KARON PÖRSSI "Voiko sijoittaminen olla helppoa ja tuottavaa? – Kyllä voi! Kiinteä 7 %:n osinkotuotto. Maksut kuukausittain tilille."
Näin lupaa Osinkotuottoa.fi-sivusto, tosin parin kirjoitusvirheen kera. Osinkotuottoa.fi esittelee olevansa "palvelu, jonka kautta sijoittajat voivat merkitä Blue Finance Oy:n etuoikeutettuja G-osakesarjan osakkeita, joille maksetaan kuukausittain kiinteää osinkoa".
Osinkotuottoa.fi:n takana oleva Blue Finance on yksi niistä yhtiöistä, jotka toisella kädellä tarjoavat kuluttajille korkeakorkoisia lyhytaikaislainoja, puhekielellä pikavippejä, ja toisella kädellä kahmivat kansalaisilta rahaa lupailemalla korkeaa sijoitustuottoa. Kirjoitin Blue Financesta ja parista sen kanssa samalla konseptilla toimivasta yhtiöstä tällä palstalla vajaa vuosi sitten.
Periaatteessa firmojen toiminta on rahan allokointia niiltä joilla on rahasta ylijäämää niille joilla on tarvetta rahalle. Siis samaa toimintaa, jota pankit ovat tehneet vuosisatojen ajan. Välistä välikäsi sipaisee palkkiosiivunsa. Olennainen ero perinteiseen otto- ja antolainaukseen verrattuna on siinä, että näiden yhtiöiden kuluttajilta keräämät rahat eivät ole yhtiön kannalta vierasta pääomaa vaan omaa pääomaa, siis ne eivät ole talletuksia vaan osakeomistusta.
Yhtiöt itse viestinnällään hämärtävät tätä rajaa ja vertaavat osakemerkintää talletuksen tekemiseen. Tätä käsittelin laajemmin aiemmassa jutussani.
Blue Finance avasi rahahanaa
Koronapandemiaan vedoten muiden muassa OPR-Finance (Tuottoa.fi), GF Money Consumer Finance (Korkeatuottoinen.fi) ja Blue Finance (Osinkotuottoa.fi) keskeyttivät osakkeiden lunastamisen. Kymmenien miljoonien eurojen edestä sijoittajien varoja jäi juntturaan.
OPR-Financen Tuottoa.fi-palvelusta rahoja ei edelleenkään saa pois, eikä se ota vastaan uutta rahaa. GF Money Consumer Financen Korkeatuottoinen.fi-nettiosoite ohjautuu sivulle gfmoney.com. Myöskään se ei ota vastaan uusia sijoituksia (tai "sijoituksia") eikä sen etuoikeusosakkeisiin rahaa laittanut saa lunastettua omistuksiaan.
Sen sijaan Blue Financen (Osinkotuottoa.fi) osakkeenomistajille on maksettu rahoja takaisin – ja samalla yhtiö on palannut ottamaan vastaan uutta rahaa sijoittaja-asiakkailta. Mainoksia pyörii internetissä.
Heinäkuun lopulla Blue Finance tiedotti, että "väliaikainen lunastusten keskeytys" on päättynyt ja että yhtiö on voinut toteuttaa "ensimmäiset pandemian jälkeiset osittaiset lunastukset".
Kyse on todellakin osittaisista lunastuksista, eli kaikkea haluamaansa osakkeenomistajat eivät saaneet. Yhtiön mukaan jokaiselta lunastuspyynnön tehneeltä lunastettiin osakkeita sisällä olevan sijoituksen suhteessa.
Lunastuksen toteutumissuhdetta yhtiö ei kerro.
Blue Finance Groupin vuoden 2021 tilinpäätös ei ole valmistunut. Vahvistettu tilinpäätös olisi toimitettava kaupparekisteriin kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tilinpäätökseen vahvistamiseen on aikaa kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä, eli Blue Financen tapauksessa vuodenvaihteesta. Tässä aikataulussa yhtiö ei ole pysynyt.
Markkinakatsauksensa mukaan Blue Finance Group teki vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana 5,7 miljoonan euron liikevaihdolla 800 000 euron liiketappion.
Blue Finance lupailee, että se tulee toteuttamaan lunastuksia heinäkuussa tekemällään tavalla erissä "sitä mukaan kuin maksuvaraa vapautuu".
"Maksuvaran vapautumisen" yhtiö yhdistää verbaalisesti luottosaamissalkkunsa osien myymiseen, mutta eiköhän maksuvaraa voisi tulla myös sitä kautta, jos joku sattuisi laittamaan rahaa yhtiön osakkeisiin. Jälkimmäinen on Ponzi- eli pyramidihuijausten tyypillinen toimintatapa: uusien "sijoittajien" rahoilla maksetaan vanhojen "sijoittajien" pääomat ja pääomien tuotot.
Fivalta loppuivat keinot
Blue Financen ja sen kaltaisten yhtiöiden toiminta herätti Finanssivalvonnan kiinnostuksen jo vuosia sitten. Vuonna 2019 viranomainen pyrki saamaan toiminnan kuriin tulkinnallaan "Osake takaisinmaksettavana varana".
"Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014; jäljempänä luottolaitoslaki tai LLL) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetuiksi takaisinmaksettaviksi varoiksi katsotaan sellaiset yleisölle merkittäviksi tarjotut osakkeet, jotka liikkeeseen laskenut, lainanantoa harjoittava yhtiö on sitoutunut lunastamaan merkitsijältä vaadittaessa takaisin yhtiön toiminnan aikana", Finanssivalvonta linjasi.
Tulkinnan seurauksen olisi pitänyt olla se, että yhtiöiden olisi haettava luottolaitostoimilupaa.
Joku nokkela, ehkäpä yritysten tapaan turkulainen ja mahdollisesti juristi, kuitenkin keksi keinon. Huomio kiinnittyi suomen kielen verbeihin. Sen sijaan, että yhtiöt olisivat pyrkineet saamaan luottolaitostoimiluvan, ne muuttivat nettisivuillaan yhtä sanaa.
Esimerkiksi Blue Financen Osinkotuottoa.fi-palvelussa yhtiön aiempien B-, C- ja E-osakkeiden lunastusta osakkeenomistaja oli voinut "vaatia". Finanssivalvonnan tulkinnan jälkeen liikkeelle laskettujen G-osakkeiden lunastusta voi "pyytää".
Pyytää voi, mutta saamisesta ei ole takeita. Itse asiassa yhtiöt osoittivat tämän todeksi, kun ne lopettivat lunastukset koronapandemiaan vedoten vuonna 2020.
Näin Finanssivalvonnan tulkinta menetti valvonnallisen merkityksensä.
Viranomaisten välissä
Kuka siis valvoo osakkeitaan kaupustelevia firmoja? Toimintaan puuttumiselle vaikuttaisi olevan tarvetta, kun Fivakin on sitä yrittänyt. Asia on noussut ajankohtaiseksi, kun Blue Financen Osinkotuottoa.fi on palannut keräämään uutta rahaa.
Keskustelin asiasta Finanssivalvonnan toimistopäällikön Berndt Hertsbergin kanssa. Finanssivalvonnan kohdalta tilanne ei ole muuttunut: se ei pysty vaatimaan yhtiöiltä luottolaitostoimilupaa, koska sijoituksia sanamuotosaivartelun myötä ei ole "sitouduttu" lunastamaan. Osakkeiden laajojen luovutusrajoitusten takia arvopapereiden markkinointia koskeva erityislainsäädäntö ei Fivan vakiintuneen tulkinnan mukaan myöskään tule sovellettavaksi.
Hertsberg kehottaa kääntymään kilpailu- ja kuluttajaviraston puoleen.
KKV:n viestintä ohjaa kysymyksen erityisasiantuntijalle Erika Virtaselle.
"Meillä ei ole selvitetty tämänkaltaista toimintaa tällä hetkellä eikä tällä hetkellä ole vireillä valvonta-asiaa", hän tiivistää vastauksensa tämänhetkisyyttä korostaen.
"Selvitetty tämänkaltaista toimintaa" viittaa osaltaan myös siihen, että ei ole lainkaan selvää, kuuluuko "tämänkaltainen toiminta" kilpailu- ja kuluttajaviraston rooteliin. Onko osake "sijoitustuote"?
Virtanen muistaa, että vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE on maininnut vuosikertomuksessaan etuoikeusosakkeet. Ehkä sieltä kannattaisi kysyä?
FINE kuitenkin käsittelee vain niitä palveluntarjoajia, jotka kuuluvat Finanssiala ry:hyn, Eläkesäätiöyhdistys – ESY:yn tai Vakuutuskassat ry:hyn tai ovat tehneet erillisen sopimuksen asioiden käsittelemisestä. Osinkotuottokauppiaita FINE:n sivuilla olevasta palveluntarjoajalistasta saa etsiä turhaan. Muu olisikin ollut yllättävää.
Kun mainitsen, että palveluissa vaikuttaa olevan pyramidihuijauksen piirteitä, Virtanen huomauttaa, että pyramidihuijaukset kuuluvat poliisille.
Ei kai tässä vain ole niin, että viranomaiset eivät tiedä, kenelle asia kuuluu, eikä kukaan ota sitä hoidettavakseen?
Virtanen palaa siihen, että KKV:ssä ei ole tällä hetkellä selvitetty, mistä tämänkaltaisessa toiminnassa on kyse.
Pikavippipuoli matkalla markkinaoikeuteen
Blue Finance on yhtiönä kilpailu- ja kuluttajaviraston vanha tuttu. Tämän vuoden helmikuussa kuluttaja-asiamies kertoi vievänsä Blue Finance Suomi Oy:n markkinaoikeuteen luottojen hintasäännöstelyn rikkomisesta.
"Luottoyhtiö Blue Finance Suomi Oy on tarjonnut kuluttajille laissa sallittua kalliimpia luottoja, kun se ei ole laskenut perimiään erillismaksuja hintasääntelyn piiriin kuuluviksi luottokustannuksiksi. Kuluttaja-asiamies vaatii, että markkinaoikeus kieltää Blue Finance Suomea 100 000 euron sakon uhalla jatkamasta lainvastaista menettelyään", KKV:n tiedotteessa lukee.
Markkinaoikeus ei ole tehnyt asiassa vielä ratkaisua.
Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tulleet Blue Financea koskevat yhteydenotot ovat koskeneet pääosin juuri lainanantopuolta. Erityisasiantuntija Erika Virtanen kävi läpi virastoon tulleita Blue Financea ja GF Money'a koskevia osumia. Tämän vuoden ajalta syksyyn mennessä hänen silmiinsä osui muutama ilmoitus, jossa saattaisi olla kyse sijoituspuolen asiasta.
"Yksi ilmoituksista oli vain huomio. Muutamassa kuluttajaa oli ohjattu olemaan yhteydessä FINEen", Virtanen kertoo.
Miksi KKV ei ole tarttunut asiaan, vaikka se ilmeisesti on saatettu viranomaisen tietoon?
"Meillä on priorisointiperiaatteet. Meillä on velvollisuus toimia erityisesti niillä aloilla, joilla on kuluttajille huomattava merkitys", Virtanen sanoo. "Meillä on laaja toimivalta. Siksi meillä on priorisointiperiaatteet."
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
