Työn ja muun elämän sovittaminen yhteen sujuu suomalaisilla työpaikoilla hyvin, vaikka kiire on työssä yleistä, kertoo tuore kyselytutkimus. Työpaikalla kohtelu on tasapuolista, tiedonkulku avointa ja ristiriidat saadaan ratkotuksi. Mutta miksi opiskelu työnantajan tarjoamassa koulutuksessa on vähentynyt?
Tukea jatkuvaan oppimiseen tarvittaisiin työpaikoilla enemmän. Näin arvioi työ- ja elinkeinoministeriö, joka seuraa Työolobarometri-kyselyllä vuosittain palkansaajien kokemuksia työelämän laadusta. Barometrin mukaan erityisen vähän työpaikan kouluttamana opiskellaan työntekijäammateissa, teollisuudessa ja pienillä työpaikoilla.
”Palkansaajia kannustetaan jatkuvaan oppimiseen yleisesti. Silti osaamisen kehittäminen kasaantuu vahvasti niille, joiden taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo koulutuksen ja työtehtävien myötä hyvät”, sanoo Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija.
Ennen korona-aikaa parhaimmillaan yli puolet palkansaajista osallistui vuosittain työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin koulutukseen osallistuneiden osuus jäi 40 prosenttiin. Tämä on vähemmän kuin kertaakaan työolobarometrin mittaushistorian aikana eli vuodesta 2001 lähtien.
”Tilastokeskuksen mukaan työpaikat tarjosivat vähemmän koulutusta korona-aikana. Tuoreesta barometrista ei suoraan näy, oliko koulutuksen tarjonta myös viime vuonna jäänyt samalle tasolle”, Maija Lyly-Yrjänäinen sanoo.
Nyt opitaan työn ohessa
Osaamista kehitetään työpaikalla kuitenkin työn yhteydessä. Näin totesi myös työministeri Arto Satonen Barometrin julkistustilaisuudessa Helsingissä.
”Barometrin vastaajista 84 % koki, että voi oppia uutta työn ohessa”, hän sanoi.
Satonen arvioi, että työnantajien tarjoama koulutus ei ole palannut koronaa edeltäneelle tasolle.
”Tämä on selvästi kehityskohde työpaikoilla”, hän painotti.
Barometrin vastaajista 72 % kertoi, että työpaikassa kannustetaan kokeilemaan uusia asioita. Noin puolet palkansaajista opiskelee itsenäisesti, mutta tämäkin vähentyi vuoden 2023 aikana. Työssä opiskelu kokeneemman työntekijän, mentorin tai opettajan ohjaamana väheni sekin edellisvuoteen verrattuna.
Työurien pidentämisen kannalta hyvä uutinen oli se, että työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuminen oli merkittävästi lisääntynyt 45–64-vuotiailla työntekijöillä.
Saisinko uuden työpaikan?
Barometri kertoo, että henkilöstön määrän kasvu alkoi vähentyä työpaikoilla edellisvuoteen verrattuna. Epävarmuus sekä oman työn säilymisestä että uuden työpaikan löytämisestä lisääntyi.
Kaikista vastaajista 6 % arveli olevansa vaarassa joutua irtisanotuksi ja 11 % piti lomautusta mahdollisena. Eniten irtisanomisen ja lomautuksen uhkia nähtiin yksityisen työnantajan palveluksessa, teollisuudessa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Miehet olivat enemmän huolissaan työnsä säilymisestä kuin naiset.
Vastaajista 41 % uskoi varmasti löytävänsä uuden työn irtisanomisen jälkeen. ”Työllistyn mahdollisesti” arvioi 42 % ja ”luultavasti ei” vastasi 13 %. Vastaajista 5 % päätteli, että edessä olisi varma työttömyys.
Kuvion lähde: Työolobarometri, syksy 2023. Vastaajia 2003 palkansaajaa, joista 31 % puhelimessa ja 69 % verkossa. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Satu Alavalkama
