veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Lamor tarjoaa impaktinamua, Digital Workforce suuria unelmia – vilkaisu kahteen listautujaan

Lamor tarjoaa impaktinamua, Digital Workforce suuria unelmia – vilkaisu kahteen listautujaan
25.11.2021

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Helsingin pörssin First North -markkinapaikka saa uusia jäseniä liukuhihnalta. Kaiken lisäksi liukuhihnaan on käännetty päälle turbovaihde. Parhaillaan on käynnissä Digital Workforcen ja Lamorin osakeannit ja -myynnit.

Lamorin kohteena on tarkkaan ottaen First Northin Premier-segmentti, kun suurin osa viimeaikaisista listautujista on mennyt tavalliselle First Northille. First North Premier on yhtä lailla Helsingin pörssin eli Nasdaq Helsingin ylläpitämä kauppapaikka, tai pikemminkin vain First Northin segmentti, jolla on tällä hetkellä suomalaisyhtiöistä vain Nanoform.

Premier-segmentti eli Nasdaq First North Premier -kasvumarkkina on suunnattu yhtiöille, jotka ovat valmiita ja ovat jo tehneet tietoisia päätöksiä noudattaa tiukempia vaatimuksia kuin mitä premierittömälle First Northille listautuminen edellyttää. Premier-puolella vaaditaan esimerkiksi IFRS-tilinpäätöstä samoin kuin varsinaisella pörssilistalla noteeratuilta yhtiöiltä.

Pörssijono jatkuu Digital Workforcen ja Lamorin jälkeen. Voimallisesti eteisessä tömistelevät ainakin Betolar, Aiforia ja Kempower, joiden antien uskoisin alkavan viimeistään ensi viikolla. Ensi viikko saattaakin nousta historiaan siinä, että käynnissä on yhtä aikaa viiden yhtiön listautumisten osakemerkinnät.

Digital Workforcen osakeanti päättyy viimeistään tiistaina 30. marraskuuta, mutta anti voidaan keskeyttää jo maanantaina 29. marraskuuta. Yleisö saa merkitä Lamoria joulukuun toiseen päivään asti.

Listautumistahti on sellainen, että sijoittaja ei ennätä juuri muuta tehdäkään kuin pläräillä yhtiöiden esitteitä ja katsella esittäytymistilaisuuksia. Yhtiöistä ehtii saada jonkinlaisia impressioita, joiden pohjalta joutuu päättämään, osallistuuko yhtiön osakeantiin vai ei.

Siispä impressioita Digital Workforcesta ja Lamorista.

"Johtava globaali"

"Timo Ahopelto osaa rakentaa myyviä yhtiöitä!" oli ensimmäinen ajatukseni, kun luin Digital Workforcen First North -suunnitelmista kertovaa tiedotetta.

Lifeline Venturesin Ahopelto on Digital Workforcen hallituksen puheenjohtaja. Hän ja Petteri Koponen perustivat Lifeline-pääomasijoitusyhtiön kymmenisen vuotta sitten, ja sille on kertynyt melkoinen track record. Aiemmin Lifelinen yhteydessä mainittiin Supercell, jonka ensimmäisiä sijoittajia yhtiö oli, ja tämän vuoden jälkeen siihen liitetään myös Wolt.

Lifelinen rahasto on Digital Workforcen neljänneksi suurin osakkeenomistaja reilulla miljoonalla osakkeellaan. Suurin omistaja on CapManin kasvurahasto, joka omistaa yhtiöstä lähes neljänneksen. Välissä ovat yhtiön perustajat Heikki Länsisyrjä ja Jukka Virkkunen, jotka myyvät osakkeitaan listautumisen yhteydessä. Suurin myyjä on kuitenkin CapManin rahasto.

Suurin osa listautumisen yhteydessä omistajaa vaihtavasta rahasta menee annin myötä kuitenkin yhtiölle.

Digital Workforce tarjoaa asiakkailleen "älykästä automaatiota" ja "ohjelmistorobotiikkaa". Suomeksi se tarkoittaa kutakuinkin sitä, että yhtiö automatisoi asiakkaidensa työtehtäviä ja liiketoimintaprosesseja.

Kuulostaa paperilla erittäin hyvältä. Kukapa yritysjohtaja ei haluaisi tehostaa yhtiönsä liiketoimintaa digitalisaation tarjoamin keinoin?

