Tuottavuus laskee iän myötä. Siksi on kätevää, että lakisääteinen eläkeikä on matala. Näin vanhentuneet ja tehottomat työntekijät vaihtuvat mutkattomasti uusiin, ja samalla pidetään huolta yritysten tuottavuudesta.
Hetkonen. Onko tarina todella näin karu? Ei, jos uskotaan tuoretta sveitsiläistä tutkimusta eläkeiän ja inhimillisen pääoman välisestä yhteydestä.
Tutkimuksessa arvioitiin Sveitsissä tehdyn lakisääteisen eläkeiän noston vaikutusta vanhempien työntekijöiden tuottavuuteen. Tutkimus on mielestäni hyvin tehty ja tutkimusasetelma on sellainen, jonka perusteella on mahdollista tehdä kausaalisia päätelmiä. Kiinnostunut lukija tutustukoon itse tutkimuksen alalukuun 4.1.
Eläkeiän nostaminen kannattaa
Tutkimuksella on kaksi ex-ante kilpailevaa hypoteesia.
Ensimmäisen hypoteesin mukaan työntekijöiden tuottavuus alentuu tietyn pisteen jälkeen iän myötä. Näin ollen jokainen lisätyövuosi alentaa tuottavuutta. Pahimmassa tapauksessa tuottavuus laskee alle työvoimakustannuksen, jolloin ikääntyneestä työntekijästä olisi suoranaista haittaa työnantajalle.
Toinen hypoteesi on, että tuottavuus ei ole pelkästään biologian määräämää vaan se on ehdollinen mm. eläkeiälle. Sekä yrityksen että työntekijän kannattaa kartuttaa inhimillistä pääomaa sitä enemmän, mitä enemmän työuraa on jäljellä. Näin ollen eläkeiän korottamisella voisi odottaa olevan positiivisia vaikutuksia inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kartuttamiseen.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat nimenomaan tämän toisen, optimistisen hypoteesin. Eläkeiän korottaminen lisää inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kartuttamista ja siten voi odottaa lisäävän myös vanhempien työntekijöiden tuottavuutta. Lisäksi vähemmän yllättäen työntekijöiden kiinnittyminen työelämään kasvaa.
Tutkimus tarjoaa siis yhden myönteisen perustelun eläkeiän nostolle.
Eläkeuudistus vie oikeaan suuntaan
Tutkimuksen näkökulmasta suomalainen eläkejärjestelmä on matkalla oikeaan suuntaan. Tästä vuodesta lähtien lakisääteinen eläkeikä nousee tasaisesti 65 ikävuoteen asti, jonka jälkeen eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen – korkea elinajanodote johtaa korkeampaan eläkeikään ja toisin päin. Tulevaisuudessa myös Suomessa on siis odotettavissa Bauerin ja Eichenbergerin tutkimuksen alleviivaamia positiivisia vaikutuksia.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen ensisijainen motivaatio ei tietenkään ollut ikääntyneiden inhimillisen pääoman kartuttaminen vaan pikemminkin työllisyyden parantaminen ja sitä kautta rahoituspohjan kohentaminen. Mutta tämäkin mekanismin olemassaolo on silti hyvä tiedostaa.
Kehitystyö jatkuu
Vaikka asiat ovat kohtalaisen hyvin nyt ei se tarkoita, että asiat olisivat hyvin tulevaisuudessa ilman vaivannäköä. Asiantuntijoiden tulisi jatkuvasti esittää riittävän kriittisiä näkökohtia järjestelmän toiminnasta. Varsinkin analyyttinen ja perusteltu kritiikki edistää järjestelmän kehitystä. Joskus myös vähemmän perustellut aloitteet ovat hyvästä.
Esimerkiksi indeksialoite – vaikka monin tavoin asiallisesti ongelmallinen – pakotti eri tahot miettimään syvällisemmin eläkeläisköyhyyttä ja eläkerahastojen olemassaolon oikeutusta. Ilman kriittisiä aloitteita näin ei välttämättä tapahtuisi.
Kaikenlainen järjestelmäkritiikki on elinehto hyvin toimivalle järjestelmälle. Siinä vaiheessa, kun kritiikki loppuu ja järjestelmä on valmis, on syytä huolestua.
Mauri Kotamäki
Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Telan ekonomisti.
Viitteet: Bauer, A. B. ja Eichenberger, R. (2017) “Endogenous aging: How statutory retirement age drives human and social capital”, Center for Research in Economics, Management and the Arts, Working Paper No. 2017-02.
