KARON PÖRSSI Tietokone on jännä kapistus. Kun sille syöttää ohjelman ja ohjelmalle erilaisia parametreja, kone laskee kovin varmoilta tuntuvia vastauksia kovin epävarmoihin kysymyksiin.
Evlin pankkiirit ovat löytäneet tietokoneen, joka kertoo, että Suomen osakemarkkinoiden keskimääräinen odotettu vuosituotto vuosina 2018–2033 on 3,7 prosenttia. Kyse on nimellisestä tuotosta: 20 000 euroa muuttuu ”odotetussa markkinassa” viidentoista vuoden aikana 34 420 euroksi.
Näin kertoo Evlin ”Tavoitteellinen sijoittaminen” -niminen esite, jota pankki on mainostanut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.
Esitteessä Evli toteaa arvion perustuvan ”skenaarioanalyysiin, jossa hyödynnetään globaalia historiallista dataa aina 1800-luvulta lähtien”. Helsingin pörssin osalta tuskin kaivaudutaan niin kauas historiaan, alkoihan kaupankäynti Helsingin pörssissä vasta 7. lokakuuta 1912.
Apulaisjohtaja Juhana Jatila Evlistä täsmentää, että analyysissä otetaan huomioon ”inflaatio, bruttokansantuotteen kehitys, palkkakehitys, osakkeiden p/e -luvut, osinko- ja osaketuotot, valuuttakurssit, raaka-aineet, tuottoerot, pitkät/lyhyet korot ja volatiliteetti”.
Yhdistelmäsalkullakin Suomi-osakkeita parempi tuotto
Evlin tietokone kertoo myös, että strategialla, jossa puolet varoista on sijoitettu osakkeisiin kansainvälisesti ja puolet korkopapereihin kansainvälisesti, viidentoista vuoden keskimääräinen vuosituotto on 4,3 prosenttia ja salkun arvonheilunta vähäisempää kuin Helsingin pörssin osakkeisiin sijoittamalla.
Jopa kansainvälisesti hajautettu salkku, jossa osakkeiden osuus on vain 30 prosenttia, tuottaa kalkyylin mukaan enemmän kuin Suomi-osakesalkku.
Miten tässä nyt näin on käymässä? Eikö osakesijoittamisen pitäisi lyödä viidentoista vuoden jaksolla korkosijoitukset? Ja eikö Helsingin pörssi ole historiallisesti katsottuna ollut maailmanmitassa huipputuottoisa?
Credit Suissen keräämän vertailudata, jota Nasdaq on jatkanut tuoreimmilla luvuilla, osoittaa, että Helsingin pörssi on rinta rinnan Tukholman pörssin kanssa ollut vuosina 1966–2017 relevanteista kehittyneistä markkinoista tuottoisin: Helsingin pörssin keskimääräinen vuosituotto on ollut 8,6 prosenttia, kun koko maailman keskiarvo jää 5,2 prosenttiin.
”Portfolioanalyysi antaa liian positiivisen kuvan”
Selitys piilee juuri skenaarioanalyysissa menetelmänä. Tulevia tuottoja ei ole arvioitu sen perusteella, kuinka kurssit ovat käyttäytyneet aiemmin, vaan huomioon on otettu kosolti muitakin seikkoja.
”Historiallinen data sekä talouden suhdanteet ja trendit hyödyntäen analyysissä mallinnetaan tuhatta erilaista tulevaisuuden skenaariota. Menetelmä kuvaa [todellisuutta] perinteiseen portfolioteoriaan perustuvaa simulointia paremmin, koska suuria negatiivisia hintaliikkeitä tapahtuu osakemarkkinoilla paljon portfolioteorian olettamaa useammin, mikä huomioidaan skenaarioanalyysissä”, Juhana Jatila kertoo.
