Kurssi nousuun twiittaamalla? Kyllä vain, kertoo tutkimus

KARON PÖRSSI Oletko pörssiyhtiön johtoryhmäläinen ja tulospalkkiosi on sidottu pörssikurssin kehitykseen? Ehdotapa, että yhtiön viestintäpäällikkö panee hösseliksi firman Twitter-tilillä.

Oletko yksityissijoittaja, joka huomaa, että pörssiyhtiön Twitter-tilillä on viime aikoina ollut poikkeuksellisen paljon toimintaa? Kannattaisiko siirtyä osakevälityspalveluun ja ostaa twiittauksessa aktivoituneen firman osakkeita?

Näin suoria toimintaohjeita akateeminen tutkimus harvoin antaa, mutta kiinnostavia täkyjä kuitenkin. Käyttäytymistaloustieteen tutkijat Aditya Ganesh ja Subramanian Iyer havaitsivat, että yhtiön twiittausaktiviteetin nousu enteilee kaupankäynnin lisääntymistä yhtiön osakkeella ja osakekurssin nousua.

Heidän tutkimuksensa ”Impact of Firm-Initiated Tweets on Stock Return and Trading Volume” julkaistiin Journal of Behavioral Financen numerossa 2/2023. 

1,2 miljoonaa twiittiä

Aditya Ganesh ja Subramanian Iyer tutkivat Dow Jones Industrial Average -indeksiin kuuluvien kolmenkymmenen yhdysvaltalaisen suuryhtiön virallisten Twitter-tilien aktiviteettia huhtikuun 2013 alusta 21. päivään heinäkuuta 2020. DJIA-indeksin koostumus elää, mutta tutkijat rajoittuivat tutkimaan niitä yhtiöitä, jotka muodostivat indeksin aprillinpäivänä 2013.

Aineisto käsitti yli 1,2 miljoonaa twiittiä, joita tarkasteltiin vuorokausittain. Viikonloppuisin ja pyhäisin twiitatut twiitit laskettiin mukaan seuraavan pörssipäivän twiiteiksi.

Harjoitettuaan tilastomatematiikkajudoa data-aineistonsa kanssa tutkijat päätyvät toteamaan, että yhtiöiden twiittausaktiivisuuden, osaketuottojen ja kaupankäyntivolyymin välillä vallitsee yhteys.

Tilastotyökalut antavat erilaisia tuloksia sen suhteen, kuinka monen yhtiön kohdalla vaikuttaisi olevan vahvaa yhteyttä tai suoranaista kausaliteettivaikutusta, mutta näyttää selvästi siltä, että yhtiöiden twiitit vaikuttavat kaupankäyntivolyymiin enemmän kuin osaketuottoihin.

Tämä on intuitiivisestikin helppo ymmärtää: kun firmat twiittaavat, markkinoille tulee paitsi huomiota myös tietoa tai ainakin jonkinlaisia täkyjä, joihin sijoittajat reagoivat. 

Taustalla huomion kohteeksi pääseminen  

Ganesh ja Iyer selittävät havaintoa osakekurssin noususta sijoittajien huomiokyvyn rajallisuudella. Teoreettisen pohjan tälle antaa Brad Barberin ja Terrance Odeanin vuonna 2008 julkaistu tutkimus "All That Glitters: The Effect of Attention and News on the Buying Behavior of Individual and Institutional Investors".

Barber ja Odean esittävät, että yksityissijoittajien rajallinen huomio – mielenkiinto – kohdistuu huomiota herättäviin osakkeisiin. Jos yhtiö nousee huomion valokeilaan, siitä seuraa hetkellinen ”positiivinen hintapaine” eli suomeksi kurssinousu.

Mitattavana internetaikana yleisön huomion määrää voi pyrkiä haarukoimaan monin uusin tavoin. Niinpä esimerkiksi Zhi Da, Joseph Engelberg ja Pengjie Gao (2011) tutkivat vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessaan "In Search of Attention" Google-hakuindeksin ja osakekurssien yhteyttä.

Russell 3000 -indeksiin kuuluvilla osakkeilla tammikuusta 2004 kesäkuuhun 2008 tarkastelevassa tutkimuksessa Da, Engelberg ja Gao havaitsivat, että SVI-hakuindeksin nousu ennakoi korkeampia osakekursseja seuraavan kahden viikon ajalla.

Twittien kohdalla osakekurssin nousuun voisi kuvitella vaikuttavan myös sen, että yhtiöt twiittaillevat pääosin itselleen positiivisia uutisia. 

Seuraajamäärissä suuria eroja

Twiittitutkimuksessaan Ganesh ja Iyer esittävät myös tutkimiensa kolmenkymmenen Dow-yhtiön Twitter-tilien seuraajamäärät tutkimusjaksonsa loppuhetken eli 21. heinäkuuta 2020 vallinneen tilanteen mukaisesti. Erot ovat suuria.

Eniten seuraajia, yli yhdeksän miljoonaa, oli Microsoftilla. Maalis-huhtikuun 2023 vaihteessa Microsoftin Twitter-tilin @microsoft seuraajamäärä oli kohonnut 12,8 miljoonaan.

Vähiten seuraajia oli Alcoalla (@alcoa), vain vajaat 30 000. Alcoan seuraajamäärä on edelleen samoissa lukemissa vajaan kolmen vuoden takaisen tilanteen kanssa.

On ilmeistä, että Microsoftin kaltaisen kuluttajiakin lähellä olevan yhtiön kiinnostavuus Twitterin käyttäjien keskuudessa on suurempaa kuin alumiininvalmistajan. Suoraviivaisesti laskettuna Microsoftin twiitin teoreettinen tavoittavuus on lähes 500-kertainen Alcoan twiitteihin verrattuna.

Lähde: Aditya Ganesh & Subramanian Iyer: "Impact of Firm-Initiated Tweets on Stock Return". Tilanne 21.7.2020.                             

Nokia Suomen kingi  

Yritysten virallisten Twitter-tilien seuraajamäärät vaihtelevat hyvin paljon myös Suomessa. Sen huomaa jo kymmenen markkina-arvoltaan suurimman Helsingin pörssissä noteerattavan yhtiön luvuista. Keräsin firmatilien seuraajamäärät maaliskuun viimeisenä päivänä 2023. Alla olevassa taulukossa yhtiöt on järjestetty markkina-arvojen mukaan suurimmasta pienimpään.

Selityksiä seuraajamäärien suurille eroille on useita. Kuluttajayhtiöitä seurataan, jotta saadaan kuulumisia niiden tuotteista tai palveluista. Sen sijaan Sammon kaltaista holding-yhtiötä seurataan vain yhtiötä koskevien asioiden vuoksi. Sammon virallisen Twitter-tilin @sampo_plc näyttönimi onkin "Sampo IR" eli Sammon sijoittajasuhteet.

Suurilla yhtiöillä on usein toimintojen pohjalta eriytyneitä tilejä. Esimerkiksi Nordean suomalaiset asiakkaat seurannevat ennemmin @nordea_fi-tiliä ("Nordea Suomi") kuin korporaatiotiliä @nordea.

Yleisesti suomalaisten suuryhtiöiden virallisten tilien seuraajamäärät ovat varsin pieniä. Nokiaa lukuun ottamatta korporaatiotilit eivät yllä sellaisiin influensserimittoihin, joille mainostajat ehdottelisivat aktiivisesti kaupallista yhteistyötä.

Kerätty 31.3.2023                                                  

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nordeaa, Nokiaa, Sampoa, UPM-Kymmeneä, Fortumia ja Stora Ensoa.