Moni keräilijä pettää itseään kiinnittämällä huutokaupassa huomionsa vain vasarahintaan. Kuitenkin sen päälle tulee yleensä ainakin viidennes lisää kuluja ja veroja.
Kokonaishinta nousee usein suuremmaksi kuin hinta, jonka ostaja oli ajatellut olevansa valmis maksamaan. Konkarit osaavat pitää päänsä kylmänä ja hallitsevat muutoinkin huutokauppataktiikan.
Kilpahuuto räjäytti hinnan minuuteissa
Lukuisat keräilijät ja sisustajat himoitsevat itselleen tanskalaisen suunnittelijan Poul Henningsenin ikonivalaisinta PH-Kottea. Heitä varmaan ihmetytti, kun sen korkein huutotarjous oli Bukowskis Marketin nettihuutokaupassa toukokuussa parisen tuntia ennen huutokaupan päättymistä vain noin 2 000 euroa, johon se oli hissukseen kivunnut runsaan viikon aikana. Se olisi tosi löytö! Kello oli tuolloin 17.45.
Valitettavasti vain aika moni niin Ruotsissa kuin Suomessakin ajatteli samoin, ja kilpahuuto revähti käyntiin kello 19.16. Seitsemän seuraavan minuutin aikana sateli lähes 20 tarjousta, ja vasarahinta nousi lopulta noin 7 000 euroon.
Sen päälle tulivat vielä huuto- ja kuljetusmaksut, joten ostaja maksoi valaisimesta kokonaisuudessaan peräti 9 000 euroa.
Huutaja voi antaa valtuudet korotuksiin
Osa korotuksista oli ns. automaattinostoja, jolloin huutaja antaa huutokauppayhtiölle valtuudet korottaa tarjouksia huutajan nimiin tämän määrittelemään maksimiin asti.
Tämä onkin usein tarkoituksenmukaisin ja ainakin vaivattomin tapa osallistua nettihuutokauppoihin. Tällöin jotain esinettä haluava miettii, mikä on korkein hinta, minkä hän on esineestä valmis maksamaan, ja huutokauppayhtiö tekee korotuksia tähän asti.
Toki esineen voi saada maksimia halvemmalla – ja usein saakin.
On myös tapauksia, joissa keräilijä haluaa ehdottomasti jonkin esineen ja asettaa maksimihuutonsa niin korkealle, että otaksuu, ettei kukaan ole halukas maksamaan edes lähelle sitä olevaa summaa. Mutta jos sellaisia keräilijöitä onkin kaksi, esineestä maksetaan selvää ylihintaa.
Ehdoissa usein olennaisia eroja
Kaikissa huutokaupoissa korkeimman tarjouksen tehnyt tietysti voittaa. Tarjouksen päälle ostaja maksaa huutokauppayhtiön kulut, verot ja muut mahdolliset kulut.
Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa säännöt ovat kuitenkin hieman erilaiset sikäli, että korkeimman tarjouksen tehneen kohde myydään eniten tarjoavalle hintaan, joka on toiseksi korkein tarjous + 10 prosenttia. Tällöin moni uskaltaa tarjota himoitsemastaan esineestä vähän enemmänkin kuin olisi tarkoitus. Jos esimerkiksi henkilö A tarjoaa kohteesta 80 euroa ja henkilö B 100 euroa, kohteen saa keräilijä B 88 eurolla, jonka päälle tulevat sitten muut kulut.
Huutokauppaehdot kannattaa lukea tarkkaan, sillä ratkaisevia eroja löytyy. Esimerkiksi kansainvälinen eBay-huutokauppa päättyy juuri silloin, kun on ilmoitettu. Moni on harjaantunut tekemään tarjouksensa viimeisten sekuntien aikana, ja usein he huutokilvan voittavatkin.
Joskus tarjouksen tekeminen kuitenkin myöhästyy, kun vaikkapa tietokone jumiutuu tai nettiyhteyteen tulee häiriö juuri ratkaisevalla hetkellä.
Maailmalla on tarjolla myös tietokoneohjelmia, joiden avulla pystyy jättämään tarjouksensa aivan viime sekunnilla.
Huutajille jatkoaikaa viime hetkillä
Moni muu huutokauppa myöntää huudoille jatkoajan eli siirtää deadlinea, mikäli huutajia on viimeisten minuuttien aikana useampia.
Esimerkiksi Stockholms Auktionsverkin nettihuutokaupoissa tarjousaika pitenee minuutilla, jos deadlineen on kaksi minuuttia. Jos aikaa on jäljellä enää korkeintaan minuutti ja joku jättää tuolloin viime hetken tarjouksensa, tarjousaika pitenee kahdella minuutilla, jotta kilpailijat ehtivät mukaan.
Harjaantuneemmat ostajat osaavat ottaa huomioon monia pieniä asioita, joita tavallinen satunnaishuutaja ei edes ole tullut ajatelleeksi. Esimerkiksi huutokilvan voittamisen todennäköisyys on suurempi, jos huutoaika päättyy myöhään yöllä tai juhlapyhien aikana. Moni voi jättää maksimitarjouksensa huutoautomaattiin vaikkapa juhannuksena tai pääsiäisenä, mutta harvempi on juhannusyönä jättämässä tarjoustaan minuuttia ennen huutoajan loppumista.
Erityisesti ulkomaisissa nettihuutokaupoissa on syytä myös tarkistaa, milloin huutokauppa sulkeutuu Suomen ajan mukaan. Moni ilmoittaa päättymisajan yhteydessä lyhenteen CEST (Central European Summer Time). Jos se on vaikkapa 19.40, niin Suomessa aika on 20.40.
Netti voi pohjustaa salihuutokauppaa
Yhä useampi arvohuutokauppakin käydään nykyisin pelkästään netin välityksellä, mutta monet käyttävät sekamuotoa: ensin on nettihuutokauppa, ja siellä saavutetuista hinnoista lähdetään pitämään sitten varsinaista, perinteistä huutokauppaa.
Väkeä niissä näkyy kuitenkin yhä vähemmän, vaikka todellinen perinteinen huutokauppafiilis saavutetaan vain salihuutokaupoissa.
