veronmaksajat.fi

RAHAT

Rahoituksen professori Vesa Puttonen: ”En pysty sijoittamaan indeksiin”

Rahoituksen professori Vesa Puttonen: ”En pysty sijoittamaan indeksiin”
3.1.2024

KARON GRILLI ”Olen 30 vuotta seurannut ja ollut markkinoilla, mutta en muista, että markkina olisi ollut näin mielenkiintoinen”, sanoo rahoituksen professori Vesa Puttonen Karon Grillissä.

Mielenkiintoiseksi osakemarkkinoiden tilanteen tekevät viime vuosina tapahtuneet muutokset markkinatoimijoiden rakenteessa: markkinoille on tullut paljon uusia sijoittajia, osakkeiden omistaminen on institutionalisoitunut ja indeksisijoittaminen on yleistynyt.

Puttonen siteeraa yhdysvaltalaisen AQR Capital -hedgerahastoyhtiön perustajaa ja sijoitusvaikuttajaa Cliff Asnessiä, jonka mukaan nämä muutokset ovat johtaneet siihen, että erilaiset hintakuplat voivat jatkua – toisin kuin intuitiivisesti ajattelisi – pidempään kuin aiemmin.

 

Mahtavan kallis seitsikko

Sijoitusmarkkinoilla on viime vuoden aikana puhuttu paljon ”mahtavasta seitsikosta”. Englanninkielinen ilmaisu ”Magnificient Seven” viittaa vuonna 1960 Yhdysvalloissa ja seuraavana vuotena Suomessa ensi-iltaan tulleeseen John Sturgesin ohjaamaan westerniin ”The Magnificient Seven”, joka tunnetaan suomeksi nimellä ”7 rohkeata miestä”.

Mahtavan seitsikon muodostavat markkina-arvoltaan suurimmat yhtiöt Apple, Microsoft, Amazon.com, Nvidia, Alphabet (eli Google), Meta Platforms (eli Facebook) ja Tesla. Niiden arvo on runsas neljännes koko S&P 500 -indeksin arvosta. S&P 500:n viimevuotisen mukavan nousun takana ovatkin paljolti nämä neljä yhtiötä ja niiden reipas kurssikiito.

”Tuntuu, että näitä yhtiöitä ei voi mikään voittaa – sitähän niiden arvostus heijastaa”, Vesa Puttonen sanoo.

Yhtiöt ovat erinomaisia ja niillä tuntuu olevan vahvat vallihaudat.

”Henkilökohtaisesti minun on vaikea sijoittaa yhtiöön, johon on hinnoiteltu kaikki hyvä sisään. En pysty sijoittamaan amerikkalaisindeksiin siksi, että nämä seitsemän yhtiötä ovat niin suurella painolla”, Puttonen jatkaa.

Jos yhtiön osakekurssiin on leivottu sisään voittamattomuus, mitä tapahtuu, jos yhtiölle tulee huonoja uutisia? Jotta kurssi olisi oikeutettu, uutisten täytyy säilyä hyvinä.

Puttonen muistuttaa, että suurimpien yhtiöiden joukko on tavannut elää.

”Kapitalismiin liittyy luova tuho. Regulaattoritkin puuttuvat peliin aika ajoin”, hän sanoo.

”En uskalla shortata”

Jos uskoo, että mahtava seitsikko on yliarvostettu, luonteva strategia olisi osakkeiden myyminen lyhyeksi. Lyhyeksimyyjä tienaa, jos osakekurssi laskee.

Vesa Puttonenkin on nuorempana harrastanut shorttaamista. Muistutuksena siitä on hänen autonsa rekisterikilpi PUT-20, joka viittaa myyntioptioon, jonka toteutushinta on 20 euroa. Tuollaisilla myyntioptioilla Puttonen aikoinaan hankki rahat S-Mersun hankintaan.

Enää hän ei shorttaa.

”Vatsahapot eivät kestä. Markkinoiden pitkän aikavälin tasapainohinnoittelusta poikkeaminen voi jatkua pitkäänkin”, hän sanoo.

”Jos hoitaisin muiden rahoja, en suin surminkaan uskaltaisi poiketa indeksistä juurikaan. Vaikka hoidan vain omia varojani, en rohkene ottaa positiota näitä [seitsemää yhtiötä] vastaan.”

Kuinka markkinat voitetaan?

Akateeminen tutkimus on vaivoja säästelemättä pyrkinyt löytämään viisastenkiven, jonka avulla voitettaisiin markkinat. Samaan ovat tietenkin pyrkineet myös lukuisat yksityissijoittajat ja varainhoitajat vähemmän akateemisilla keinoilla.

Tieteellinen tutkimus on löytänyt useita ehdotuksia keinoiksi, mutta niihin kaikkiin tuntuu liittyvän ongelmia. Grilli-haastattelussa juostaan läpi beetakerroin, pienyhtiöanomalia, arvoyhtiöanomalia ja havainto siitä, että kannattavat yhtiöt tuottavat pitkällä aikavälillä parhaiten.

Yksi havainnoista on se, että ne osakkeet, joiden kurssi on noussut viime aikoina (kolmen tai kuuden kuukauden jaksolla), jatkavat nousuaan myös lähitulevaisuudessa. Tätä kutsutaan momentum-ilmiöksi.

”Hetkinen, tämähän on teknistä analyysia! Tämäkö on parasta, mihin rahoitustutkimus on pystynyt?” professori Vesa Puttonen hämmästelee.

On myös kosolti muita faktoreita, joista tutkimus on osoittanut, että ne eivät ennusta tulevaa.

Keskimääräistä parempaa menestystä voi lähteä etsimään myös omista taipumuksistaan: jospa pyrkisi välttämään edes pahimpiin sijoitusvirheisiin sortumisen?

”Ansat ovat ihan sellaisia, että ostaa ylihintaisia tuotteita, ostaa tuotteita, joiden luullaan olevan pieniriskisiä ja ovatkin isoriskisiä, huijaukset – ne ovat tietysti ihan selvä... On erilaisia ansoja. Ihan pelkästään nämä välttämällä ja tekemällä muuten ihan kuin vaikka indeksiin sijoittamalla, voittaa keskimäärin sijoittajat”, Vesa Puttonen sanoo.

Grillissä Vesa Puttonen kertoo myös muun muassa, mihin yhtiöihin hän on viime aikoina sijoittanut – ja miksi hän ei suosittele sitä muille.

Marinadissa viiden tähden rahastot

Marinadi-osiossa käsitellään viiden tähden rahastoja ja syitä niiden menestykseen. Yksi menestystä saavuttaneista rahastoista on koko maailman osakemarkkinoille sijoittava tehostettu indeksirahasto Nordea Global Enhanced.

Enhanced-rahastot ovat lähellä indeksirahastoja, mutta ne jättävät poimimatta salkkuun joitakin sellaisia kohteita, joiden uskotaan pärjäävän keskimääräistä heikommin.

Nordea Global Enhanced -rahasto on painottanut it- ja teknologiatoimialoja, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen kertoo.

”Microsoftit, Applet, Teslat ovat menestyneet hyvinkin vahvasti viime vuosina ja nostaneet rahaston tuottoa”, Eronen selittää rahaston menestystä.Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamisen erikoistunut grillinpitäjä.

Karon Grilli -ohjelmaan sisältyvä Marinadi-osio on tehty yhteistyössä Nordea Fundsin kanssa.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti