Korvauksia voi hakea matalalla kynnyksellä, mutta Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijat tulkitsevat, milloin hakemus täyttää lain vaatimukset. Esimerkiksi diagnoosin viivästyminen ei automaattisesti oikeuta korvauksiin.
Suomessa maksetaan vuosittain korvauksia paristatuhannesta potilasvahingosta. Vahinkoilmoituksia tehdään kuitenkin moninkertainen määrä, esimerkiksi viime vuonna yli 9 000.
Johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta perustelee hakemusten ja korvattavien vahinkojen suurta erotusta sillä, että potilaita kehotetaan tekemään vahinkoilmoitus matalalla kynnyksellä. Korvattavien vahinkojen maksaminen taas perustuu potilasvakuutuslakiin.
Hakemusten lääketieteellistä puolta arvioivat Potilasvakuutuskeskuksen lääketieteelliset asiantuntijat. Olennaista on arvio siitä, miten sairaus tai vamma olisi edennyt ilman vahinkoa tai virhettä eli kuinka paljon potilaalle koitunut haitta johtuu puutteellisesta hoidosta ja mikä taas esimerkiksi sairauden luontaisesta etenemisestä.
”Hylkyprosentti on iso, mutta siinä mielessä ymmärrettävä, että asiat ovat todella vaikeita maallikoille. Korvausperusteiden täyttymiseen liittyy sekä lääketieteellistä puolta että juridiikkaa”, Plit-Turunen sanoo.
Vuosittain maksetaan kymmeniä miljoonia euroja korvauksia
Potilasvakuutuslainsäädännön mukaan korvattavia vahinkoja ovat Suomen maantieteellisellä alueella potilaille terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneet henkilövahingot.
Yli 90 prosentissa tapauksista on Plit-Turusen mukaan kyse niin sanotusta ammattistandardin alituksesta eli siitä, että hoitotilanteessa hoitaja tai lääkäri on toiminut toisin kuin kokenut terveydenhuollon huollon ammattilainen normaalisti toimisi.
Yleisimpiä potilasvakuutuksesta korvattava tapauksia ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteissä ja hammashoidossa sattuvat hoitovahingot, koska näissä molemmissa myös potilaskäyntikertoja on suuri määrä.
Potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset saattavat olla pienimmillään muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin. Ne voivat olla esimerkiksi kustannusten tai tilapäisen haitan korvauksia.
Enimmillään kysymys saattaa olla esimerkiksi synnytyksessä sattuneiden vahinkojen kattamiseksi maksettavista haittakorvauksista, joita maksetaan lapsen koko eliniän ajan. Tällöin korvaukset voivat nousta jopa miljooniin euroihin.
Viime vuonna potilasvakuutuksesta maksettiin vahingonkorvauksia kaikkiaan 27,5 miljoonaa euroa.
Jos potilasvahingosta aiheutuu työkyvyttömyyttä, vakuutus voi korvata esimerkiksi kuukausittaista ansionmenetystä.
”Pyrimme siihen, että potilas pääsisi korvauksien avulla samaan kuin silloin, jos vahinkoa ei olisi sattunut.”
Vakuutuksen ottaa hoidon järjestäjä
Asiakkaan eli potilaan näkökulmasta järjestelmä on suopea, sillä vastuu potilasvakuutuksen ottamisesta on hoidon järjestäjällä.
Käytännössä kaikissa suomalaisissa julkisissa ja yksityisissä terveydenhuollon yksiköissä vakuutus on otettuna. Ja vaikka hoitotaho ei olisi ottanut vakuutusta, korvauksia voidaan silti maksaa potilaalle.
Vain virhe oikeuttaa korvaukseen
Plit-Turusen mukaan potilaan voi olla syytä epäillä hoitovirhettä esimerkiksi silloin, jos toipuminen ei edisty hoidon jälkeen toivotulla tavalla tai jos vaikkapa leikkaushaava punoittaa ja on kipeä pidempään kuin on arvioitu.
Hän neuvoo potilasta olemaan ensin yhteydessä hoitavaan lääkäriinsä ja kysymään, vaikuttaako toipuminen normaalilta. Jos potilas vielä tämän jälkeen epäilee hoitovirhettä, vahinkoilmoituksen voi tehdä Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella.
Terveydenhuollon yksiköissä on myös erikseen nimetyt potilasasiavastaavat, jotka tarvittaessa vastaavat kysymyksiin ja auttavat asiassa eteenpäin.
”Toki joskus vain käy niin, että hoidon lopputulos ei ole niin hyvä kuin potilas on odottanut. Mutta korvattavaa ei ole, jos ei ole sattunut virhettä”, Plit-Turunen sanoo.
Hänen mukaansa tyypillinen potilasvahinkoihin liittyvä väärinkäsitys on se, että esimerkiksi diagnoosin viivästyminen ensimmäisessä hoitopaikassa johtaisi automaattisesti korvauksen maksamiseen. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos diagnoosin viivästyminen ei ole vaikuttanut hoitoon tai sairauden etenemiseen.
Tapahtuneen vahingon on myös oltava konkreettisesti potilaan terveyteen liittyvä. Pelkästään taloudellinen menetys, mielipaha tai henkinen kärsimys ei oikeuta korvaukseen potilasvahingosta.
Käsittely kestää kuukausia
Nopeaa ratkaisua potilasvahingon korvattavuuteen ei voi odottaa, sillä päätöksen saamisessa kestää keskimäärin seitsemän kuukautta.
Käsittelyprosessin aikana Potilasvakuutuskeskus hankkii tapauksen ratkaisuun liittyvää aineistoa useimmiten suoraan hoitopaikasta, mutta tarvittaessa voi pyytää sitä potilaalta itseltäänkin.
Päätöksestä voi valittaa
Potilasvakuutuskeskuksen kielteisen korvauspäätöksen voi halutessaan viedä Finanssivalvonnan valvoman Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan käsiteltäväksi. Se antaa tapauksissa ratkaisusuosituksia, joita pääsääntöisesti myös noudatetaan. Viimeinen mahdollisuus on viedä epäilty hoitovirheasia käräjäoikeuteen.
Toimi näin, jos epäilet hoitovirhettä:
- Konsultoi hoitavaa lääkäriäsi ja tiedustele, onko toipuminen edistynyt normaaliin tapaan.
- Tee Potilasvakuutuskeskuksen sivuilla testi, joka kertoo, voiko tapaukseen soveltaa potilasvakuutuslainsäädäntöä.
- Tee vahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskuksen sivuilla.
- Jos et ole tyytyväinen Potilasvakuutuskeskuksen päätökseen, voit pyytää ratkaisusuositusta Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta.
Janne Arola