Koska niin on, ratkaisujen kauppiaita on tarjolla epäilemättä runsaasti. Sopivasti kilpailukenttänsä määrittelemällä Digital Workforce kuitenkin arvioi olevansa "johtava globaali ohjelmistorobotiikan spesialisti".

Yhtiö, jonka liikevaihto kuluvan vuoden tammi–syyskuussa oli 16,3 miljoonaa euroa?

Suuresti saa ajatella, ja sijoittajan tehtävä on suhteuttaa mainospuheet.

Suureksi puhuttu

Digital Workforce esiintyy kokoaan isompana. Nettisivun alareunassa olevien toimistojen listalla koreilevat suomen ja englannin sekakielisesti New York, London (tarkoittanee Lontoota), Helsinki, Munich (tarkoittanee Müncheniä), Stockholm (tarkoittanee Tukholmaa), Oslo, Copenhagen (tarkoittanee Kööpenhaminaa), Lodz (tarkoittanee Łódźia) ja Göteborg (ei kuitenkaan Gothenburg).

Viime vuonna EU:n ulkopuolelta tuli alle 400 000 euron liikevaihto, kun taas Suomi hallitsi liikevaihtojakaumaa 10,5 miljoonan euron osuudellaan. Saksan ja Ison-Britannian liikevaihto viime vuonna oli yhteensä alle miljoona euroa.

Kovasti on siis lähdetty kansainvälistymään, mutta näytöt ovat vielä vähäiset. Niin kasvuhakuiset start upit toimivat. Hätäisesti perehtyvän osakesijoittajan kannalta yhtiön arvon kalkylointi vain on ikävän hankalaa, koska yhtiö ei ole näyttänyt, millaiseen kannattavuuteen se pystyisi siinä vaiheessa, kun liiketoiminta rullaa eikä tuloksen tappiollisuutta voida selittää kasvulla.

Alkuvaiheisuutta heijastaa sekin, että Digital Workforcen liiketoiminta on paljolti yhden asiakkaan varassa. Jatkuvaveloitteisista palveluista eli juuri siitä kovasta ytimestä, johon Digital Workforcen kiinnostavuus kiteytyy, viidesosa tulee yhdeltä asiakkaalta (jonka voi arvata olevan vaikkapa HUS).

Jatkuvaveloitteiset palvelut tuovat jo yli puolet Digital Workforcen liikevaihdosta. Luku innostaa sijoittajia, mutta samalla siitä voi laskea, että suurimman asiakkaan osuus on vähintään kymmenen prosenttia kokonaisliikevaihdosta jo pelkästään jatkuvaveloitteisten palveluiden osalta.

Digital Workforcen tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2026 mennessä. Tuolloin myös "oikaistun käyttökateprosentin" pitäisi olla "positiivinen".

Eiköhän se sinne saada oikaistua. Kuinka paljon osakkeita silloin sitten onkaan, on toinen juttu. Kun kasvusta suurin osa aiotaan ottaa Isosta-Britannista ja Yhdysvalloista, yritysostoja lienee tiedossa.

Mutta kukapa Woltin jälkeen uskaltaisi olla omistamatta yhtiötä, jonka taustalla on Lifeline Ventures?

"Sataan mahdollisimman nopeasti"

"Lamorin taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: 1) Kasvu: Annualisoidun liikevaihdon kasvattaminen yli 100 miljoonaan euroon niin pian kuin mahdollista ja markkinakasvua merkittävästi nopeampi vuosittainen kasvu 100 miljoonan euron tason saavuttamisen jälkeen. 2) Kannattavuus: Oikaistu EBITDA-% yli 16 prosenttia ja oikaistu liikevoitto (EBIT) % yli 14 prosenttia. 3) Rahoitusrakenne: Yhtiön strategiaan, tavoitteisiin ja riskiprofiiliin sopivan rahoitusrakenteen saavuttaminen vahvan taseen kautta."

