veronmaksajat.fi

RAHAT

Pörssi ei ole leikkipaikka – hassusta pilasta saattaa rapsahtaa ikävät seuraukset

Pörssi ei ole leikkipaikka – hassusta pilasta saattaa rapsahtaa ikävät seuraukset
22.3.2023

KARON PÖRSSI Kun kello kääntyy käymään illan seitsemättä tuntia, pörssissä voi tapahtua pieniä ihmeitä. Yhtiö, jonka osakkeella ei ole käyty kauppaa koko päivänä, ehkei edellisenäkään päivänä, saattaa herätä kuolleista. Joku ostaja närppäisee osaketta suoraan myyntilaidasta eikä välttämättä tyydy parhaalla tarjouksella eli alimmalla hinnalla myynnissä olevaan määrään.

Osakekurssi voi nousta kymmenenkin prosenttia varsin pienillä kaupoilla.

Kaupan ostaja lyö läppärinsä kannen kiinni, lähtee baariin ja kehaisee kavereilleen, millainen markkinavoima hän onkaan. Yhdessä tutkitaan pörssidataa ja naureskellaan, kuinka muutaman tonnin kaupalla on saatu nostettua kohdeyhtiön markkina-arvoa useilla miljoonilla euroilla. 

Hauskaa hupailua?

Varmaankin, mutta voi olla myös markkinoiden manipulointia.

Markkinoiden manipulointia ovat sellaiset toimet, jotka antavat tai joiden voi olettaa antavan harhaanjohtavia signaaleja osakkeen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta. Jos osaketta ostaa vain vaikuttaakseen sen päätöskurssiin vailla varsinaista halua ryhtyä kyseisen yhtiön omistajaksi, kyse on hintaan vaikuttamisesta.

Markkinoiden manipulointi on kiellettyä, ja siitä voi koitua ikäviä seurauksia.

"Viime vuosina on tullut paljon uusia sijoittajia, joille pelisäännöt eivät ole selvät. Voidaan ajatella, että on ihan okei vedättää kurssia. Ei ole!" pörssin markkinavalvonnan johtaja Susanna Tolppanen sanoo.

Softa seuraa tarjoustasojen kehittymistä

Pörssikaupankäyntiä valvotaan monella tasolla. Välittäjät ovat velvollisia seuraamaan omien asiakkaidensa kauppoja. Kauppapaikat kuten Helsingin pörssi seuraavat omalla markkinapaikallaan tapahtuvaa liikehdintää. Finanssivalvonta seuraa suomalaisten yhtiöiden osakkeilla käytävää kauppaa.

Helsingin pörssin eli Nasdaq Helsingin markkinavalvonnassa työskentelee seitsemän henkilöä. Heidän tehtäviinsä kuuluu paitsi kaupankäynnin valvonta myös liikkeeseenlaskijavalvonta. Ensimmäinen tarkoittaa esimerkiksi sisäpiirintiedon väärinkäyttöön liittyviä asioita ja kurssimanipulaatiota, jälkimmäinen esimerkiksi listautuvien yhtiöiden pörssi- tai First North -kelpoisuuden selvittämistä ja jatkuvan tiedonantovelvollisuuden toteutumista.

Pörssin kaupankäyntivalvonnasta huolehtivat istuvat pörssin aukioloajan ruutujensa ääressä ja seuraavat markkinoinen tapahtumia. Heillä on käytössään Nasdaqin SMARTS-järjestelmä, joka pyörittää dataa ja jäsentää sitä visuaalisessa muodossa.

Järjestelmä antaa kaupankäynnin valvojille hälytyksiä huomiota mahdollisesti vaativista tapauksista. Hälytyksen laukaisee yleensä poikkeuksellinen hintamuutos tai muutos kaupankäynnin volyymissa. Ja koska valvoja haluaa olla etumatkalla, järjestelmä ei vahtaa vain toteutuneita kauppoja vaan myös tarjouskirjassa tapahtuvia muutoksia.

Jos järjestelmä hälyttää, markkinavalvojan on reagoitava ja selvitettävä, mistä poikkeuksellinen osto- tai myyntipaine johtuu.

Joskus selitys saattaa olla yksinkertainen. Tulosjulkistus tai muu yhtiön tiedottama asia eli uusi informaatio saa aikaan kaupankäyntiä. Samoin voivat vaikuttaa lehtijutut. Yksi valvojista aloittaa työpäivänsä kahdeksalta eli kaksi tuntia ennen pörssikaupan alkamista, ja hänen tehtävänään on bongata mediasta mahdollisesti yksittäisiin yhtiöihin vaikuttavia seikkoja. 

Seurantaa monelta suunnalta

Kaupankäynnin valvojat seuraavat tiiviisti myös sosiaalista mediaa, joka on kytketty valvontajärjestelmään perinteisen median rinnalle.

Kun kysyn pörssin markkinavalvonnan johtajalta Susanna Tolppaselta, seurataanko minun twiittejäni, saan vastaukseksi hymyilyä.

Jos poikkeukselliselle muutokselle ei vieläkään löydy syytä, markkinavalvoja on yhteydessä liikkeeseenlaskijaan eli yhtiöön. Jokainen yhtiö on antanut pörssin markkinavalvonnalle kolmen henkilön nimet ja puhelinnumerot – tyypillisesti lakiasianjohtaja, talousjohtaja ja toimitusjohtaja. Markkinavalvojat ryhtyvät tavoittelemaan yhtiön edustajaa ja soittavat heille, kunnes saavat jonkun vastaamaan. Kaupankäynnin aikana jokaisella minuutilla on merkitystä. Jokaisella sekunnillakin on.

Yhtiöiden nimeämät henkilöt ovat sellaisessa asemassa, että he tietävät, jos yhtiössä on käynnissä jokin hanke, josta mahdollisesti on voinut vuotaa tietoa.

Markkinavalvonta pääsee käsiksi kauppoihin yksilöidysti, ja jos jonkun kaupankävijän toimet on pantu merkille, niihin luultavasti tartutaan helpommin. Jos vaikkapa tekee pieniä, kurssiin vaikuttavia kauppoja usein juuri pörssikaupan päätöshetkellä, kyse ei ehkä enää ole sattumasta.

"Printing" yleisin manipulaation muoto

Millaista manipulaatiota pörssissä yritetään?

"Printing eli pörssikursseihin vaikuttaminen pienillä yhden tai muutaman osakkeen kaupoilla on valitettavasti yleistynyt manipulaatiomuoto, jota yksityissijoittajat tekevät ja luulevat sallituksi", pörssin markkinavalvonnan johtaja Susanna Tolppanen sanoo.

Pörssipäivän viimeiseen noteeraukseen vaikuttamisen lisäksi manipulatiivista on myös sellainen kaupankäynti, jossa päivän aikana pienillä ostoilla tai myynneillä pidetään keinotekoisesti hintainformaatiota väärällä tasolla.

Kirjoista ja elokuvista tuttu manipulaation muoto on pump & dump, jossa ensin ostetaan osaketta ja siten keinotekoisesti vedätetään sen kurssia korkealle. Kurssin noustua vedättäjä myy omistuksensa. Saman voi tietysti tehdä myös alaspäin.

"Pump & dump -tyyppinen manipulaatio harvemmin onnistuu yksityissijoittajalta, koska algot ovat nopeampia ja korjaavat tilanteen", Tolppanen arvioi.

Näennäiskauppoja voivat olla esimerkiksi sellaiset kaupat, joissa henkilö käy kauppaa itsensä kanssa, vaikkapa eri arvo-osuustiliensä tai valtakirjalla hallinnoimiensa tilien tai muuten lähipiirin kanssa. Susanna Tolppasen arvion mukaan näennäiskauppojen yrittäminen on saattanut lisääntyä viime aikoina.

"Näennäiskaupat ovat myös osaltaan markkinamanipulaatiota, koska ne antavat väärää kuvaa vaihdettujen osakkeiden määrästä, toisin sanoen kiinnostuksesta kyseistä osaketta kohtaan." 

Osakevälittäjä tarttuu luuriin

Pörssin pitäminen puhtaana on yhteistyötä. Toisinaan pörssin markkinavalvonta on yhteydessä osakevälittäjään, jonka asiakkaan toimet ovat saaneet kulmakarvat kohoamaan. Pörssin markkinavalvonnasta ei olla yhteydessä suoraan kaupankävijään, joten jos sijoittajan puhelin soi, asialla on joko oma osakevälittäjä tai vakavammassa tapauksessa Finanssivalvonta.

Asiakasmäärällä Suomen suurimman osakevälittäjän Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen kertoo, että Suomessa joka kuukausi joudutaan olemaan yhteydessä asiakkaisiin kurssimanipulaatioasiassa. Nordnetilla on oma tiimi, joka valvoo sen kaikkien toimintamaiden kaupankäyntiä.

"Jos aihetta on, otamme yhteyttä asiakkaaseen yleensä puhelimitse. Useimmissa tapauksissa riittää asiakkaan kontaktoiminen ja kaupankäyntisäännöistä muistuttaminen. Joskus kauppoja joudutaan myös perumaan. Joissakin tapauksissa rikkomukset voivat johtaa viranomaisraportointiin", Tuppurainen kertoo. 

Finanssivalvonnalle muutamia kymmeniä ilmoituksia vuodessa

Markkinapaikkojen kuten Helsingin pörssin ja osakevälittäjien lisäksi myös tavalliset kansalaiset lähettävät Finanssivalvonnalle havaitsemiaan epäilyttäviä toimia kaupankäynnissä. Finanssivalvonta saa tällaisia ilmoituksia vuosittain parisataa – tuoreimmat tiedot tosin koskevat vuotta 2020, ja ilmoitusten määrä oli ainakin sitä ennen ollut kasvussa.

Ilmoituksista kaksi kolmesta koskee epäilyjä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, joten manipulointiepäilyille jää kolmanneksen siivu, siis seitsemisenkymmentä tapausta vuositasolla.

Finanssivalvonta tutkii vuosittain muutamia kymmeniä manipulaatioepäilyjä. Tapausten määrä ei ole kasvanut viime vuosina pörssibuumista huolimatta. Alla olevassa taulukossa ovat myös muut Finanssivalvonnan käsittelemät arvopaperimarkkinoiden kaupankäyntiin ja tiedonantovelvollisuuteen liittyvät valvontatapaukset.

  2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Sisäpiiritiedon väärinkäyttö  23 47 36 57 48 58 71 83 105 65 88
Markkinoiden manipulointi  35 28 23 40 31 24 23 50 39 41 21
Tiedonantovelvollisuus; säännöllinen, jatkuva, julkistamisen lykkäys, liputus, ostotarjous ja ensimarkkinat 23 17 18 24 23 12 12 15 9 6 13
Muut 4 8 6 6 2 1 2 2 2 3 5
                       
Lähde: Finanssivalvonta                  

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti