Suomen pankeilla näyttäisi nyt olevan lihaksia, joiden avulla ne voivat päästä koronaviruksesta revenneen talouskuilun yli, jos kriisi ei veny. Kuluttajallekin tarjotaan tukea. Ovatko myös talletukset turvassa?
Koronaviruspandemia viiltää hetkessä ison siivun Suomen taloudesta. Lukemattomat yritykset ovat vaikeuksissa ja satojatuhansia suomalaisia uhkaa lomautus ja osaa töiden loppuminen kokonaan. Nyt jos koskaan kaivataan joustoja pankkisektorilta.
Pankit ovatkin kiiruhtaneet kertomaan kuluttajille, että esimerkiksi asuntolainaan voi saada lyhennysvapaata entistä helpommin. Vapaata tarjotaan yleisesti 6–12 kuukaudeksi.
Joustoja voidaan tarjota, koska pankit ovat meillä hyvässä kunnossa. Finanssivalvonnan mukaan Suomen pankkisektorin kyky sietää talouden häiriöistä syntyviä tappioita on vahvempi kuin eurooppalaisella pankkisektorilla keskimäärin. Nykytilanteessa jopa valvova viranomainen kannustaa pankkeja hyödyntämään puskureitaan ja myöntämään esimerkiksi juuri lyhennysvapaita.
Pankkien vahvuuden ansiosta Finanssivalvonta saattoi maaliskuussa keventää pankeille asetettuja pääomavaatimuksia. Käytännössä kevennys merkitsee sitä, että pankit voivat aiempaa runsaammin luotottaa kotitalouksia ja yrityksiä ja helpottaa siten koronakriisin aiheuttamia talousongelmia. Finanssivalvonta korostaa, että huojennuksia ei pidä käyttää pankkien osinkoihin tai muuhun voitonjakoon tai tulospalkkioihin. ”Seuraamme sitä tarkasti”, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoo.
Mutta kuinka kauan pankkimme kestävät nykyistä menoa?
Riippuu siitä, miten pitkiksi talousongelmat venyvät. ”Tällä hetkellä lähdetään siitä, että kysymyksessä on väliaikainen ilmiö”, sanoo Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Hän kuvailee, että pankit pyrkivät nyt luototuksella, lyhennysvapailla ja muilla joustoilla rakentamaan siltaa väliaikaisten ongelmien yli ”normaalitalouteen”. Se on mahdollista, koska pankkimme ovat vahvassa kunnossa ja saavat hyvin rahoitusta markkinoilta. Rahoitusta tarjoaa aktiivisesti myös Euroopan keskuspankki (EKP).
Ongelmia on edessä, jos velalliset eivät lyhennysvapaidensa jälkeen pysty maksamaan velkojaan. Pankeille alkaisi kertyä luottotappioita. ”Suomen pankkisektorilla on kuitenkin hyvät puskurit ottaa vastaan luottotappioita pidemmällä aikavälillä. Toki siinäkin on rajansa, mutta monen muun maan pankkisektorille raja tulee vastaan paljon nopeammin”, Veli-Matti Mattila sanoo.
Pankkien tila kiinnostaa myös tallettajia – etenkin meillä, sillä pankkitalletus on suomalaisten suosikkisijoitus. Miten talletuksia suojataan?
Talletukset on suojattu hyvin. Talletussuojarahasto korvaa talletuksia, jos pankki joutuu pysyviin maksuvaikeuksiin. Talletuksia korvataan enintään 100 000 euroa asiakasta ja pankkia kohti. Jos on tili vaikka kahdessa pankissa, molempien pankkien tilit on suojattu 100 000 euroon asti.
Kukin pankki kuuluu kotimaansa talletussuojaan. EU- ja Eta-maissa talletussuoja on jo hyvin yhdenmukainen.
”Käytännössä talletussuoja on kuitenkin tarkoitettu vain pienille pankeille, jotka voivat joutua konkurssiin. Silloin tallettajat saavat varansa talletussuojarahastosta”, Veli-Matti Mattila kertoo.
”Siltä varalta, että keskikokoinen tai suuri pankki joutuu ongelmiin, EU:ssa on kriisinratkaisumenettely. Siinä pankki pääomitetaan uudelleen omistajien, sijoittajien ja muiden velkojien varoilla ja osia siitä ehkä myydään tai siirretään roskapankkiin. Viranomaisilla on keinoja saada pankki taas elinkelpoiseksi ja vakavaraisuusvaatimukset täyttäväksi, jolloin se voi jatkaa toimintaansa. Myös tallettajien rahat pysyvät tallettajien käytettävissä, eikä talletussuojaa tarvitse käyttää.”
Jos talletuksia on yli sadantuhannen euron, tallettajakin voi tosin joutua kantamaan kriisinratkaisumenettelyssä sijoittajavastuuta eli hän saattaa menettää talletussuojarajan ylittäviä säästöjään.
Onko kriisinratkaisumenettelyn toimivuudesta kokemuksia?
”Menettely on rakennettu vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vielä ei tiedetä, miten hyvin se lopulta toimii kriisioloissa. Espanjassa tosin yksi pankki on ollut kriisinratkaisumenettelyssä, ja se sujui jokseenkin niin kuin oli suunniteltu”, Veli-Matti Mattila kertoo.
Ulla Simola
