Vuonna 2021 talous nousee koronatokkurasta, joko hauraasti hoipertaen tai hyvässä lykyssä elämäniloa ja uutta voimaa uhkuen. Itse virus kantaa riskejä vielä tällekin vuodelle. Euroopan toinen ja USA:n kolmas aalto voivat talvikaudella mutatoitua yhä ärhäkämmiksi ja vaatia tiukempia ja pidempiaikaisia rajoituksia.
Tehokkaat rokotteet ovat nostaneet toiveet korkealle nopeasta paluusta normaaliin, mutta jakelu, etenkin kehittyviin maihin, näyttää kiusallisesti takkuavan. Allergiatapaukset muistuttavat rokotteen haittapuolista, jolloin rokotushalukkuuden hiipuminen voi hidastaa laumasuojan muodostumista. Virus tuskin on lääketieteelle lopulta voittamaton, mutta sijoitusmarkkinoiden loppuvuoden rokote-euforia kääntyy nopeasti korjausliikkeeksi, jos taistelu viivästyy.
Mitä pidempään halvaus kestää, sitä suuremmiksi talouden vauriot muodostuvat. Pääomaa ja työtä menetetään konkursseissa jatkuvistakin tukitoimista huolimatta. Lomautusten muuttuessa työttömyydeksi uusi työpaikka voi löytyä vasta koulutusjakson kautta tai toiselta toimialalta – etenkin, jos koronan aiheuttamat käyttäytymismuutokset jäävät osin pysyviksi. Tällöin talouden toipuminen voi jäädä ponnettomaksi viruksen viimein tainnuttuakin.
Mutta päät pystyyn, sillä vuoden isoin talousriski on yläsuuntainen! Jo viime vuosi osoitti, että rajoitusten kerryttämä elämännälkä voi purkautua nopeana paluuna normaaliin. Rokote voi vielä loppuvuonna kiihdyttää kulutuspatoutumien purkautumista, mikä voi avata myös investointihanoja. Säästäminen on lisännyt kotitalouksien varoja, joista riittää kulutukseen, vaikka osa jäisikin aiempaa suuremmiksi pahan päivän puskureiksi.
Katoavatko tuotot samaan koneeseen, mistä tulivatkin?
Viime vuonna sijoitusmarkkinat toipuivat koronashokista huomattavasti vahvemmin kuin talous. Rahapolitiikan tukitoimet olivat globaalin finanssikriisin jäljiltä käyttövalmiina, eikä laukaisussa aikailtu. Rahapolitiikka tuki suoraan sijoitustuottoja. Lisäksi finanssipolitiikka räätälöintiin nopeasti pandemiashokin kaavaan tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia, mikä edelleen lisäsi sijoittajien luottamusta.
Talouden normalisoituessa talouspolitiikan tuki pyritään poistamaan, jotta valtio ei turhaan velkaantuisi ja rahan painaminen aiheuttaisi kuplia sijoitusmarkkinoille tai inflaation hallitsematonta kiihtymistä. Vuoden 2021 isoin riski on finanssipolitiikan niin sanottu ”exit risk”, jolla tarkoitetaan talouden heikentymistä, kun elvytystä puretaan.
Vuonna 2021 tuottokone voikin kääntyä pyörimään toiseen suuntaan, jolloin vahva talous kytkee talouspolitiikan jarruksi ja kohonneet arvostukset antavat periksi. Sektorirotaatio voi kääntyä etätyön tukemaa, etenkin USA:n pörsseissä painavaa, teknologiasektoria vastaan. Isoihin teknologiayhtiöihin, niin USA:ssa kuin Kiinassakin, voi iskeä myös kiristyvä kartellipolitiikka. Kauppasota ja geopolitiikka säilyvät myös riskeinä.
Rahapolitiikan kiristäminen on tunnetusti usein laukaissut talous- ja finanssikriisejä, mutta sitä on tänä vuonna liian aikaista pelätä, paitsi ehkä Kiinassa. Päinvastoin finanssielvytyksen poistuminen vaatii rahapolitiikan tuen säilymistä. Fedin uusi keskimääräisen inflaation tavoite antaa mahdollisuuden, tai oikeastaan velvollisuuden, ajaa pidempään kevyttä rahapolitiikkaa. Tässä ympäristössä kuplienkin muodostuminen on mahdollista, sillä arvostukset eivät vielä ole selkeästi kestämättömiä, etenkään pitkittyvän nollakorkoympäristön oloissa.
Vuoden 2021 talousympäristöksi voikin muodostua vahva talous yhdistettynä kevyeen rahapolitiikkaan, mikä olisi sijoitusmarkkinoille otollinen ympäristö. Tällöin osakkeiden vahvalle menolle olisi edelleen hyvät eväät.
Kommentoi