veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä - sekatalouden huono esimerkki

Antti Aarnio

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on eriskummallinen luomus monella tapaa. Palveluita tuottavat kunnat, kuntayhtymät, kolmannen sektorin järjestöt ja yksityiset yritykset. Sotkuista.

Palveluita rahoitetaan kansalaisten omilla maksuilla, kuntien ja valtion verotuotoilla ja erilaisilla vakuutusmaksuilla. Yhä sotkuisempaa. Terveyspalveluiden kannalta keskeisimmät toimijat eli lääkärit työskentelevät kunnissa ja kuntayhtymissä, yksityisellä sektorilla, kunnassa ja yksityisellä, yksityisellä ja kolmannella sektorilla ja kaikessa siinä välissä. Sotku on huipussaan.

Elävä esimerkki tästä sotkuisesta sekatalousjärjestelmästä liittyy HYKS Oy:öön. Muutama vuosi sitten sairausvakuutuslakia muutettiin siten, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä sairaanhoidosta voidaan maksaa sairaanhoitokorvaus sairausvakuutuslain perusteella.

Ajatus oli, että näin tuettaisiin sitä, että yksityiset yritykset voivat hyödyntää julkisia tiloja palvelutoiminnassaan. Toisin kävi. Maan suurimmassa sairaanhoitopiirissä heräsi henkiin vanha idea, perustetaan julkisen sektorin tiloihin pääosin julkisomisteinen yksityissairaala, jotta esimerkiksi ulkomaisia potilaita voidaan houkutella Suomeen hoidettavaksi. Taustalla oli huoli siitä, että HUS ei enää ole niin houkutteleva työpaikka osaavalle henkilökunnalle vaan yksityinen sektori vie osaajat.

Sairaalan toiminta alkoi alkuvuonna 2013. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan toiminta on ollut hiljaisempaa kuin ennakoitiin. Joukko lääkäreitä ilmeisesti koki, ettei julkisomisteinen yksityissairaala olekaan kiva juttu ja päätti perustaa HYKS Oy:lle kilpailevan yksityissairaalan. Sairaalan omistajiin kuuluu Mediuutisten mukaan 14 lääkäriä, joista kolmellatoista on suhde Husiin, yksi työskentelee Eksotessa. Ainakin osa uuden sairaalan lääkäreistä aikoo palvella kolmea keskenään kilpailevaa isäntää samaan aikaan: HUS:sia, Hyks Oy:tä ja Helsinki Hospitals OY:tä.

Yksityisellä sektorilla suhtaudutaan yleensä erittäin nihkeästi siihen, että henkilöt voivat työskennellä kilpailijan leivissä samaan aikaan, mutta lääkäreiden kohdalla sillä ei tunnetusti ole niin väliä. Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on perinteisesti yritetty pitää yksityinen ja julkinen sektori erillään. Nyt yksityinen sektori hamuaa koko ajan suurempaa osuutta julkisen sektorin kakusta, mutta myös julkinen sektori yrittää yksityisen sektorin apajille. Tästä ei synny kuin sotkua, kuten HYKS OY:n esimerkki osoittaa.

Raja julkisen ja yksityisen toiminnan välillä hämärtyy ja henkilöstö työskentelee ristiin rastiin eri työnantajilla. Jos julkinen sektori haluaa yksityisen sektorin markkinoille, sen pitää toimia niin kuin yksityisellä sektorilla yleensä toimitaan. Omalla henkilöstöllä ja tiloilla, erillään julkisen sektorin toiminnasta.

Tasaisin väliajoin Suomessa vaaditaan lisää kilpailua terveydenhuoltoon. Uuden terveydenhuoltolain mukana potilaanvalinnanvapaus valita esimerkiksi oma terveyskeskuksensa lisääntyy. Kilpailu julkisen sektorin sisällä saattaakin lisääntyä. Kilpailu-uskovaisten toiveissa siintää jo julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kova kilpailu. Jos sille tielle lähdetään nykyisellä sekatalousjärjestelmällä, sotkun määrä on ekspotentiaalinen.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Antti Aarnio

Antti Aarnio on STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö. Seuraa @KingiAntti Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.