Julkisessa keskustelussa putkahtelee aika ajoin väittämiä, jotka kuulostavat loogisilta, vaikka eivät sitä olisikaan. Mitä maallikko voi tehdä, ettei tulisi puijatuksi? Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskuksesta auttaa logiikan jäljille.
Mistä tietää, onko kahden asian välillä kausaali- eli syy-seuraus-suhdetta?
”Jäätelön syönti ja hukkumiset on klassinen esimerkki väärästä tulkinnasta. Niiden välillä ei ole syy-seuraus-suhdetta. Sekä jäätelön syönnin että hukkumisten syynä voi pitää helteistä säätä, aurinkoa ja lämpöä.”
Onko muita tapoja harhautua loogisessa ajattelussa?
”Niitä on paljon. Tilastotieteilijät ovat varovaisia tekemään päätelmiä yhteiskunnallisten asioiden kausaalisuudesta. Ongelma kiteytyy siihen, kumpi oli ensin, muna vai kana, eli on vaikea arvioida, kumpi on syy ja kumpi seuraus, jos molemmat asiat ovat toistensa seurauksia.”
Miten oikea syy-seuraus-suhde selviää?
”Koeasetelmissa voidaan tilastollisin menetelmin varmistua, että esimerkiksi jokin uusi lääke toimii. Verrokkiryhmistä toinen saa lääkettä ja toinen ei saa. Luonnontieteissä syy ja seuraus ovat selvempiä. Yhteiskunnassa ei voida järjestää kokeita, joissa näitä asioita tutkittaisiin.”
Onko maallikolla mahdollisuuksia selvittää syy-yhteyksiä?
”Aina voi käyttää tervettä järkeä. Se auttaa alkuun. Kun mennään vaikeampiin kysymyksiin, silloin ollaan enemmän asiantuntijoiden ja viestin välittäjien varassa.”
Miten tutkija lähestyy ongelmaa?
”Tutkijan vastuulla on miettiä kausaliteetit ja se, ettei hän johda yleisöä harhaan. Tarkoitus on, että asiantuntija toimii eettisesti oikein ja kertoo, miten asiat ovat. Media haluaa joskus vetää mutkia suoriksi ja tarjota helppoja totuuksia. Tiede edistyy vertaisarvioinneilla, jossa tekijä saa palautetta ja korjaa tarvittaessa tuloksiaan.”
Käyttäväkö esimerkiksi poliitikot loogisia harhautuksia saadakseen asioitaan edistettyä?
”Faktojen valinta eli ns. kirsikanpoiminta on yksi tapa, jolla yritetään toisinaan huijata. Siinä yksittäiselle havainnolle annetaan kohtuuttoman suuri painoarvo, joka vääristää lopputulosta. Toinen tapa on valikoiva lähteiden käyttö. Siinä esitetään vain itselle ja omalle asialle mieluisia tietoja ja jätetään esittämättä vaihtoehtoisia tietoja ja tulkintoja. Medialla on tapana yleistää liikaakin yksittäistapauksia, jolloin kokonaiskuva helposti vääristyy.”
Eikö tiede voi kuitenkin oikaista loogisia harhoja?
”Luonnontieteiden ajatus on, että tiede tarkentuu koko ajan ja tieteen pohja on yhteinen. Luonnontieteessä mitataan asioita mahdollisimman tarkasti, mutta yhteiskunnallinen tieto on luonteeltaan aina epätarkempaa. Väärän tiedon ja tulkintojen lisääntyminen yhteiskunnallisessa keskustelussa johtuu sosiaalisessa kanssakäymisessä muodostuvien käsitteiden ja merkitysten polarisoitumisesta. Sosiaalisen konstruktivismin ajatus on, että yhteisen tietopohjan sijasta jokainen yksilö rakentaa vapaasti oman tietonsa ja ymmärryksensä. Se johtaa keskusteluissa helposti vastakkain asetteluihin ja kiivaisiin sanasotiin.”
Onko arjessa tärkeää yrittää ymmärtää syy-seuraussuhteita?
”Jos lyö vasaralla sormeensa, on seurauksena kipua. Jos tupakoi, on riski saada keuhkosyöpä. On tärkeä ymmärtää syy-seuraus-suhteita. Mutta jos jokainen yksilö konstruktoi oman tietonsa maailmasta, ja se ei ole valitettavasti samanlainen kuin muilla, silloin ollaan ongelmissa jo vaikkapa siinä, aiheuttaako tupakka syöpää vai ei. Amerikassa tupakkayhtiöt lähtivät kiistämään ja luomaan epäilystä, vaikka kaikki tutkimukset osoittivat, että syy-yhteys löytyy. He rahoittivat tutkimusta, joka esitti epäilyjä, että tupakka ei aiheuta syöpää. Myöhemmin he myönsivät johtaneensa harhaan, mutta siinä vaiheessa oli jo menetetty ihmishenkiä. Sama asia on ollut nyt käynnissä ilmastonmuutoksen suhteen.”
Outi Airaksinen
