veronmaksajat.fi

RAHAT

Anttilan kymmenen opetusta sijoittajalle

Anttilan kymmenen opetusta sijoittajalle
27.7.2016

Karon pörssi Taloustaito Karo HämäläinenKARON PÖRSSI Anttilan konkurssi ei kosketa suoraan yksityissijoittajia, koska Kesko myi tappiollisen tavarataloketjunsa reilu vuosi sitten saksalaiselle pääomasijoitusyhtiölle 4K Investille. Anttilan tapauksesta irtoaa kuitenkin monia oppeja, joita voi soveltaa pörssisijoittamiseen.

1. Suuri tappio on parempi kuin vielä suurempi tappio

Kesko sai Anttiloista nimelliset miljoona euroa. Samalla se kirjasi 130 miljoonan miinuksen. Anttilasta irtautuessaan Kesko joutui myöntämään valtaisan tappion: tavarataloketjua ei saatu kannattavaksi, vaikka kuinka yritettiin.

Jälkikäteen katsottuna Kesko teki hyvät kaupat. Uusi omistaja joutui pumppaamaan Anttilaan lisää rahaa ja lopulta lyömään lapun luukulle. Luultavasti Keskokin olisi joutunut tekemään samoin.

Toisaalta kun 4K Invest huomasi, ettei se saa Anttilaa kääntymään, se ei aikaillut vaan haki yhtiön konkurssiin. Suuri tappio on parempi kuin vielä suurempi tappio.

Samoin on osakesijoittajan laita. Vaikka osakkeiden myyminen tappiolla kirpaisee ja suurella tappiolla myyminen kirpaisee vielä enemmän, niin on järkevää tehdä, jos vaihtoehtona on vielä suurempi tappio. Omien virheiden myöntäminen on viisauden alku, ja vopa sillä päästä puolimatkaan asti.

2. Paljon huonoa on surkeaa, paljon hyvää mahtavaa

Muutokset tapahtuvat vähä vähältä ja siksi usein hiipivän huomaamattomasti. Vaikka liikevaihto tai tulos ei romahtaisi äkkišokin myötä, useiden vuosien tasainen lasku tekee pahaa jälkeä. Paljon huonoa on surkeaa.

Jos yhtiö jää yleisestä kehityksestä vähän vuosi vuodelta, ennen pitkää siitä ei ole jäljellä mitään. Vastaavasti jos yhtiö pärjää jatkuvasti hieman kilpailijoitaan paremmin, se vahvistaa asemiaan hitaasti mutta varmasti. Yhtiön pitkän aikavälin kehitys näkyy myös sen pitkän aikavälin osakekurssissa.

Se mikä pätee yhtiöiden liiketoimintaan, pätee myös osakesijoittamiseen. Jos sijoituskohde jää jatkuvasti jälkeen yleisindeksistä, siihen tarrautunut sijoittaja häviää paljon rahaa. Vastaavasti vähänkin keskimääräistä parempi kehitys takaa pitkällä aikavälillä selvästi markkinoita paremman tuoton.

Jos osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskimääräiseksi vuosituotoksi inflaation jälkeen arvioi jokseenkin optimistisesti kuusi prosenttia, kymmenessä vuodessa sijoituksen käyttöarvo kasvaa 79 prosenttia. Mikäli vuosituotto jää vaatimattomanoloiset kaksi prosenttiyksikköä kehnommaksi eli neljään prosenttiin vuodessa, kymmenessä vuodessa sijoituksen arvo kasvaa vain 48 prosenttia.

Sen sijaan jos vuosituotto on vuodesta toiseen kahdeksan prosenttia, vuosikymmenen aikana sijoitus kasvaa 116 prosenttia. Erot ovat valtavat.

3. Sijoituksia pitää seurata – erityisesti huonoja sijoituksia

Tavaratalokauppa on ollut laskusuunnassa pitkään – aivan ennusteiden mukaisesti. Alavireessä olevalla toimialalla toimivalla yrityksellä on muutama mahdollisuus reagoida muutoksiin. Se voi esimerkiksi ryhtyä säästämään ja supistamaan esimerkiksi karsimalla tappiollisiksi käyviä yksiköitä tai tuoteryhmiä. Se voi ajatella itsensä uudelleen. Se voi päättää jatkaa toimintaa niin kuin aiemmin ja syyttää ulkopuolisia tekijöitä, joiden korjautuessa sekin alkaisi pärjätä taas paremmin tai omissa toiveissaan entiseen malliin.

Sijoittajan tulee seurata tarkasti, minkä strategian yritysjohto valitsee ja millaisia tuloksia se tuottaa. Jos näyttää siltä, ettei johdon rohtopussukasta löydy riittävän äreitä yrttejä, sijoittajan ei auta kuin hypätä kyydistä.