”Portfolioteorian mukaan vuoden 2008 kaltaisia markkinaromahduksia ei pitäisi tapahtua käytännössä koskaan. Toisaalta markkinoiden kehittyessä negatiivisesti myös omaisuusluokkien ja markkina-alueiden väliset korrelaatiot usein kasvavat, eli hajautushyöty pienenee. Skenaarioanalyysi huomioi myös tämän, kun taas portfolioteoria olettaa korrelaatioiden pysyvän vakiona. Portfolioteoria antaa siis todellisuutta ja skenaarioanalyysiä positiivisemman kuvan markkinatuotoista”, Jatila jatkaa.
Skenaarioanalyysi ei ole totuus
Vaikka skenaarioanalyysi voi antaa luotettavamman kuvan kuin historiallisten pörssikurssien vääntäminen mankelin lävitse, ei sekään anna totuutta vaan arvion. Skenaarioanalyysi on altis analyysimenetelmille: mitä asioita otetaan tarkasteltavaksi ja kuinka niitä painotetaan? Hieman kärjistäen: Skenaarioanalyysilla saa juuri haluamiaan tuloksia, kunhan tietää, mihin pyritään ja säätää laskentakaavoja ja pohjamateriaaleja sen mukaan.
Evlin analyysissa Helsingin pörssin historiana on käytetty yleisindeksiä. Parikymmentä vuotta sitten yleisindeksiä hallitsi useiden kymmenien prosenttien painolla yksi yhtiö, Nokia. Kukaan itseään vakavasti ottava sijoittaja ei verrannut salkkuun tai mitään muutakaan Helsingin pörssin yleisindeksiin.
Nokian ja sen alihankkijoiden tuolloinen kova nousu ja jyrkkä lasku aiheuttivat heiluntaa Helsingin pörssin yleisindeksiin. Evli ei avaa skenaarioanalyysiinsa vaikuttavia tekijöitä, joten epäselväksi jää, missä määrin yleisindeksin suuri volatiliteetti eli heilunta vaikuttaa tulevaisuuden odotettuun heiluntaan.
Juuri Nokian ylikorostuneen aseman takia vuosituhannen taitteessa Helsingin pörssin mittarina totuttiin käyttämään painorajoitettua portfolioindeksiä. Evlin laskelmien pohjana on kuitenkin Nokian vääristämä indeksi.
”Kyseinen indeksi kuvaa mielestämme hyvin kotimaisten osakkeiden tuottoa”, Evlin Jatila kommentoi indeksivalintaa.
Evlin esitteen ajanjaksosta toteutunut tieto on jo kalenterivuodelta 2018, jolloin Helsingin pörssin yleisindeksi laski 5,5 prosenttia.
Viikon trio: Suomi-salkku heiluu
Evlin skenaarioanalyysin selvä lopputulos on se, että Suomi-osakkeista koostettu salkku heiluu enemmän kuin salkku, jonka varoista puolet on sijoitettu kansainvälisiin osakkeisiin ja puolet kansainvälisiin korkopapereihin. Se tarkoittaa sitä, että Suomi-salkku jää huonossa skenaariossa selvästi jälkeen kansainvälisestä yhdistelmäsalkusta mutta hyvässä skenaariossa peittoaa sen ylivoimaisesti.
Taulukossa on esitetty Evlin skenaarioarvio Suomi-osakesalkulle ja kansainväliselle yhdistelmäsalkulle (50/50) hyvässä, odotetussa ja huonossa markkinassa. Alkusijoitussumma kummassakin vaihtoehdossa on 20 000 euroa ja sijoitusaika 15 vuotta (2018–2033).
Evlin apulaisjohtajan Juhana Jatilan mukaan ”huono markkina” kertoo, mitä sijoitukselle voi tapahtua, mikäli kauhuskenaario tapahtuu. Sen todennäköisyys on viisi prosenttia. ”Hyvä markkina” taas kertoo optisimman vaihtoehdon samaan tapaan viiden prosentin todennäköisyydellä.
| Hyvä | Odotettu | Huono | |
| Suomi-osakesalkku | 210 300 | 34 400 | 5 000 |
| Kansainvälinen yhdistelmäsalkku (50/50) | 76 000 | 37 700 | 18 300 |
Lähde: Evlin ”Tavoitteellinen sijoittaminen” -esite.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nokiaa.
