veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Lotolla rikkaaksi vai sijoittamalla vauraaksi?

Lotolla rikkaaksi vai sijoittamalla vauraaksi?
29.7.2020

KARON PÖRSSI Suomalaiset uskovat vaurastumiskeinona enemmän lottoon kuin sijoittamiseen!

Tuollaisia otsikoita saatiin Danske Bankin kesähelteillä julkistamasta ”Taloudellinen mielenrauha 2020” -raportista, joka perustuu keväällä toteutettuun kyselytutkimukseen. Siinä raha-asioista, vauraudesta ja mielenrauhasta näkemyksiään kertoi peräti kolmetuhatta suomalaista. 

Totta tosiaan: 41 prosenttia vastaajista arveli voivansa vaurastua voittamalla lotossa, kun taas vaihtoehdon ”säännöllinen säästäminen ja tarkka kulukuri” valitsi 38 prosenttia. Kuukausitasolla alle 500 euron säästämisellä vaurastumista piti mahdollisena 15 prosenttia, kun taas yhdeksän prosenttia arveli voivansa vaurastua käymällä aktiivisesti kauppaa osakkeilla tai muilla arvopapereilla.

Tarjotut vaihtoehdot ja niiden vastausprosentit olivat:

Lottovoitto 41 %
Säännöllinen säästäminen ja tarkka kulukuri    38 %
Perintö 18 %
Säännöllinen työssä käyminen nuoresta pitäen  16 %
Erittäin hyväpalkkainen, ahkeralla opiskelulla saavutettu työpaikka   16 %
Kuukausitasolla alle 500 euron sijoittaminen (rahastot tai osakkeet) 15 %
Yrittäjyys    11 %
Aktiivinen kaupankäynti osakkeilla tai muilla arvopapereilla       9 %

Lähde: Danske Bank, Taloudellinen mielenrauha 2020

Täytyy huomata, että kyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme todennäköisintä keinoa, joilla he itse kokisivat voivansa vaurastua. Jos vastaaja on nelikymppinen ja työhistoria harsoinen, säännöllinen työssäkäynti nuoresta pitäen ei ole hänelle mahdollinen. Toisaalta lotossa ei voi voittaa, jos ei lottoa. Neljäkymmentä prosenttia vastaa suunnilleen sitä osuutta suomalaisista, jotka lottoavat säännöllisesti.

Lottovoitolla epätodennäköisesti rikkaaksi

Dansken kyselyssä vastaajien itsensä määriteltäväksi jäi, mitä vauraudella tarkoitetaan. Heistä 63 prosenttia sanoi vaurauden merkitsevän itselle sitä, että ei joudu murehtimaan henkilökohtaisesta taloudestaan. Vastaajista 59 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”olen taloudellisesti itsenäinen” ja 56 prosenttia ”voin elää haluamallani tavalla”.

Mitä eri määritelmät tarkoittavat euroissa? Hyvin eri asioita vastaajan elämäntilanteesta, historiasta ja asuinpaikasta – ja jopa elämänasenteesta riippuen. Moni suhtautuu elämään optimistisesti eikä murehdi taloudestaan, vaikka mikä olisi. Toisille suuret sijoitukset ovat omiaan aiheuttamaan huolta ja murhetta.

Jos lotolla vaurastumisen ajattelee tarkoittavan seitsemän oikein -tulosta, se on ilman muuta nopea ja helppo joskin erittäin epätodennäköinen keino vaurastua.

Loton päävoiton todennäköisyys on noin yksi 18,6 miljoonasta. Kun yksi lottorivi maksaa euron, päävoitto pitäisi napsahtaa keskimäärin 18,6 miljoonan euron panostuksella. Sen rahoittamiseen normaali päävoittopotti ei riitä.

Keskimäärin lotto ottaa selvästi enemmän kuin antaa, mutta kaikki lottoa pelaavat ovat oikeassa siinä, että he voivat vaurastua loton avulla. Todennäköisyyksistähän Dansken kyselyssä ei kysytty. Yhdellä rivillä päävoiton saamisen todennäköisyys on prosentteina ilmaistuna 0,0000053638 prosenttia. Jos lottoa pelaa kymmenellä rivillä sata kierrosta eli parin vuoden ajan, voittotodennäköisyys tuhatkertaistuu 0,0053638 prosenttiin.

Jos peliä pelaa kaksikymmentä vuotta kymmenellä rivillä, päävoiton todennäköisyys on jo puoli promillea eli 0,05 prosenttia.

