KARON PÖRSSI "Innovaation lyhyen aikavälin vaikutukset yliarvioidaan ja pitkän aikavälin vaikutukset aliarvioidaan." Hokema tuntuu pätevän myös tekoälyyn.
"Tekoälystä on puhuttu 1960-luvulla ja varsinkin 1980-luvulla. Sen jälkeen tuli tekoälytalvia ja tekoäly oli melkeinpä kirosana vuosina 1990–2005. Nyt 60 vuotta syntymän jälkeen nähdään suuria vaikutuksia. Elämme isoa muutosta ja pidämme kiinni hatuistamme", sanoo tietokirjailija Petteri Järvinen, jolta on juuri ilmestynyt kirja Tekoäly ja minä – Ihmisenä tekoälyn aikakaudella (Tammi 2023).
Tekoälyhuuma ei ole jäänyt huomaamatta sijoittajiltakaan – eikä varsinkaan sijoittajilta. Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin noususta suuren osan selittävät muutama suuri tekoälykytkyinen yhtiö.
Vuoden puhutuin osake lienee ollut tehokkaita prosessoreita valmistava Nvidia, jonka dollarimääräinen osakekurssi on lähes kolminkertaistunut tämän vuoden aikana. Kymmeniä prosentteja ovat nousseet myös esimerkiksi Microsoft ja Amazon.
Petteri Järvinen on katsonut AI-rallia harmistuneena. Hän oli pannut Nvidian merkille jo kymmenen vuotta sitten, jolloin sen tehokkaita grafiikkaprosessoreita oli alettu käyttää Bitcoinin louhinnassa.
"Samoin katsoin yhtiötä silloin, kun robottiautot tulivat, ja Nvidia on ykkönen konenäkösovelluksissa. Aina on tuntunut, että on liian myöhäistä, koska kurssi on jo noussut", Järvinen sanoo.
Nvidian taaksepäin katsova p/e-luku on tällä hetkellä Yahoo! Financen mukaan yli sata.
"Nytkin tuntuu siltä, että on liian myöhäistä sijoittaa Nvidiaan", Järvinen sanoo.
Muihinkaan tekoäly-yhtiöihin hän ei ole sijoittanut.
"Markkina on hirveän hankala. Huipputekniikkaa soveltavalla alalla on todella vaikea arvata, mitkä ovat menestyjiä."
"Muuttaa niin kuin internet"
Petteri Järvinen vertaa tekoälyn tuomaa murrosta internetin tuloon. Yhtymäkohtia löytyy niin innovaation vaikutuksesta kuin pörssireaktioista. Vuosituhannen vaihteen tienoilla pörssissä elettiin huumaa, jossa internetin mainitseminen nosti yhtiön pörssikurssia. AI:stä on tullut vuoden 2023 pärinälyhenne.
Tuolloin osakekupla puhkesi, mutta kahdessakymmenessä vuodessa internet on tullut mukaan lähes kaikkeen toimintaan. Samoin muutamat keskeiset "internetyhtiöt" ovat silloisesta tukevasta kurssipudotuksesta huolimatta jatkaneet maailman muuttamista ja niiden osakekurssit ovat moninkertaistuneet.
"Harva yritys lopulta menestyi itse internetillä. Sellaisia yhtiöitä olivat lähinnä operaattorit ja laitevalmistajat. Mutta vaikutukset tulivat kaikille aloille", Järvinen huomauttaa.
Samoin hän arvioi käyvän tekoälyn suhteen.
"On vaikea poimia alaa, johon tekoäly erityisesti vaikuttaisi. Kultaryntäyksen aikana kannattaa yleensä ostaa niitä, jotka myyvät hakkuja ja lapioita."
Tällä kertaa hakkuvalmistajataktiikkaan tosin liittyy hankaluus.
"Tekniikka, kuten neuroprosessorit, on äärimmäisen sofistikoitunutta. Se ei ole samanlaista bisnestä kuin reitittimien tai internetyhteyksien myynti."
Tekoälyn sovellukset ovat ennen muuta toiminnan tehostajia. Järvinen vinkkaakin miettimään aloja, joilla tekoäly kasvattaa tehokkuutta.
Tekoälyn alalajeista Järvistä itseään kiinnostaa eniten generatiivinen tekoäly, jota edustavat esimerkiksi kielimallit ja grafiikan tuottaminen ohjesanojen perusteella.
"Esimerkiksi grafiikan tekeminen on iso bisnes. Voi arvata, että ihan bisneslogiikassa tapahtuu muutoksia."
Tekoälytappelu pörssissä?
Finanssiala on perinteisesti ollut eturivissä, kun uutta teknologiaa on valjastettu käyttöön. Algoritmitreidausta on harjoitettu jo aikapäivät. Jim Simonsiin henkilöityvän Renaissance Technologiesin Medaillon-rahasto on tuottoluvuillaan peitonnut maailman menestyneimpänä sijoittajana pidetyn Warren Buffettin saati sitten S&P 500 -indeksin.
Petteri Järvinen miettii, mitä tapahtuu, jos tekoäly alkaisi tai alkaa viedä markkinaa. Nollaavatko tekoälyt toisensa vai löytävätkö ne sanattoman sopimuksen, jossa yhden annetaan voittaa yhdellä ja toisen toisella kerralla?
"Jos useat tekoälyt päätyvät toteamaan, että tämä strategia toimii, edessä voi olla mielenkiintoisia aikoja."
Internethuumassa osakesijoittajaksi
Petteri Järvisen ura osakesijoittajana alkoi internethuumassa. Aivan ratkaisevaa oli se, että nykyisen Nordnetin edeltä Eq Online tarjosi ensimmäisenä välittäjänä yksityissijoittajille yhteyden suoraan pörssiin.
"Olisi olut vaikea mennä pankkiin tekemään osakekauppoja. Internetosakevälityksen myötä syntyi kansankapitalismi aivan uudella tavalla."
Tärkeä oppimisen ja innoituksen paikka oli AP Areena – Arvopaperi-lehden teknisesti kömpelö ja vedätyksistä sakea keskustelupalsta.
"Se oli opettavaista myös ammatillisessa mielessä: ihmiset roikkuivat siellä, vaikka palvelu toimi teknisesti huonosti, sillä sisältö oli niin mielenkiintoista."
Koko neljännesvuosisataisen sijoittajanuransa Järvinen on ollut oman arvionsa mukaan varovainen sijoittaja.
"Olen myös varmaan ainoa, joka on onnistunut tekemään Nokialla tappiota. Se onnistui vuosituhannenvaihteessa ja onnistuu edelleen."
Vastapainoksi on onneksi sellaisia osakkeita, joissa ajoitukset ovat menneet hyvin.
Parin viime vuoden aikana Järvinen kertoo tehneensä vain muutaman kaupan. Hän on oppinut, että laskumarkkinaan on turha mennä mukaan.
Nolla vai 500 000 euroa?
Petteri Järvisen sijoitussalkkuun kuuluu myös jonkin verran Bitcoinia. Hän innostui pioneerivirtuaalivaluutasta ammatillisessa mielessä ja osti sitä.
Salkku voisi olla tuntuvampikin, jos hän ei olisi tullut myös testanneeksi hampurilaisten ostamista Bitcoinilla silloin, kun valuutta oli nuori ja sen vaihtoarvo suhteessa euroon tai dollariin vain murto-osa nykyisestä.
Bitcoinin noteeraus on pysynyt viime kuukausien aikana hämmästyttävän vakaana suunnilleen 23 000–28 000 euron välillä.
"Tulevaisuutta on vaikea kuvitella. On ennusteita, joiden mukaan Bitcoin nousee 500 000, ja on ennusteita, joiden mukaan se laskee nollaan. Kun ei ole fundamentteja, on vaikea arvioida."
Järvinen uskoo, että maailmassa on tarvetta digitaaliselle valuutalle, joka on "politiikasta vapaata rahaa".
"Nykyiset valuutat, joiden arvot vaihtelevat pörssikurssien tai poliittisten päätösten mukaan, tuntuvat yhtä vanhoilta kuin paperinen sanomalehti", hän sanoo.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nokiaa – ja on tappiolla.