Tutustumiseni Lamoriin oli tyssätä jo ensimmäiseen tavoiteriviin. Jos yhtiö tavoittelee jotakin tiettyä liikevaihdon määrää "mahdollisimman nopeasti", siitä seuraa minulla välitön hylkimisreaktio. Liikevaihtoa saa hyvin helposti vaikka ryhtymällä ostamaan jotain varastoon ja myymään sitä ulos hieman halvemmalla sekunnin kuluttua. Mitään ilo siitä ei tietenkään ole yhtiön osakkeenomistajille, päinvastoin.

Ensiärtymykseni jälkeen Lamor alkoi viehättää enemmän. Lamor sanoo olevansa yksi maailman johtavista ympäristöratkaisujen toimittajista.

"Johtava" on hyvä sana. Se ei kerro juuri mitään mutta kuulostaa hienolta.

Lamor myy öljynkeräyksessä, jätteenkäsittelyssä ja veden puhdistuksessa käytettäviä laitteita ja palveluita. Yhtiö liimaa tavoitteekseen vaatimattomasti maailman puhdistamisen.

Lamor harjoittaa sellaista e-, i- tai y-liiketoimintaa, joka vetää sijoittajia puoleensa ja oikeuttaa analyytikkojen kalkyyleissä korkeammat kertoimet.

Projektitoimintaa

Viime vuoden lopussa Lamorin tilauskanta oli alle 20 miljoonaa euroa. Tämän vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana tilauskantaan on kirjattu tilauksia lähes 250 miljoonalla.

Jättiloikkaa selittävät ennen muuta kaksi suurta palveluprojektia, toinen Saudi-Arabiasta, toinen Kuwaitista.

Lamor kertoo voittaneensa peräti 90 prosenttia niistä tarjouskilpailuista, joihin se on viime aikoina osallistunut (tilausten euroissa mitattuna). Luku on hämmentävän korkea. Se voi selittyä sillä, että Lamor on sattunut nappaamaan juuri ne isot tilaukset, joita se on halunnut.

Optimistisin silmälasein katsova näkee tarjouskilpailumenestyksen osoituksena Lamorin ylivertaisuudesta, jota asiakkaat osaavat arvostaa. Tai ehkä yhtiö vain on joka suhteessa erittäin kilpailukykyinen.

Pessimisti tuumii, että Lamor on varmaankin ahnehtinut tilauksia listautumisen kynnyksellä ja myynyt palveluitaan alihintaan, ehkä tappiolla. Vaakaa saattaisi kallistaa tämän vaihtoehdon suuntaan, jos yhtiö sattuisi mainitsemaa ensimmäiseksi taloudelliseksi tavoitteekseen liikevaihdon nostamisen mahdollisimman nopeasti johonkin tiettyyn euromäärään.

Ei kai mikään yhtiö nyt niin hulluja tavoitteita sentään asettaisin.

Korteissa heiluntaa

Lamorin liiketoiminnassa palvelut ja tuotteet ovat luonteeltaan erilaisia. Yhtiön esitteessä listataan tulossa olevia suuria palvelukilpailutuksia. Impressiomenetelmällä esitettä selailtuani minulle jäi epäselväksi, kuinka Lamor organisoi todella kookkaat palvelut. Millaisia sopimuksia se tekee alihankkijoidensa ja kumppaneidensa kanssa? Kuinka se kykenee rakentamaan projektikohtaisia verkostoja, organisoimaan niitä ja huolehtimaan alihankkijoiden laadusta?

Kun toiminta tapahtuu Suomea eksoottisemmissa maissa, tässä on helppo nähdä riskejä, vaikka onhan Lamor toiminut globaalisti ennenkin.

Sikäli kun Lamorin toiminta koostuu suurista ja pitkistä projekteista, sen ennustettavuus on selvästi heikompi kuin jatkuvan laskutuksen liiketoiminnalla sijoittajia hemmottelevan Digital Workforcen. Paitsi liikevaihdon myös ja etenkin tuloksen voi povata heittelevän.

Vaan kukapa uskaltaisi sanoa ei yhtiölle, joka siivoaa maailmaa? Tässä mielessä huomionarvoista on, että Lamorin ankkurisijoittajien joukossa ei ole Aktia Impakti -sijoitusrahastoa.

Itse taidan heittää molempiin uusiin tulokkaisiin pienet merkinnät pikavoittoajatuksella. Eihän tässä markkinatilanteessa oikein muuten tunnu järkevältä toimia.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa CapMania ja Aktiaa.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti