Eläkkeelle jäämisen lykkääminen parantaa eläkettä kahdella tapaa. Lykkäyskorotus kasvattaa eläkettä enemmän kuin lisävuosilta kertyvä peruskarttuma.
Vain noin puolet suomalaisista tietää, että työssä jatkaminen alinta eläkeikää pidempään parantaa tulevaa eläkettä pysyvästi. Parhaiten tämän tietävät 35–64-vuotiaat, mutta heistäkin vain vähän yli puolet. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreesta eläkebarometrista.
Työssä jatkaminen pidempään parantaa eläkettä kahta reittiä: eläkettä kasvattaa sekä lykkäyskorotus että työnteosta karttuva eläke. Näistä suurempi vaikutus on lykkäyskorotuksella.
Lykkäyskorotus tarkoittaa, että työeläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla henkilö lykkää eläkkeelle jäämistä sen jälkeen, kun hän on saavuttanut alimman eläkeikänsä. Vuodessa korotusta kertyy siis 4,8 prosenttia.
Tuolla prosentilla korotetaan alimpaan eläkeikään mennessä ansaittua eläkettä. Alin eläkeikä riippuu henkilön syntymävuodesta.
Esimerkiksi 2 000 euron eläkettä lykkäyskorotus kasvattaa kahdeksan euroa kuukaudessa jokaiselta työssä jatketulta kuukaudelta. Vuosi pidempään töissä parantaa siis eläkettä pysyvästi 96 euroa kuukaudessa. Kaksi vuotta parantaa sitä vastaavasti 192 euroa kuukaudessa.
Korotuksen voi saada vaikka ei jatkaisi töissä
Lykkäyskorotuksen tavoitteena on arvatenkin jatkaa työuria. Siksi onkin mielenkiintoista, että lykkäyskorotus ei ole sidoksissa työntekoon, vaan sen saa riippumatta siitä, työskenteleekö alimman eläkeiän jälkeen vai ei.
Jos siis on riittävästi muita tuloja tai säästöjä tai vapaaehtoinen eläkevakuutus, joka takaa toimeentulon esimerkiksi kahdeksi vuodeksi, voi jättää nostamatta työeläkkeen noilta vuosilta ja kerätä lykkäyskorotusta.
Lykkäyskorotusta voi kerätä niin pitkään kuin pärjää ilman työeläkettä. Toki siinä jää ansaittua eläkettä saamatta, ja tuleva perikunta voi olla päätöksestä toista mieltä.
Lykkäyskorotus on ollut käytössä vuoden 2017 eläkeuudistuksesta lähtien. Jotkut muistelevat ehkä kaiholla sitä edeltäviä ns. superkarttumia. Superkarttumien isommat prosenttiluvut lihottivatkin mukavasti niiden eläkkeitä, joiden palkka oli huipussaan juuri ennen eläkkeelle jäämistä.
”Nykyinen laki on tasa-arvoisempi niitä kohtaan, joiden palkkakehitys ei ole niin nousujohteinen, sillä lykkäyskorotuksessa otetaan huomioon koko työura”, muistuttaa Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen.
Näin lykkäyskorotus vaikuttaa, kaksi esimerkkiä
Laskelmassa ei ole huomioitu karttuneeseen eläkkeeseen vuosittain tehtävää palkkakertoimen mukaista indeksikorotusta. Laskelmassa ei myöskään ole mukana elinaikakerrointa, joka pienentää eläkkeen määrää. Elinaikakerroin riippuu henkilön syntymävuodesta, ja se leikkaa eläkettä yhtä paljon riippumatta siitä, milloin eläkkeen aloittaa.
| Palkka 3 500 e/kk Kertynyt eläke 2 000 e/kk |
Palkka 6 000 e/kk Kertynyt eläke 3 000 e/kk |
|
| Lykkäyskorotus | = 12 kk*0,4 %/kk*2 000 e/kk = 96 e/kk |
= 12 kk*0,4%/kk*3 000 e/kk = 144 e/kk |
| Työstä karttuva eläke |
= 1,5 %/v*12 kk*3 500 e/kk = 630 e/v = 52,50 e/kk |
= 1,5 %/v*12kk*6 000 e/kk = 1 080 e/v = 90 e/kk |
| Korotus yhteensä | 148,50 e/kk | 234 e/kk |
Kaikesta työstä kertyy eläkettä
Jos jatkaa töissä, lykkäyskorotuksen lisäksi työstä kertyy 1,5 prosenttia uutta eläkettä vuodessa. Tuo prosenttikorotus lasketaan vuosiansioista. Jos työskentelee vuotta pidempään suomalaisen noin 3 500 euron keskipalkalla, josta kertyy noin 2 000 euron eläke, 1,5 prosenttia tarkoittaa noin 53 euroa parempaa eläkettä kuukaudessa ilman lykkäyskorotusta.
Lykkäyskorotuksen kanssa vuosi lisää tarkoittaa siis noin 3 500 euron palkalla himpun vajaat 150 euroa parempaa eläkettä joka kuukausi. Toki verotuksen progressio haukkaa euroista osansa.
Töitä voi tehdä myös eläkkeellä. Jos irtisanoudun töistä ja jään eläkkeelle mutta jatkan keikkatyöläisenä, keikkatyöstä kertyy eläkettä samat 1,5 prosenttia kuin jos olisin jatkanut työuraani siirtymättä eläkkeelle.
Vain joka toinen jää täysin palvelleena
Muutama vuosi sitten tehtyjen tutkimusten mukaan työssä jatkavat alinta eläkeikää pidempään erityisesti miehet ja ne, joiden puoliso on vielä kokopäivätöissä. Usein tämä onkin sama ryhmä. Julkisella puolella pidempään jatkavat kuitenkin naiset.
Yhteistä jatkajille on hyvä terveys ja keskimääräistä korkeampi koulutus. Kuntatyöntekijöitä koskeneessa tutkimuksessa tosin todettiin, etteivät pidentäjien ja ei-pidentäjien terveys ja toimintakyky eronneet eläkeiän jälkeen.
”Olennaista työssä jatkamisessa yli alimman eläkeiän onkin se, että pystyy jatkamaan työssä edes alimpaan eläkeikään asti”, korostaa Sanna Tenhunen.
Vaikka tilanne on viime vuosina parantunut, vanhuuseläkkeelle siirtyneiden joukosta vain noin puolet siirtyy vanhuuseläkkeelle ansiotyöstä. Toinen puoli eläkkeelle siirtyneistä on ollut viimeksi esimerkiksi työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä, jonka tosin on viime vuosina korvannut osittainen vanhuuseläke.
Rahan lisäksi muita syitä jatkaa töissä
Eläkkeelle siirtyminen ei tietenkään riipu vain euroista tai terveydentilasta, vaan työssä jatkamiseen voi kannustaa mukava työyhteisö tai työn merkityksellisyys. Esimerkiksi yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan reilut 60 prosenttia yrittäjistä arvelee jatkavansa työskentelyä vanhuuseläkeiän jälkeen, mutta vain kahdeksan prosenttia aikoo jatkaa taloudellisista syistä.
Jos on terve ja siinä onnellisessa asemassa, että voi itse päättää, kuinka pitkään työskentelee, eläkelaskelmissa on tietenkin hyvä muistaa, että palkka on aina eläkettä suurempi. Parempi eläke on toki mukava lisäbonus.
Arvion omasta eläkkeestään saa osoitteesta työeläke.fi löytyvällä laskurilla. Myös eläkeyhtiöillä on vastaavia laskureita.
Katri Isotalo
