veronmaksajat.fi

RAHAT

Helsingin pörssi laahaa muiden jäljessä – mikä mättää?

Helsingin pörssi laahaa muiden jäljessä – mikä mättää?
16.6.2023

Helsingin pörssin tuloskausi oli lievä pettymys. Suuret konepajat onnistuivat, mutta metsäyhtiöt pettivät. Osakekurssien nousu muualla maailmassa ei ole tarttunut Helsinkiin. Miksei? Mitä on edessä?  

Pörssiyhtiöiden tammi–maaliskuun osavuosikatsauksissa sijoittajia kiinnosti eniten eri toimialojen ja yhtiöiden sopeutuminen poikkeuksellisena jatkuvaan taloustilanteeseen. Epävarmuutta toivat alkuvuonnakin nopea inflaatio, koronnostot ja Ukrainan sota.

Analyysiyhtiö Inderesin osakestrategi Juha Kinnunen sanoo, että yleisarvio Helsingin pörssiyhtiöiden tuloskaudesta on lievä pettymys.

"Suoritus oli keskimäärin heikompi kuin odotimme", Kinnunen tiivistää.

Inderesin analysoimien 125 pörssiyhtiön operatiivinen tuloskasvu laski keskimäärin neljä prosenttia. Luku on mediaani eli järjestykseen laitettujen yhtiöiden keskimmäinen tulos.

"Odotimme tulosten laskevan keskimäärin kaksi prosenttia." 

Isoilla konepajoilla mainio tuloskausi

Kinnusen mielestä keskeiset syyt tulosten heikkenemiseen löytyvät inflaatiosta ja sen myötä kohonneista kustannuksista. Samaan aikaan yritysten tuotteiden ja palvelujen kysyntä on asteittain heikentynyt talouden mukana.

"Kysyntä on kuitenkin pysynyt edelleen pääosin kohtuullisen hyvällä tasolla."

Helsingin pörssissä tuloskauden myönteisiä yllättäjiä olivat etenkin suuret konepajat. Esimerkiksi Konecranesin tulos oli vahva, samoin Wärtsilän.

"Konepajat hyötyivät muun muassa energian ja kuljetusten halpenemisesta. Samaan aikaan ne pystyivät nostamaan omien tuotteidensa hintoja viime vuoden kustannusinflaation takia. Myös tilausmäärät pysyivät hyvällä tasolla, mutta teollisten investointien jatkuminen tästä eteenpäin herättää huolia." 

Tulosvaroitus kaikilta metsäyhtiöiltä

Metsäyhtiöiden tulosten odotettiin heikkenevän loppuvuoden suhdannehuipusta. Tuloskunnon ennakoitua nopeampi heikkeneminen yllätti kuitenkin analyytikkojen ohella myös yritykset itsensä.

Tästä kertovat Stora Enson ja Metsä Boardin tulosvaroitukset ennen tulosjulkistusta ja UPM:n tulosvaroitus tuloksen julkistamisen jälkeen.

Tulosten heikkenemistä nähtiin myös toimialoilla, joihin korkojen nousu vaikuttaa eniten.

Rakennusyhtiöt ovat vaikeuksissa, kun asuntolainojen kohonneet kulut ovat hyydyttäneet uusien asuntojen myynnin. Myös kiinteistösijoitusyhtiöt kärsivät, kun korkojen nousu painaa kiinteistöomistusten arvoja.

"Myös harkinnanvarainen kulutus on edelleen alhaisella tasolla. Kuluttajien luottamus on tosin nyt lähtenyt parempaan suuntaan, mutta alkuvuosi oli vaikea."

Tämä näkyi esimerkiksi brändiyhtiö Marimekon ja autokauppaketju Kamuxin tuloksissa. Ostovoiman heikkeneminen heijastui myös Keskon kauppojen myyntiin, kun ruoan hinnan kallistuminen siirsi kysyntää edullisempiin tuotteisiin.

Ostovoiman heikkenemisestä huolimatta palvelujen kulutus jatkui hyvällä tasolla.

"Tämä näkyi esimerkiksi ravintolayhtiö Noho Partnersin tuloksessa, jota paransi myös vaikeina koronavuosina tehokkaaksi trimmattu kulurakenne."

Finanssisektorilla korkojen nousun vaikutus oli kaksijakoinen. Pankit hyötyivät parantuneesta korkokatteesta, kun taas finanssipalveluyhtiöiden varainhoidosta saatuja palkkioita söivät korkotason kielteiset vaikutukset pääomamarkkinoihin. 

Epävarma tunnelma pörssissä jatkuu

Osakemarkkinoiden tämänhetkisiä tunnelmia Kinnunen luonnehtii odottaviksi.

Ehkä eniten pohdituttavat korkojen nousun vaikutukset eri yhtiöihin ja toimialoihin. Korkosidonnaisessa kulutuksessa vaikutukset ovat jo selvät. Kuluttajien ostovoimaa voivat painaa lisää korontarkistukset, joita monilla asuntovelallisilla on väistämättä edessä.

Kinnusen mukaan tunnelmia pörssissä latistaa myös taantuman pelko, joka on ollut jo pitkään päällä. Suomen ja muun Euroopan talous on tähän saakka kestänyt iskuja yllättävänkin hyvin.

"Nyt on kuitenkin nähtävissä merkkejä, että yritykset harkitsevat investointejaan entistä tarkemmin."

Tämä näkyy Kinnusen mukaan perinteisien konepajojen lisäksi ohjelmistoalalla, joka on Helsingin pörssissä vahvasti edustettuna.

"Aiemmin puhuttiin alan osaajapulasta. Nyt puhe on kääntynyt siihen, että uusia hankkeita tarvittaisiin lisää."

Ohjelmistoyhtiöiden alkuvuosi sujui vielä hyvin, ja valtaosa niistä ylitti kannattavuudessa odotukset. Sen sijaan yhtiöiden tulevaa koskevissa kommenteissa kasvava epävarmuus alkaa Kinnusen mukaan jo näkyä. 

Pörssikurssien nousu ei näy Helsingissä

Maailmalla osakeindeksit ovat menneet viime kuukausina pääosin ylöspäin. Esimerkiksi Saksan DAX-indeksi nousi toukokuun puolivälissä ennätyskorkealle.

Helsingin pörssi ei ole päässyt nousuun mukaan. Kinnusen mukaan Helsingissä yleisindeksin lievään laskuun todennäköisesti vaikuttaa maailmantalouden epävarmuus, sillä suurista pörssiyhtiöistä valtaosa on riippuvainen kansainvälisistä markkinoista ja investoinneista.

"Myös yksittäisillä suurilla yhtiöillä on ollut ongelmia. Esimerkiksi Nestettä on painanut Ruotsin päätös tinkiä biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta."

Kinnunen arvioi, että korkojen nousun vaikutukset ostovoimaan voivat painaa kuluttajamarkkinoilla toimivia suomalaisyhtiöitä enemmän kuin muissa maissa. Suomessa asuntolainat ovat yleensä vaihtuvakorkoisia, kun taas esimerkiksi Keski-Euroopassa asuntolainat sidotaan yleensä kiinteään tai pitkään korkoon. 

Korkojen nousu heiluttaa 

Tammi–maaliskuun tuloskauden onnistujia löytyi muun muassa finanssitaloista ja konepajoista. Metsäyhtiöt tuottivat suurimman pettymyksen. Tässä Inderesin analyytikon Olli Koposen nostot tuloskaudesta. 

Onnistumiset

Sampo

Finanssikonserni ylitti tuloksellaan odotukset erityisesti omistamansa vakuutusyhtiö Ifin ansiosta. Vakuutusmaksutulot kasvoivat, ja inflaatiosta huolimatta kulut ovat pysyneet hyvin hallinnassa. 

 Sammon kurssi

Konecranes

Liikevaihdon kasvu ja kiinteiden kulujen pysyminen kurissa nostivat konepajayhtiön kannattavuuden erittäin hyvälle tasolle. Tilauskertymä on hyvä sekä yhtiön teollisuuslaitteissa että satamaratkaisuissa. Myös markkinanäkymät ovat molemmissa positiiviset. 

Konecranesin kurssi

Terveystalo

Asiakkaat palaavat klinikoille, ja terveysalan yhtiön tuloksen lasku alkaa taittua. Oikeaan suuntaan vie myös yhtiössä meneillään oleva kannattavuusohjelma. 

Terveystalon kurssi

Aktia

Pankkikonsernin tuottoja paransi ennen muuta korkojen nousun myötä parantanut korkokate. Yhtiö on hyvällä uralla myös ajatellen kuluvan vuoden tulosparannusta.

Aktian kurssi 

Kemira

Vesikemikaaliyhtiön ennätyksellisen hyvä kannattavuus tuotti erittäin hyvän tuloksen, mikä nosti myös yhtiön näkymiä. Yhtiön tarvitsemien raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet, mutta omien tuotteiden hintoja on pystytty ainakin toistaiseksi nostamaan. 

Kemiran kurssi

Pettymykset 

Metsäyhtiöt (Stora Enso, UPM ja Metsä Board)

Tuotteiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino on heikentynyt kahdesta suunnasta. Talouskasvun hidastuminen painaa tuotteiden kysyntää, mutta samaan aikaan tuotteiden tarjonta markkinoilla on kasvanut. Markkinahinnatkin laskevat samalla. 

Stora Enson kurssi

YIT

Ennennäkemättömän heikko asuntomarkkina painaa rakennusyhtiön tuloskehitystä ja aiheuttaa selviä taseriskejä. Yhtiöllä on paljon velkaa ja myymättömiä asuntoja taseessa. Riskinä ovat asuntojen pakkomyynnit, mikä lisäisi tappioita. 

YIT:n kurssi

Kamux

Käytettyjen autojen kauppaketju kärsii hiljentyneestä markkinasta. Kovaan kasvuun tähdänneen yhtiön kulurakenne on raskas. Tulosta söi puolestaan myytyjen autojen katteiden heikko kehitys. Yhtiön tavoittelema ripeä tuloskunnon parannus vaikuttaa haastavalta. 

Kamuxin kurssi

Suominen

Kuitukankaiden valmistajan myyntimäärät jäivät odotuksista, ja markkina on ollut odotuksia heikompi. Heikommasta myynnin kehityksestä ja hintojen korotusten viiveistä johtuen yhtiön tulosmarginaalit olivat edelleen paineessa. 

Suomisen kurssi

Capman

Sijoitusyhtiön tuloksen kannalta merkittävät sijoitustuotot jäivät pitkästä aikaa tappiolle. Kannattavuutta painoivat lisäksi odotuksia korkeammat henkilöstökulut.

Capmanin kurssi

Matti Remes  

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti