veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kenellä on varaa elää idässä tai pohjoisessa?

Kati Nyman

Ei, nyt ei puhuta asuntojen hinnoista. Nyt puhutaan terveydestä.

Aiemmassa blogitekstissäni kirjoitin siitä, miten hankalaa on ollut löytää kattavaa tietoa sairauden vuoksi tekemättä jäävän työn kustannuksista. Heinäkuussa kysymykseen saatiin vastauksia, kun Kestävän terveydenhuollon -hankkeemme julkaisi aiheesta tehdyn selvityksen. Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -selvityksessä tarkasteltiin reuma- ja tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD-sairaudet) aiheuttamia työstäpoissaoloja ja niistä yksilölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia.

Aikaisempaa laajempi näkökulma

Aiemmin asiaa ei ole selvitetty näin laajasta näkökulmasta. Pitkäaikaissairauksien aiheuttamia rahallisia menetyksiä on tyypillisesti mitattu ottamalla huomioon muun muassa yksilön menetykset eläkkeistä. Työnantajan kannalta on useimmiten otettu huomioon työntekijän poissaolo työstä.

Nyt tehdyssä selvityksessä  tarkasteltiin myös muita sairastavalle ja yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttavia menetyksiä, joita ei yleensä ole huomioitu laskelmissa. Näitä ovat yksilön kannalta esimerkiksi menetykset, jotka liittyvät työttömyysetuuksiin, osa-aikaisuuteen sekä ammatin ja koulutuksen valintaan. Työnantajan kannalta lisämenetyksiä aiheuttavat esimerkiksi poissaolon vaikutukset muihin työntekijöihin sekä vajaakuntoisena työskentely.

Tällä kertaa kysyttiin myös potilailta

Selvityksen osana kysyttiin myös yli tuhannen suomalaisen reumaa tai IBD:tä sairastavan omia näkemyksiä sairautensa aiheuttamasta taakasta – sekä taloudellisesta että hyvinvoinnin näkökulmasta.

Molemmat ovat kroonisia sairauksia, joilla on usein suuria vaikutuksia ihmisen terveyteen ja työkykyyn. Niitä myös sairastetaan paljon. Reumasairauksia sairastaa Suomessa noin 100 000 ihmistä1. Tyypillisimpiä reumasairauksia ovat esimerkiksi nivelreuma ja selkärankareuma1. IBD-sairauksia sairastaa noin 46 000 suomalaista2. Yleisimmät IBD-sairaudet ovat haavainen paksusuolehtulehdus ja Crohnin tauti2. IBD-sairauksia sairastavien määrä on kolminkertaistunut Suomessa vuosien 1993–2008 välillä2.

Selvityksen tuloksista nousee esiin kolme merkittävää seikkaa.

1. Kustannukset ovat luultua suuremmat

Pitkäaikaissairauden vuoksi tekemättä jäävä työ aiheuttaa aiemmin luultua suuremmat kustannukset. Yksilölle sairastamisen vuoksi tekemättä jäävän työn kustannus on selvityksen mukaan noin 608 euroa kuukaudessa. Työnantajalle vastaava summa on noin 754 euroa kuukaudessa ja yhteiskunnalle noin 1 570 euroa.

2. Sairastamisen haitat korostuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa

Alueelliset erot reuma- ja tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien työkyvyttömyydessä ovat merkittävät.

Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa työkyvyttömyyttä esiintyy paljon: selvityksen perusteella näillä alueilla työkyvyttömyys on noin kolminkertaista reuma- ja IBD-sairauksia sairastavilla verrattuna koko maata koskevaan Kela-aineistoon.

Selvityksen tuottaman tiedon valossa voidaan kysyä, toteutuuko alueellinen tasa-arvo kyseisten sairauksien hoidossa.

3. Sairastavalle itselleen kyseessä on huomattava hyvinvoinnin menetys

Vastaajat arvioivat oman toiminta- ja työkykynsä sekä kokonaisterveydentilansa huonontuneeksi. Alentunut vireys, tarmokkuus ja mielentila sekä lisääntyneiden kipujen ja vaivojen määrä vaikuttavat terveydentilan ja toimintakyvyn heikentymiseen kokonaisuudessaan.

Positiivista oli, että vastaajat kuitenkin arvioivat kykynsä huolehtia itsestään hyväksi samoin kuin kyvyn liikkua. Myös sosiaaliset suhteet ovat vastaajille positiivinen voimavara heikentyneestä kokonaishyvinvoinnista huolimatta.

Mitä seuraavaksi?

Tekemättömällä työllä on siis huomattavan suuret kustannukset. Lisäksi selvitys antaa aihetta olettaa, että eri puolella Suomea asuvilla on erilaiset edellytykset selviytyä sairautensa kanssa työkykyisenä. Alueellisten erojen syihin pitää pureutua tarkemmin ennen kuin vetää johtopäätöksiä, mutta yhdeksi syyksi voisi veikata esimerkiksi paikkakuntakohtaisia eroja terveydenhuollon hoitoketjuissa.

On selvää, ettemme voi jatkaa näin, kun yli puolella työikäisistä suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus. Oikea-aikaisella ja hyvällä hoidolla voidaan varmistaa, että sairastavien työ- ja toimintakyky säilyvät parhaana mahdollisena. Nyt kun sote on – edelleen – piirustuspöydällä, pitää suunnitelmissa ehdottomasti ottaa huomioon myös kroonisten sairauksien hoitoketjut.

1. Reumaliitto
2. Crohn ja Colitis ry

Kati Nyman

Kirjoittaja on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskuntasuhdejohtaja.

 

Kirjoittajasta

Kati Nyman

Kati Nyman on biolääkeyhtiö AbbVien yhteiskunta-
suhdejohtaja. Seuraa @kati_nyman Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.