KARON PÖRSSI Jos pelkää, että Suomen valtio päätyy velkaelvyttämään rakennuttamalla ratoja ja korjaamalla siltoja, kannattaa harkita osallistumista Kreaten listautumisantiin.
Samaa kannattaa harkita, jos toivoo valtion edistävän raideliikennettä uusilla, nopeilla junayhteyksillä ja pienentävän tieverkoston korjausvelkaa.
Tämän vuoden ensimmäinen Helsingin pörssilistautuja on infrastruktuurirakentamiseen erikoistunut Kreate, jonka työt koostuvat pääosin valtion ja kuntien tilauksista. Jos tunnin juna tai jopa kaksi lykätään liikkeelle, ratarakentajille on tarvetta.
Eivät hankkeet tietenkään tarkoita tilauksia Kreatelle tai millekään muullekaan yhtiölle, mutta suurista hankkeista riittää jaettavaa. Yhtiön on yleensä mukavampi surffata kasvavassa kuin kutistuvassa markkinassa.
Näin olisi helppo päätellä, mutta ennen kuin innostutaan junailusta: ratahankkeet ovat viime aikoina tuoneet kuusi prosenttia Kreaten liikevaihdosta. Siksi toisekseen Suomen infrarakentamisen markkinan ennustetaan kasvavan vain 0,8 prosentin vuositahtia.
Mahdollisen kasvutarinan ainekset on etsittävä muualta.
Pitkän haudonnan jälkeen vallanvaihto
Kreate sai alkunsa Fin-Seulan, Insinööritoimisto Seppo Rantalan ja Kesälahden Maansiirron yhdistyessä keväällä 2015. Pääomasijoittaja Intera Partnersin huomissa yhtiö on kasvanut ilmeisesti yhteen ja ainakin kokoluokaltaan, ja nyt, pääomasijoittajan aikajänteellä pitkänpuoleisen haudonta-ajan jälkeen, se on kypsä siirrettäväksi eteenpäin.
Eteenpäin siirtäminen tarkoittaa Kreaten tapauksessa paitsi listautumista myös vallan vaihtumista. Myynnin ja annin jälkeen pyöreästi puolet Kreaten osakkeista on nykyisillä omistajilla, toinen puoli uusilla. Uusista taas puolet muodostaa kaksi uutta omistajaa, Harjavalta ja Tirinom. Ne ovat sitoutuneet ostamaan osakkeita osakemyynnissä ja niille on luvattu, että ne saavat haluamansa osakkeet.
Uusista pääomistajista Harjavalta on rakennusalan konserni, johon kuuluvat keittiökalustevalmistaja Puustelli Group, pientalovalmistaja Kastelli Group ja rakennusyhtiö Lapti Group. Tirinom puolestaan on Suomen Hoivatilojen perustajiin kuuluneen Timo Pekkarisen ja Ritva Pekkarisen sijoitusyhtiö. Timo Pekkarinen on myös Lapti Groupin perustaja, merkittävä osakkeenomistaja ja toimitusjohtaja.
Harjavalta ja Pekkaristen sijoitusyhtiö haukkaa suuren osan instituutiomyynnin osakkeista.
Jos ja kun myyntiin liittyvä lisäosakeoptio käytetään, Interan omistama osakemäärä laskee 1,1 miljoonaan kappaleeseen eli 12,5 prosenttiin Kreaten osakkeista. Harjavallalle taas tulee 15,5 prosentia ja Tirinomille 10,5 prosenttia osakekannasta. Vallan vaihtumisen voisi kuvitella näkyvän myös Kreaten hallituksessa.
Markkina-arvoksi 73 miljoonaa
Valtaosa listautumisannista ja -myynnistä on myyntiä, mutta uusia osakkeitakin painetaan reilut 1,5 miljoonaa kappaletta. Niillä on tarkoitus saada yhtiön kassaan 10 miljoonaa euroa listautumiskulujen jälkeen.
Annin myötä osakkeiden määrä kasvaa hieman alle yhdeksään miljoonaan kappaleeseen, ja kun annin ja myynnin merkintähinta on asetettu 8,20 euroon, niiden arvo merkintähinnalla laskettuna pyöristyy 74 miljoonaan euroon. Koska Kreate itse omistaa 90 000 osakettaan, markkina-arvo painuu 73 miljoonaan.
Se ei vaikuta pahalta hintalapulta firmalle, jonka liikevaihto on noussut päälle 200 miljoonaan euroon. Kreaten koko viime vuoden lukuja ei ole vielä käytössä, mutta vuonna 2019 yhtiö teki 221 miljoonan euron liikevaihdolla 11,5 miljoonan euron liiketuloksen ja 8,7 miljoonan euron nettotuloksen.
Kreaten koko vuosien ja kolmen ensimmäisen neljänneksen raporttien pohjalta lasketut rullaavat luvut lokakuun 2019 alusta syyskuun 2020 loppuun näyttävät tältä:
| Liikevaihto | 245,4 milj. euroa |
| Liikevoitto | 12,7 milj. euroa |
| Nettotulos | 9,7 milj. euroa |
Rullaavan 12 kuukauden nettotuloksesta laskettuna Kreaten p/e-luku on anti- ja myyntihinnalla alle kahdeksan. Se on varsin edullinen etenkin nykyisessä pörssisyklin vaiheessa.
Rakennushankkeet, varsinkin infrahankkeet, ovat kuitenkin projekteja, ja yksittäisten hyvien projektien osuminen jaksolle kohottaa kannattavuutta kovasti. Toisaalta yksikin epäonnistunut hanke voi tuottaa yhtiölle ja sen omistajille pitkäkestoisia huolia. Pörssilistattujen rakennusliikkeiden omistajilla on tästä tuoreita muistikuvia: YIT:lle ongelmia toi Tripla, SRV:n ajoi ahdinkoon Kalasatama, Lehdolle harmaita hiuksia tuottivat toimitilahankkeet...
Kreaten vertailukohtana voi käyttää YIT:n infra-liiketoimintaa, joskin YIT tekee infrastruktuurihankkeita myös muualla kuin Suomessa ja on liikevaihdoltaan yli kolminkertainen Kreateen verrattuna. Viime vuonna YIT:n Infra teki 791 miljoonan euron liikevaihdolla miljoonan euron liiketappion. Oikaistu liikevoitto oli 13 miljoonaa ja siitä laskettu tulosprosentti 1,6.
Tilivuonna 2017 Kreaten liikevoittoprosentti oli 3,2, minkä jälkeen se on parantunut vuosi vuodelta. Jos liiketulos painuisi takaisin 3,2 prosenttiin, 220 miljoonan euron liikevaihdosta se olisi seitsemisen miljoonaa euroa. Jos rahoituskulut olisivat 1,5 miljoonaa euroa, verojen jälkeiseksi nettotulokseksi jäisi 4,4 miljoonaa euroa. Silloinkin p/e olisi vain kohtuullisesti kuudentoista luokkaa.
Kun Kreaten tulospohjainen arvostus on noin maltillinen, taseessa täytyy olla jotain ongelmia?
Äkkiseltään siltä ei vaikuta. Viime vuoden lopussa Kreate maksoi pois omaan pääomaan luetun lainan, korkoineen 17,8 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteessa yhtiön rahavarat olivat 8,1 miljoonaa euroa mikä on enemmän kuin sillä oli lyhytaikaisia velkoja. Pitkäaikaisia velkoja vuodenvaihteessa oli 30 miljoonaa euroa, mutta jos ja kun niitä maksetaan pois osakeannissa kerättävillä rahoilla, pitkäaikaiset velat painuvat 20 miljoonaan ja velkojen kokonaismäärä (vuodenvaihteen tilanteen mukaan) 26 miljoonaan euroon.
Liikearvoa Kreatella on viime vuoden syyskuun lopun taseen mukaan 35,6 miljoonaa euroa eli saman verran kuin yhtiöllä on omaa pääomaa osakeannin jälkeen.
Kasvu otettava markkinaosuuksilla
Vaikka julkisuudessa keskustellaan suurista infrahankkeista, Suomen infrastruktuurirakentamisen markkinan ei ennusteta kasvavan tulevina vuosina kuin vajaan prosentin keskimääräistä vuositahtia. Tässä lähteenä on Kreaten listalleottoesitteessään siteeraama "kolmannen osapuolen markkinatutkimus".
Jos Kreate haluaisi pitää yllä historiassa toteutunutta kasvuvauhtiaan, sen pitäisi siis kasvattaa selvästi markkinaosuuttaan. Sitä se on tehnyt pääosin orgaanisesti mutta myös yritysostoin. Listautuminen helpottaa mahdollisia yritysostoja, tapahtuivat ne sitten osakevaihdolla tai käteisellä. Orgaaniseen kasvuun vaikuttaa Kreaten vahvuudekseen nostama kyky voittaa kilpailutuksia – mitä tuo taito sitten onkaan. Eikö muka muilla rakennusyhtiöillä ole laskentatiimejä ja eivätkö ne analysoi hankkeiden riskejä?
Kreate arvioi oman ydinmarkkinansa 2,8 miljardin euron suuruiseksi. Kreaten markkinaosuus koko ydinmarkkinastaan on siis kymmenen prosentin hujakoilla. Kasvu on mahdollista.
2,8 milljardin ydinmarkkinasta noin miljardi on pohja-, erikoispohja- ja betonirakentamista, 800 miljoonaa teiden ja katujen rakentamista, 500 miljoonaa siltojen rakentamista ja korjaamista, 400 miljoonaa ratarakentamista ja 200 miljoonaa kalliorakentamista.
Kreate katsoo olevansa euroissa mitattuna markkinajohtaja silloissa sekä pohja-, erikoispohja- ja betonirakentamisessa. Palkintopallisijalla se on niin kalliorakentamisessa kuin teiden ja katujen rakentamisessa. Ratahankkeissa yhtiö on sijalla 3–5.
Merkitsen – vaikka edullinen hinta epäilyttää
Kreaten listautumisannissa ja -myynnissä hämmentävintä on se, kuinka maltillisilla, jopa edullisilla, arvostuskertoimilla nykyiset omistajat myyvät osakkeitaan. Jo pari viikkoa sitten, jolloin Kreate kertoi aikeistaan ja tiedotteesta oli pääteltävissä, että yhtiön markkinahinnaksi antiarvostuksella tulisi 73 miljoonaa euroa, ihmettelin edullista tulospohjaista arvostusta.
Listalleottoesitteen selaamisesta ei minun haaviini jäänyt sellaisia pommeja, jotka painaisivat arvostusta. Jonkin verran huolta aiheuttaa tosin se, että Kreate halutaan puskea pörssiin ennen kuin viime vuoden viimeisen neljänneksen lukuja on ynnätty ja tilinpäätöstä julkistettu.
Projektitoiminnassa on tietenkin täysin mahdollista, että projekteja on myyty tiukasti tai riskillä, ja ne paljastuvat vasta pidemmän ajan kuluessa. Tästä pahaksi muistutukseksi käy vuosikausia nurkkiaan siivoillut Caverion.
Kreate on osoittanut viime vuosina hyvää kasvua, mutta alla olevan markkinan ennustettu kasvu on hidasta. Siksi Kreatea ei pitäisikään hinnoitella kasvuyhtiön kertoimilla. Ennemminkin sijoittajan tulisi varautua nyt saavutetun liikevaihtotason pysymiseen ja varautua siihen, että heikot projektit painavat kannattavuutta.
Kohtuullista arvostustasoa voi selittää listautumisen yhteydessä tapahtuva hallittu pääomistajanvaihdos. Se myös antaa mukaan astuvalle piensijoittajalle turvaa: voi olettaa, että miljoonilla yhtiön osakkeita ostavat teolliset ostajat ovat tutkineet ostokohteen tarkemmin kuin mihin yksityissijoittaja kirjoituspöydän ääressä kykenee.
Ja vaikka Intera myykin valtaosan osakkeistaan, jää sillekin hyvä syy toivoa Kreatelle hyvää jälkimarkkinakehitystä. Oletettavasti Intera haluaa luopua jäljelle jäävistä reilusta miljoonasta osakkeestaan hetimiten lock up -jakson päätyttyä eli syksyllä. Interaa lukuun ottamatta muut myyjät myyvät alle puolet nykyisestä osakeomistuksestaan.
Näiden seikkojen takia merkitsen ilman muuta Kreaten osakkeita listautumisannissa. Poikkeuksellinen listautuminen Kreate on siinä suhteessa, että se tuntuu fiksulta pitkäaikaiseksi omistukseksi, ei vain pikavoittojen metsästämiseen niin kuin listautumisannit yleensä.
Yleisöannissa tarjotaan alustavasti 400 000 osaketta, ja jokaiselle pyritään jakamaan vähintään sata osaketta. Paljon enempää yleisöannissa tuskin on luvassa. Veikkaan, että anti tulee rutkasti ylimerkityksi ja että yleisöanti keskeytetään maanantaina 15. helmikuuta, jolloin se ehtojen mukaan voidaan keskeyttää.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa YIT:tä, Lehtoa ja Caverionia. Hän aikoo merkitä Kreaten osakkeita.
