos palkankorotus tulisi rahana, verotus kiristyisi 570 eurolla. Näin työsuhdepyörän kustannukseksi voi mieltää 630 euroa vuodessa eli sen summan, joka olisi jäänyt rahapalkan korotuksesta käteen verojen jälkeen.

ESIMERKKI

Hannan 3 600 euron pyörä palkankorotuksena

Hanna ansaitsee vuodessa 40 000 euroa. Hän saa palkankorotuksena 1 200 e/v pyöräedun. Verosäästön vuoksi edun laskennallinen vuosikustannus Hannalle on 630 e/v. (ks. taulukko yllä )

Hanna valitsee 3 600 euron sähköpyörän.  Leasing-jakson pituus on 36 kuukautta (3 v) ja lunastushinta on 5 % pyörän hankintahinnasta.

  • Hannan kustannukset (vuoden 2024 tasolla) : 3 x 630 e/v = 1 890 e
  • Loppulunastus 3 600 x 0,05 = 180 e
  • Pyörän kokonaiskulu: 1 890 e + 180 e = 2 070 e

Tiesitkö pyöräedusta?

  1. Polkupyöräetu syntyy, kun työnantaja antaa omistamansa tai leasingsopimuksella hankkimansa polkupyörän työntekijän käyttöön.

  2. Pyörää hankittaessa siihen saatetaan vaihtaa alkuperäisten osien tilalle esimerkiksi toisenlainen ohjaustanko, polkimet tai satula. Polkupyöräetua laskettaessa nämä osat luetaan etuun alkuperäisten osien sijaan. Jos työntekijä vaihdattaa edellä mainittuja osia pyörään myöhemmin, niistä syntyy erillinen etu, joka arvostetaan käypään arvoon.

  3. Jos pyörän osia tai pyörään kiinteästi kuuluvia varusteita joudutaan kulumisen tai rikkoontumisen vuoksi uusimaan, ne lasketaan varaosina huolto- ja korjauskustannuksiin.

  4. Jos työnantaja hankkii työsuhdepolkupyörän leasingsopimuksella, pyöräedun arvo on työnantajalle aiheutuva kustannus kuukaudessa. Se lasketaan näin: leasing- tai muu maksu + erikseen maksetut huolto-, korjaus- ja vakuutuskulut – leasingyhtiölle maksetut toimisto- ja käsittelykulut.
    Lähde: vero.fi

Satu Alavalkama

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 19.4.2021. Juttua on päivitetty 31.1.2024 ja 25.3.2024 ja 16.5.2024.

Rahat, verot, työ & eläke, koti