Jos taas yritysjohto näyttää löytäneet oikeat lääkkeet, rahaa kannattaa lyödä sisään, sillä mikäli pitkään huonossa kunnossa ollut yhtiö palaa iskuun, sijoittaja saa yleensä hyvät voitot – ja ne tapahtuvat juuri käänteen alla.

Tällä hetkellä Helsingin pörssissä hinnoitellaan esimerkiksi Sanoman käännettä. Mediayhtiön osakekurssi on kohonnut kevään reilun neljän euron lukemista seitsemän euron yläpuolelle. 70 prosentin nousu muutamassa kuukaudessa on poikkeuksellista.

Huonossa kunnossa olevien yhtiöiden seuraaminen on tärkeää paitsi siksi, että niin välttää salkussaan katastrofit, mutta myös siksi, että se jättää oven auki suurille voitoille.

4. Käänne kestää kauemmin

Oikea-aikainen sijoitus käänneyhtiöön tuo komeat sijoitustuotot. Osuminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä ensinnäkin osuman on oltava oikea-aikainen ja toiseksi yhtiön on oltava todellakin käänneyhtiö, siis yhtiö, joka pystyy kapuamaan tappioilta voitolliseksi.

4K Invest varmaankin uskoi saavansa Anttilat kääntymään. Ei onnistunut.

Niin houkuttelevaa kuin käänneyhtiöiden metsästäminen voikin olla, se voi myös olla hintava harrastus. Käänteillä on tapana kestää aina kauemmin kuin sijoittaja ajattelee, ja kääntymistä odotellessa osakekurssi ennättää laskea ja sijoittaja paitsi menettää rahaa myös tuoton, jonka olisi saanut laittamalla rahansa laadukkaampiin kohteisiin.

Halvalla ostaminen voi olla kallista.

5. Lyhyen aikavälin muutokset yliarvioidaan

"Netti tappaa kivijalkakaupan!"

 Niin huudeltiin taajaan dotcom-huuman pyyhkiessä maailmaa parikymmentä vuotta sitten. Jos pitsaketju alkoi myydä lättyjään netissä, se julistautui dotcom-yhtiöksi ja sen arvostuskertoimet pomppasivat pilviin.

Kun maailma ei muuttunutkaan, dotcom-kupla puhkesi. Vanhat jätit, jotka katsoivat voittaneensa pelin. Vaan niinpä ei käynytkään: tavaratalot ovat olleet viime vuosina vaikeuksissa ympäri maailmaa.

Toteutui klassinen psykologinen harha: murroksen yhteydessä lyhyen aikavälin muutokset yliarvioitiin ja pitkän aikavälin vaikutukset aliarvioitiin.

6. Maailma muuttuu pysyvästi

Anttila yritti muuttua, mutta sen muutokset eivät olleet järin rohkeita. Eikä sen kohtaloksi koitunut kansainvälinen nettikauppa, vaan sen pahoiksi kilpailijoiksi nousivat viime vuosina vahvistuneet erikoistavaraliikkeet ja 2000-luvulla voimakkaasti vahvistuneet hypermarketit ja ehkäpä osaltaan myös Tokmanniksi yhdistyneet halpakauppaketjut. Lisäksi joidenkin tuoteryhmien kuten äänilevyjen ja videotallenteiden myyntilogiikka muuttui täysin.

Jälkikäteen näyttää siltä, että Anttilassa ei ymmärretty toimintaympäristön voimakkaita muutoksia ja reagoitu niihin riittävästi. Tai ehkä tyydyttiin reagoimaan sen sijaan että olisi ryhdytty rakentamaan jotain aivan uutta.

Maailman muutoksien hahmottaminen on ehkä hankalinta, minkä eteen sijoittaja joutuu  – mutta siinä onnistuminen palkitsee komeasti.

On houkuttelevan helppoa ajatella, että kehitys menee suunnilleen niin kuin se on mennyt tähänkin asti. Sijoittajan täytyy kuitenkin yrittää jatkuvasti muodostaa näkemystä maailmasta ja sijoituskohteistaan ja päivittää käsityksiään. Muuttuuko jonkin toimialan kilpailutilanne pysyvästi? Korvautuuko jokin teknologia toisella?

On tärkeää erottaa satunnainen ja pysyvä muutos. Pysyvän muutoksen luuleminen satunnaiseksi voi olla kallista, jos olettaa, että liiketoiminta palaa ennalleen. Aika entinen palaa joskus mutta ei suinkaan aina.

7. Älä osta menneellä maineella!

Anttila positioitui keskilaatuiseksi kaupaksi. Stockmann on selvästi luksusbrändi, Sokos on onnistunut antamaan itsestään laadukkaamman vaikutelman kuin kauttaaltaan kulahtanut Anttila. Mielikuvaa luodaan tarjolla olevien tuotteiden lisäksi vaikkapa mainonnalla ja interiööreillä.

Toisessa laidassa halpakaupat kuten Tokmanni ovat kilpailleet edullisilla hinnoilla ja riittävällä laadulla. Anttiloista ja Tokmanneista on saanut samantasoisia tavaroita, mutta Tokmanni on myynyt tai ainakin vaikuttanut myyvän niitä edullisemmilla hinnoilla.

Sijoittajalle on itsestään selvää, että jos samaa tavaraa eli samankaltaisia tulevia tuotto-odotuksia saa kahdella hinnalla, kannattaa valita edullisempi. Toisaalta paremmasta tuotto-odotuksesta voi maksaa enemmän.

Osaketta ei pidä ostaa menneiden tunnuslukujen perusteella vaan tulevien odotusten. Jos osake on hinnoiteltu vanhan menestyksen mukaan mutta sen nykytila ei vastaa aiempaa, sitä kannattaa ostaa yhtä vähän kuin Muumi-mukia Anttilasta, jos saman mukin saa Tokmannista parikymmentä prosenttia edullisemmin.

Niin kuin päivittäistavarakaupassa myös pörssissä hinnan ja laadun on vastattava toisiaan.

8. Erikoistuminen on pop

Ei ollut selvää, mikä oli Anttilan fokus. Eikä yhtiö oikein itsekään tainnut tietää, millaisia asiakkaita se tavoitteli. Se tarjosi vähän kaikille eikä kenellekään juuri mitään. Samaan aikaan erikoistuneet urheilu- ja kodinkoneketjut pystyivät laajenemaan voimakkaasti aivan perinteisesti kivijalassa ja keskustakauppapaikoilla.

Sijoitusmaailmassa on pitkään suosittu fokusoitumista. Se on ymmärrettävää. Kun yhtiö toimii yhdellä alalla, johto pystyy keskittymään siihen täysillä. Siksi Helsingin pörssissäkin monet yhtiöt ovat jakautuneet, ja jakautuminen on tuottanut sijoittajille lisäarvoa – kun kahdesta tulee 1+1, lopputulos onkin enemmän kuin kaksi.

Yhtiö ei hajauta vaan keskittää ja keskittyy. Sijoittaja hajauttaa.

9. Kiinteistösijoittajalle sijainti on a ja o

Jos Anttilan liiketoiminnoille ei löydy ostajaa vaan ketju ajetaan alas, kaupunkikeskustoihin ympäri Suomen vapautuu runsaasti liiketilaa. Keskustaliiketilojen omistajat eivät kuitenkaan ole hädissään vuokralaisen katoamisesta – ja miksi olisivatkaan? Erikoisketjut ovat etsiskelleet kiivaasti hyviä liiketiloja, ja hyvien liiketilojen saanti on ollut kasvuhaluisten yhtiöiden laajenemisen este.

Hyvällä paikalla asiakasvirtojen äärellä olevalle liiketilalle löytyy kysyntää heikkoinakin aikoina. Sen sijaan kehnoilla paikoilla oleviin liiketiloihin liittyy merkittävä tyhjilleen jäämisen ja vuokranlaskun riski.

10. Aistit auki!

Anttilan vaikeudet eivät voineet olla suuri yllätys kenellekään, joka on vieraillut Anttilan tavarataloissa. Ainakin oman kokemukseni perusteella tunnelma niissä on ollut unelias, asiakkaita ja ostettavaa vähän.

Kun sijoittajalla on kokemusta yhtiöstä asiakkaana tai yhteistyökumppanina, hänellä on käytössään sellaista tietoa, jota ei löydy tuloslaskelmasta ja taseesta, ei edes johdon toimintakertomuksesta. Tietoa kannattaa käyttää hyödyksi.

Viikon trio: Nalle-yhtiöt kärjessä

Sijoittaja.fi:n Suomalaisten osakkeiden valintatyökalun uusimman päivityksen myötä kärkeen on noussut metsäyhtiö UPM-Kymmene kolmen pisteen erolla sitä seuraaviin kolmeen yhtiöön. UPM saa kiitettävän tulosmomentista ja -odotuksista (arvosana 10) sekä tulosarvostuksesta ja tasearvostuksesta (arvosana molemmissa 9). Sen sijaan kurssiherkkyys-ulottuvuudessa UPM jää luokalleen (arvosana 2).

Kakkospallille kipuavista kolmesta yhtiöstä Sampo saa peräti kolme täyttä kymppiä: laadukkuus, tulosmomentti ja -odotukset sekä osinkoarvostus. Kesko yltää miltei samaan trioon, mutta laadukkuuden kohdalla sen arvosana jää Sammosta poiketen ysiin. Technopoliksen ainut kymppi tulee tasearvostuksesta.

Yhtiö                                      Sijoittaja.fi-pisteet

UPM-Kymmene                       73

Sampo                                     70

Kesko                                      70

Technopolis                             70

 

Lähde: Sijoittaja.fi, päivitys 16.7.2016.

 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

 

 

 

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti