Rohkealla säästäjällä, joka sijoittaa pitkäjänteisesti esimerkiksi rahastoihin, voi olla edessään kelpo vuosi. ”Uskomme, että aika on yhä suotuisa riskinotolle, mutta osaketuotot maltillistuvat”, sanoo Petteri Vaarnanen Säästöpankkiryhmästä.
Pörssit ovat alkaneet vaikuttaa jousilta, jotka ponnahtavat nopeasti uuteen nousuun pahoistakin hetteiköistä, kuten vuoden 2008 finanssikriisistä.
Viime vuoden keväällä puolestaan koronapandemia aiheutti markkinoilla pikapaniikin ja pörssit romahtivat. Kuitenkin jo tämän vuoden tammikuun alussa esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi oli korkeammalla kuin helmikuun 2020 huipussa, ennen pandemiaa.
Eikä huonolta näytä myöskään vuosi 2021.
”Uskomme, että sijoitusympäristö pysyy hyvänä. Kurssien nousu koronakriisin pohjalta on ollut huima, mutta ei yliampuva korkotasoon nähden. Pidämme edelleen osakkeita houkuttelevana vaihtoehtona ja tilannetta suotuisana riskinotolle”, sanoo Petteri Vaarnanen, Sp-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja ja Säästöpankkiryhmän varainhoidon johtaja.
”Emme kuitenkaan odota osakkeista kaksinumeroisia tuottolukemia, vaan perinteisempää, keskimäärin noin 7–8 prosentin vuosituottoa.”
Voimakasta vaihtelua markkinoiden sisällä
Petteri Vaarnanen ennakoi, että vaihtelu on vuoden mittaan suurta osakemarkkinoiden sisällä.
”Sitä nähtiin jo viime vuonna. Esimerkiksi teknologiaosakkeet pysyivät koronakriisin alkusokin jälkeen vahvoina, kun monet muut putosivat. Keskuspankkien tuki ja odotukset matalina pysyvistä koroista tukivat teknologiasektorin tyyppisiä osakkeita.”
”Syksyllä taas teollisuuden kaltaiset sykliset eli suhdanneherkät toimialat nousivat ja teknologiayhtiöt laskivat.”
”Niillä aloilla, jotka eivät vielä ole elpyneet (esimerkiksi pankit, energia-ala ja osa muista syklisistä toimialoista), kehitys tulee olemaan kohtalaisen hyvää ehkä vuoden toisella puoliskolla, jos koronan vaatimista sulkutoimista päästään eroon.”
Tosin markkinat ennakoivat kehitystä, joten osa tästä noususta näkyy jo kursseissa.
On riskejä ja "kestoriskejä"
Petteri Vaarnasen mukaan pitkän aikavälin sijoittajalle on lupaavia mahdollisuuksia yhä myös kehittyvillä markkinoilla. Hän on kuitenkin toistaiseksi varovainen: Kiinassa saattaa olla talouden ylikuumenemiseen liittyviä riskejä, jotka voivat johtaa siellä rahapolitiikan kiristymiseen ja heijastua kehittyville markkinoille laajemmin.
Yleisesti ottaen lähes kaikkialla osakemarkkinoiden ”kestoriskinä” on, miten valtavasta talouden keskuspankkielvytyksestä päästään eroon. Se ei kuitenkaan ole akuutti riski, sillä elvyttävä rahapolitiikka jatkunee edelleen. ”Kuitenkin jo spekulaatio muutoksesta voi johtaa pörssien syvään notkahdukseen, joten sellaisia saatetaan tänä vuonnakin nähdä.”
Pienyhtiörahastoissa usein isommat nousut ja laskut
Osakerahastovertailuissa pienyhtiöihin sijoittavat rahastot ovat menestyneet viime vuosina erittäin hyvin. Esimerkiksi Säästöpankki Pienyhtiöt -rahasto on pyörinyt Suomeen sijoittavien rahastojen kärkijoukoissa pitkään.
Millaisia riskejä pienyhtiörahastoissa on hyvän tuoton kääntöpuolena?
”Riskit ovat suuremmat kuin isompiin yhtiöihin sijoittavissa rahastoissa: pienyhtiörahastoissa hyvät vuodet ovat usein tuplasti parempia, mutta huonot vuodet vastaavasti yleensä tuplasti huonompia”, Petteri Vaarnanen kuvaa.
Rahastosäästäjän täytyy perehtyä rahastoon, johon aikoo sijoittaa. ”Esimerkiksi Säästöpankki Kotimaa ja Säästöpankki Pienyhtiöt painottavat kumpikin sijoituksissaan suomalaisia osakkeita, mutta niiden riskiprofiili on hyvin erilainen.”
Korkotaso tukee etenkin pienyhtiöitä
Petteri Vaarnanen kertoo, että Pienyhtiöt-rahastossa helmiä etsitään perehtymällä yrityksiin. Siten voi löytyä yhtiöitä, joiden hinnoittelu ei vastaa yhtiön potentiaalia.
Tällä hetkellä pienyhtiörahastojen näkymät vaikuttavat edelleen hyviltä. ”Matala korkotaso tukee erityisesti pienyhtiöitä. Näköpiirissä ei ole tänä vuonna mitään yksittäistä tekijää, joka muodostuisi pienyhtiösijoituksille riskiksi.”
Ulla Simola
