veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kehysbudjetti on viestikapula

Teemu Lehtinen

Maaliskuun kehysriihessä hallitus asettaa budjettiraamin seuraaville neljälle vuodelle eli vuosiksi 2015-2018. Nykyinen hallitus istuu kuitenkin enintään seuraaviin eduskuntavaaleihin asti eli laatii varsinaisen budjetin enää vuodelle 2015.

Tästä asetelmasta saadaan värikäs koko kevään kestävä poliittinen näytelmä. Hallituksessa ja oppositiossa olevat puolueet vääntävät kättä kahdesta teemasta: mistä kukin nyt vastaa ja mitä kukin aikoo jatkossa tehdä.

Keskustelua seuratessa on hyvä muistaa, että kehysbudjetti on viime kädessä aikomusten luettelo. Kulloisenkin hallituksen seuraavalle vaalikaudelle ulottuvat aikeet ovat poliittisia viestejä, eivät tulevia hallituksia sitovia päätöksiä.

Hallitusten vaihtuminen on kuin viestijuoksua, ja kehysbudjetti on se viestikapula. Sitä ei voi pudottaa, mutta kunkin hallituksen on juostava ihan itse.

On hyödyllistä, mikäli ensi vaalikaudella näillä näkymin tarvittavien uusien sopeutustoimien karkeasta mittaluokasta saavutetaan yhdensuuntaisia näkemyksiä hallituksessa ja oppositiossa.

Nykyiseltä oppositiolta on kuitenkin turha tivata nimeä mihinkään kovin yksityiskohtaiseen talouspoliittiseen vekseliin. Se ei ole myöskään tarpeen.

* * *

Oma lukunsa ovat valmisteilla olevat rakenneuudistukset, joiden vaikutusten luonnollisesti kuuluukin ulottua myös tulevalle vaalikaudelle. Niiden onnistunut edistäminen olisi nykyisen hallituksen merkittävin perintö maan tulevalle taloudenpidolle.

Rakenneuudistukset tulevat ratkaisemaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden, ja työtä riittää sekä nykyiselle että seuraavallekin hallitukselle.

Nähtäväksi jää, kuinka pitkälle esimerkiksi kuntauudistuksessa ja sote-uudistuksessa päästään ennen seuraavia vaaleja.

Eläkeuudistuksessa ratkaisun avaimet ovat puolestaan työmarkkinajärjestöillä, joilta on syytä odottaa kunnon tuloksia vielä tämän vuoden aikana.

* * *

Velkasuhteen taittaminen on hyvä tavoite sekä nykyiselle että seuraavalle hallitukselle. Asiantuntijaryhmän tuore esitys sopeutustoimien jaksottamisesta on realistinen lähtökohta tarkemmalle mitoitukselle.

Asiantuntijaryhmän raportti antaa myös lisää tukea ajatukselle, jonka mukaan julkisen talouden sopeuttamisen on tulevaisuudessa painotuttava menosäästöihin.

Nyt on kannettava erityistä huolta talouden kasvun edellytyksistä. Työn verotusta ei tällöin voida enää kiristää. Myös tavoite hillitä menojen kasvua pitkällä aikavälillä puoltaa sopeutuksen painopisteen siirtämistä jatkossa menoihin.

Nykyinen hallitushan on tähän asti erityisellä innolla kiristänyt nimenomaan veroja, ja tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Umpikujaa ei kannata jatkaa enää yhtään pidemmälle.

Vuonna 2015 järkevä lisäsopeutus voisi olla haarukassa 0,5-1,0 miljardia euroa, ja sen tulee kohdistua menosäästöihin, ei enää verotuksen lisäkiristyksiin. Tästä hallituksen on kehysriihessään päätettävä.

Loput nyt näköpiirissä olevasta lisäsopeutuksesta on syytä suosiolla jättää kehyskauden loppuvuosille ja siten ensi vaalikaudella toteutuvaksi.

* * *

Entä sitten verotuksen kehittäminen ensi vaalikaudella ja kehysbudjetti?

Nykyinen hallitus määrittelee veroperusteet vielä vuodelle 2015. Verotuksen osalta on hyvin vaikea nähdä, että hallitus voisi kovin pitkälle linjata tulevan vaalikauden uudistuksia.

Seuraavissa vaaleissa kaikkien puolueiden on tuotava omat verotavoitteensa esille ja kansalaisten arvioitavaksi.

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja

Kirjoittajasta

Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa @TeemuTLehtinen Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.