veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Palkkaveroissa päättyy seitsemän vuoden korpivaellus

Teemu Lehtinen

Vuonna 2009 Suomen kansantalous painui syvään taantumaan. Vienti romahti neljänneksen ja kansantuote sukelsi yhtenä vuonna ennätysmäiset kahdeksan prosenttia.

Talouden hurja kertapudotus ei kuitenkaan johtanut yhtä pahaan massatyöttömyyteen kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Silloin meillä oli lohduton lama, nyt ikävä ja valitettavan sitkeä taantuma.

Vuonna 2009 onnistuttiin siis rakentamaan kotimarkkinoille silta yli kaikkein pahimman kuilun. Suuri merkitys oli palkansaajien ostovoimaa ylläpitävillä mittavilla veronkevennyksillä, jotka toteutettiin kautta linjan, kaikilla tulotasoilla.

Siihen ansiotulojen verotuksen kevennysten kausi sitten päättyikin. Alkoi seitsemän vuoden korpivaellus palkkaverotuksessa.

* * *

Vuosina 2010-2016 palkkaverotus on vuosittain joko pysynyt paikoillaan tai kiristynyt. Edellinen hallitus kiristi rajusti lähes kaikkea verotusta, eikä palkkaverotus valitettavasti ollut mikään poikkeus.

Vuonna 2016 työtulovähennyksen korotus kevensi keskimääräistä pienempien palkkojen verotusta. Keskituloiset ovat tänä vuonna nollilla ja hyväpalkkaisten verotus on kiristynyt lisää. Samalla palkkaverotuksen progressio jyrkkeni entisestään.

Hallitusohjelman linjauksia palkkaverotuksesta ei siis jaksettu kovin säntillisesti noudattaa vielä vuonna 2016.

Ensi vuonna tähän on tulossa korjausliike.

* * *

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa kilpailukykysopimukselle luvattu 415 miljoonan euron verovastaantulo keventää palkansaajien verotusta. Tämä voi vielä kasvaa 515 miljoonaan euroon, jos sopimuksen kattavuus paranee riittävästi.

Lisäksi eläkkeensaajien verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla ja pienituloisimmille suunnataan 30 miljoonan euron erityishuojennus.

Merkittävää on, että edellä mainitut summat ovat aitoja kevennyksiä. Kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset sosiaalivakuutusmaksuihin eivät vuonna 2017 kokonaisuutena vaikuta palkkaverotusta kiristävästi, vaikka toisin aluksi pelättiin.

Miten tämä vaikuttaa käytännössä?

Palkansaajien verotus kevenee yleisesti noin 0,5 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi keskituloisen, noin 3 300 euroa kuussa ansaitsevan nettopalkan ostovoima paranee tällöin puoli prosenttia. Tämä tarkoittaa keskituloisen ostovoiman kohentumista noin 150 eurolla ensi vuonna.

Kilpailukykysopimus ja veroratkaisut ovat nyt hyvin linjassa: veroporkkanalla turvataan palkansaajien ostovoiman myönteinen kehitys samalla, kun äärimaltillinen palkkalinja edistää kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Tämä kokonaisuus kohentaa myös osaltaan julkisen talouden perustaa, kun paranevan työllisyyden ja kilpailukyvyn seurauksena veropohja vahvistuu ja valtion menot tulonsiirtoihin pienenevät.

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 17.8.2016

Kirjoittajasta

Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa @TeemuTLehtinen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.