Suomen valtio saa rahaa maailmalta hyvin edullisesti. Euroalueella olemme sijoittajien listalla heti Saksan jälkeen. Suomen liikkeelle laskemilta lainoilta vaaditaan vain aavistuksen korkeampaa tuottoa kuin Saksan.
Juuri nyt markkinakorot ovat poikkeuksellisen alhaiset. Tämän seurauksena sekä Suomi että Saksa saavat rahoitusta jopa negatiivisella korolla.
Helmikuun alussa Suomen valtio lainasi markkinoilta miljardi euroa viideksi vuodeksi eli vuoteen 2020 asti. Sijoittajat tyytyivät hieman negatiiviseen -0,017 prosentin tuottoon. Käytännössä sijoittajat olivat siis valmiita antamaan Suomen valtiolle rahaa, vaikka eivät saa ihan kaikkea myöhemmin takaisin.
Suomen valtion asema turvallisena sijoituskohteena on vahva ja vakaa. Kolme merkittävintä luokituslaitosta kirjaa jatkuvasti Suomen maailman luottokelpoisimpien valtioiden kärkijoukkoon.
Miksi Moody’s, Fitch ja Standard&Poor’s arvioivat Suomen yhdeksi rahan turvasatamaksi?
* * *
Kaikki kolme luokittajaa arvioivat raporteissaan Suomen tärkeimmät vahvuudet ja heikkoudet suunnilleen samalla tavalla.
Hyvin toimiva yhteiskunta ja sen instituutiot, pitkälle koulutettu työvoima, kohtuullinen julkisen velan taso sekä eläkkeiden osittainen rahastointi luetaan plussiksi.
Hidas talouskasvu, talouden kivulias rakennemuutos ja ikääntyvä väestö ovat puolestaan miinuksia.
Olennaista positiivisen puolelle kääntyvissä kokonaisarvioissa on, että Suomen uskotaan kykenevän loppupelissä vastaamaan mittaviinkin haasteisiin.
Mielenkiintoisesti ja ehkä yllättäenkin poliittisen päätöksenteon vakaus ja pitkäjänteisyys nähdään ulkoa katsoen Suomen vahvuudeksi. Mehän olemme tottuneet tuskailemaan koko kuluvan vaalikauden takkuillutta hallitusyhteistyötä ja lukuisia keskenjääneitä hankkeita.
Luottoluokittajan näkökulmasta asia näyttäytyy hieman toisessa valossa. Tärkeintä ei ole saada kaikkia hankkeita yhden vaalikauden aikana maaliin. Olennaista on, että julkisen talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistusten työstämisen uskotaan jatkuvan myös vaalien jälkeen ja kulloisestakin hallituspohjasta riippumatta.
Luottoluokittajat arvostavat siis suomalaista konsensuskulttuuria, koska se tuo vakautta ja ennustettavuutta talouspolitiikkaan ja uskoa tarvittavien korjaustoimien ja pitkäjänteisten rakenteellisten uudistusten läpimenoon.
Viime syksynä aikaansaatu sopu työeläkeuudistuksesta on tästä hyvä esimerkki, jonka luottoluokittajat noteeraavat positiivisesti.
* * *
Pysyykö tilanne tällaisena jatkossakin? Pelkoa asemamme heikkenemisestä luottoluokittajien ja sijoittajien kirjoissa ei ole, ellemme itse sotke asioitamme.
Vaalien lähestyessä olemme tälläkin kertaa näkemässä tutun ilmiön. Särmät hioutuvat ja puolueiden talouspoliittiset linjat lähestyvät pikku hiljaa toisiaan.
Luottoluokittajalle puolueiden konsensushenkinen sopuilu on selvä plussa niin kauan, kun linjausten nähdään olevan sopusoinnussa kestävän talouspolitiikan vaatimusten kanssa.
Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 18.2.2015.
