Viinipullo ja korkin avaaminen kuuluvat yhteen, ja viinin avaamisrituaali on tärkeä osa nautintoa. Tosin nykyään yhä useammasta viinistä tämä elementti puuttuu, kuuluu vain suihkaus hanasta tai korkin narahdus.
Mikäli viini keksittäisiin nyt, olisikin melko vaikeaa perustella kuluttajalle, miksi pakkaus pitäisi sulkea niin vaikeasti, että avaamiseen tarvitaan erikoistyökaluja. Lisäksi missään nykyaikaisessa pakkausmateriaalissa ei sallittaisi jopa 7 prosentin pilaantuneisuutta! Niinpä luonnonkorkki onkin saanut vakavia haastajia.
Alkon mukaan Suomessa yli 70 prosenttia pulloihin pakatuista punaviineistä ja lähes 90 prosenttia valkoviineistä on suljettu kierrekorkilla.
Luonnonkorkkia saadaan tammesta
Vaikka viini on tuhansia vuosia vanha juoma, ei luonnonkorkki itse asiassa ole kovinkaan historiallinen suljin. Vielä 1600-luvun Ranskassa oli yleistä, että viinipullot oli suljettu öljytyllä räsyllä, jonka lisäksi voitiin käyttää vahaa.
Luonnonkorkki on nimensä mukaisesti luonnollinen materiaali, jota saadaan tietystä tammilajikkeesta. Se muodostaa paksua kaarnaa, joka kuoritaan kymmenen vuoden välein ja porataan korkeiksi. Puut alkavat antaa satoa noin 25-vuotiaina, ja ne voivat elää yli 200-vuotiaiksi. Kaarnan kuoriminen ei siten vahingoita puita, joten luonnonkorkki on ympäristöystävällinen materiaali. Suurin korkintuottajamaa on Portugali
Luonnonkorkin ongelmat liittyvät hintaan sekä materiaalin huokoisuuteen. Huokoinen materiaali on alttiina trikloorianisoli-yhdisteelle (TCA), joka puolestaan aiheuttaa niin sanotun korkkivian.
Toisaalta korkki on hengittävä ja elastinen, joten se sallii viinin pitkäkin kypsyttämisen, ja kokemusta korkkien käytöstä on vuosisatojen ajalta. Niinpä luonnonkorkki on edelleen paras suljin ikäännytettäviksi tarkoitetuille viineille.
Synteettinen korkki karttaa korkkivikaa
Synteettiset korkit jäljittelevät muodoltaan luonnonkorkkia, mutta ne on tehty yleensä kumista tai muusta synteettisestä materiaalista. Joissain tapauksissa korkkiin on voitu lisätä pintaviilu ja/tai kiekko aitoa korkkia pohjaan.
Korkkivikaa aiheuttava TCA-yhdiste ei tartu synteettiseen korkkiin, joten sen puolesta korkki on turvallisempi kuin luonnonkorkki. Synteettisten korkkien ongelmat liittyvät niiden elastisuuteen. Huonoimmillaan ne ovat kestäneet vain vajaat pari vuotta. Toisaalta nopeaa kiertoon tarkoitetuissa viineissä tämä ei ole mikään ongelma.
Nykyisin synteettisten korkkien rakennetta on parannettu siten, että korkkimassaan aikaansaadaan nano-solukko, joka jäljittelee luonnonkorkkia. Näin niistä on tullut entistä kovempi kilpailija luonnonkorkille.
Kierrekorkki yleistyy vauhdilla
Stelvin-kapselit eli kotoisammin kierrekorkit tulivat tutuiksi uuden maailman viinien myötä. Toki aiemminkin kierrekorkkeja oli nähty, lähinnä halvoissa Itä-Eurooppalaisissa viineissä.
Modernit kierrekorkit on suunniteltu näyttävän näköisiksi, ja ne ovat viime vuosikymmenen aikana yleistyneet hurjaa vauhtia. Pakkaussuunnittelun ansiosta kierrekorkkiin liittynyt vanha ”bulkkiviini-imago” alkaa olla historiaa. Kierrekorkki on hyvin käyttäjäystävällinen, sillä se on helppo avata ja sulkea.
Suurin kritiikki kierrekorkkien kohdalla liittyy niiden ilmanläpäisyyn. Kuuluisa chablis-tuottaja Michel Laroche puhui voimakkaasti kierrekorkkien puolesta, sillä ne säilyttivät hänen mukaansa viinin raikkauden myös pidemmässä kypsytyksessä.
Toisaalta kuuluisa on myöskin bordeaux-talo Château Haut-Brionin 1970-luvulla aloittama testi, jossa 100 viinipulloa suljettiin kierrekorkein. Heidän mukaan viini ikääntyi loistavasti 10-vuotiaaksi saakka, mutta sen jälkeen kierrekorkit alkoivat falskata.
Vino-lok on lasia
Joissain saksalaisissa ja itävaltalaisissa viineissä on viime vuosina alkanut näkyä lasisia vino-lok-korkkeja. Ne muistuttavat muodoltaan vanhaa apteekkipullon korkkia. Lattanan päällyksen alla on muotoon kaiverrettu kaularengas ja siinä muovitiiviste. Tällainen lasikorkki ei välitä TCA-yhdistettä ja korkki on helppo avata ja sulkea. Se on myös tyylikkäämmän näköinen kuin kierrekorkki. Lasikorkin ongelmana on sulkimen erittäin korkea hinta.
Kuvat: Istockphoto.com