Lotolla voi tulla rikkaaksi, mutta se on epätodennäköistä ja loton pelaamisen odotusarvo on negatiivinen. Pitkällä aikavälillä loton pelaaja poistuu ruudukonrustauspöydästä köyhempänä kuin sen ääreen on astunut.

Sijoittamalla maltillista vaurastumista 

Lottovoiton metsästys on aivan toisenlainen taloudenhoidon muoto kuin säännöllinen sijoittaminen. Euron panoksella pääoma karttuu hitaasti mutta varsin varmasti.

Jos kymmenen lottorivin sijaan kympin viikossa sijoittaa hajautetusti osakkeisiin, kahdenkymmenen vuoden kuluttua tilillä on 23 000 euroa. Tämä perustuu oletukseen 40 euron kuukausisijoitussummasta ja keskimääräisestä kahdeksan prosentin vuosituotosta. Se voi olla nykyisessä talous- ja markkinatilanteessa yläkanttiin seuraavien kahden vuosikymmenen osaketuotoksi.

Tuotoista pitää lisäksi maksaa pääomatuloverot, jotka tässä tapauksessa pienentäisivät nettosummaa noin neljällä tonnilla noin 19 000 euroon.

Ylimääräiset parikymmentä tuhatta euroa eivät ehkä vielä saa kovin montaa kokemaan itseään vauraaksi, mutta lottoavaan kaveriinsa verrattuna sijoittaja pärjää keskimäärin selvästi paremmin. Jos loton palautusprosentti on 40, kahdenkymmenen vuoden kymmenen rivin lottoamiseen käytetystä kymppitonnista on jäljellä 4 000 euroa.

Kumman ottaisit mieluummin, 19 000 euroa vai 4 000 euroa?

Rikastuminen vaatii aikaa tai kunnon kuukausisummaa

Sijoittaminen ei ole oikotie rikkauteen. Säännöllisellä sijoittamisella rikastuminen, sanotaan vaikka miljoonan euron varallisuuden hankkiminen, vaatii joko pitkää aikaa tai tuntuvaa kuukausisijoitussummaa.

Jos 20 vuoden aikana haluaa kasvattaa sijoitusomaisuutensa miljoonaan euroon, kahdeksan prosentin vuosituotto-oletuksella kuukausittaisen säästösumman tulee olla yli 1 700 euroa. Jos aikaa on 30 vuotta, miljoonaan päätyy reilun 700 euron kuukausisijoituksella.

Tämä näyttää konkreettisesti ajan merkityksen. Sijoittaminen on paljolti säästämistä. Kahden vuosikymmenen aikana säästetyistä kuukausittaisista 1700 euron eristä kertyy yli 560 000. Sijoitustuoton osuus näin kertyvästä vajaasta miljoonasta on reilut 400 000 euroa.

Laskuissa olen käyttänyt Seligsonin sivuilta löytyvää helppokäyttöistä tuottolaskuria Samoilla sivuilla oleva tavoitelaskuri kertoo, että jos sijoittaa 500 euroa kuukaudessa, miljoonan euron saavuttamiseen kuluu 34 vuotta. Satasen kuukausisäästösummalla miljonääriksi pääsee 53 vuoden kuluttua, mikä on useimmille liian pitkä aika.

Dansken kyselyssä 15 prosenttia arveli voivansa vaurastua säännöllisellä alle 500 euron kuukausisijoituksella. Jos vauraus tarkoittaisi 100 000 euron sijoituspääomaa, sen hankkimiseen 500 euron kuukausisijoituksilla kuluisi yksitoista vuotta. Jos sijoitussumma on 200 euroa kuukaudessa, aikaa kuluu 19 vuotta.

Kaikki nämä laskelmat ovat varsin alttiita keskimääräiselle vuosituotto-odotukselle. Huomata pitää myös inflaatio eli rahan käyttöarvon aleneminen. Erilaisilla laskureilla pelaaminen on joka tapauksessa hyvä tapa hahmottaa oman vaurastumisen vaihtoehtoja ja edellytyksiä.

Laskurit konkretisoivat sen, kuinka paljon sijoittamisen aloittaminen merkitsee. Pitkällä aikavälillä korkoa korolle -ilmiö pääsee jylläämään ja jauhamaan vaurautta ja pienistä puroista kasvaa vuolas virta. Vaikkei sijoittamalla satumaisia rikkauksia saavuttaisikaan, ainakin voi hankkia taloudellisesti turvatumman tulevaisuuden.

 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

 

 

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti