Venäjä-yhtiöt vauhdittivat monen piensijoittajan salkkuja vuosien ajan. Esimerkiksi Nokian Renkaiden kurssikehitys ylitti huimasti pörssin yleisindeksin lukemat vuosina 2009, 2010 ja 2012. Mutta hyvin nopeassa tahdissa Venäjä on pudonnut kasvutoivosta rupusakkiin. Nokian Renkaiden kurssikäyrä kertookin jo, että viiden vuoden sijoitus pörssi-indeksiin olisi tuottanut enemmän.
Tiedämme kokemuksesta, että talouden kriisit Venäjällä ovat syviä, mutta menevät verraten nopeasti ohi. Vuosina 1998-1999 ja 2008-2009 pörssikurssit ja talous niiasivat hurjalla tavalla, mutta kun nousu tuli, se nosti pörssiä kolminumeroisin prosenttiluvuin. Olisiko nyt siis jo paikka sijoittaa Venäjälle?
Ajatukseen ohjaa huomio siitä, että maan taloudellinen tilanne on heikentynyt jo pitkälti toista vuotta. Venäjän talous alkoi nimittäin yskiä jo 2013, jolloin talousennusteita leikattiin alaspäin useaan kertaan. Yksityisten kulutusluotot kasvoivat, pääomapako jatkui, investoinnit matasivat surkealla tasolla. Vuoden 2013 talouskasvu oli lopulta vaivaiset 1,3 prosenttia maassa, jonka pitäisi kasvaa merkittävästi nopeammin, jotta venäläiset saisivat kurottua umpeen elintasoeroaan kehittyneiden maiden asukkaisiin.
Varsinainen kriisivuosi oli tietenkin kuitenkin vasta tulossa. Ukrainan kriisin kärjistyminen 2014 alussa sysäsi liikkeelle kierteen, joka johti sankitioihin ja vastasanktioihin. Lopullinen isku tuli öljyn hinnan nopeasta putoamisesta. Rupla syöksyi alaspäin. Vaikka se palasikin hieman ylöspäin pohjalta, on valuutta laskenut taas joulukuun puolivälin alimmalle tasolle. Tuontitavarat kallistuvat hurjaa vauhtia, inflaatio laukkaa, korot ovat epämiellyttävän korkealla tasolla.
Näyttääkin siltä, että Venäjän talouskriisi ei ole suinkaan ohi, vaan syvenemässä: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF leikkasi talousennustettaan tälle vuodelle vastikään peräti 3,5 prosenttiyksiköllä. Laitoksen ennuste Venäjälle on nyt kolme prosenttia miinusta vuodelle 2015, ja vielä ensi vuodellekin prosentti miinusta. Vielä ikävämmät luvut löi pöytään tällä viikolla Euroopan kehitys- ja jälleenrakennuspankki. Se uskoo Venäjän bkt:n dippaavan tänä vuonna karmaisevat 4,8 prosenttia.
Venäjän pörssiyritysten näkymät ovat toki eri asia kuin Venäjän kotimainen talouskasvu, ja näkymiähän pörssikurssit heijastelevat. Dollareissa vievät yhtiöt pääsevät hyötymään, kun kustannukset ovat ruplissa mutta tulot ”kovassa” valuutassa. Timanttiyhtiö Alrosan kurssi on noussut euroissa mitattuna yli 20 prosenttia kuukaudessa. Öljy-yhtiöt Surgutneftegas, Tatneft, Lukoil ja Rosneft ovat nekin saaneet yli toistakymmentä prosenttia ilmaa alleen.
Mutta Venäjän kiinnostavuus pidemmän tähtäimen sijoituskohteena edellyttää maan kotimaisen talouden vahvistumista. 2010-luvun alkuvuodet antoivat siitä toivoa, ja moni Venäjä-rahasto sai nyittyä mukiinmeneviä tuottoja painottamalla esimerkiksi kauppaketjujen osakkeita. Kriisissäkin näissä yhtiöissä voidaan toki ottaa askelia eteenpäin kohottamalla markkinaosuutta ja parantamalla tehokkuutta. Mutta ilman kotimaisen kulutuksen kasvua yhtiöille tulee katto vastaan.
Matias Möttölä on Morningstarin rahastoanalyytikko ja Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja
