KHO linjasi ammattimaisen vedonlyöjän verotuksesta – myös hävittyjen vetojen panokset sai vähentää
Korkein hallinto-oikeus on antanut ennakkopäätöksen ammattimaisen vedonlyönnin verotuksesta. Laajamittainen ja suunnitelmallinen vedonlyönti voitiin katsoa tulonhankkimistoiminnaksi, jolloin myös hävittyihin vetoihin käytetyt panokset olivat vähennyskelpoisia.
Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ratkaisu muuttaa tapaa, jolla ammattimaisen vedonlyönnin menoja voidaan käsitellä verotuksessa.
Tapauksessa henkilö oli lyönyt vuonna 2020 ETA-alueen ulkopuolella järjestetyissä vedonlyönneissä yhteensä 2 145 vetoa. Panoksia hän oli maksanut kaikkiaan 365 606 euroa ja saanut palautuksia 406 713 euroa. Voittoa kertyi siten noin 41 100 euroa.
Verohallinto oli katsonut, että vähentää sai vain voitollisiin vetoihin kohdistuneet panokset. Hävittyjen vetojen panoksia ei sen sijaan saanut vähentää, koska Verohallinnon mukaan niitä ei voitu yhdistää veronalaisen tulon hankkimiseen.
KHO päätyi toiseen lopputulokseen.
Sattuma ei estä tulonhankkimistoimintaa
Tapauksessa vedonlyönti oli poikkeuksellisen laajaa ja ammattimaista. Henkilö oli hankkinut oman ja perheensä toimeentulon vedonlyönnillä vuosina 2010–2020.
Kiireisimpinä aikoina hän käytti vedonlyöntiin 50–100 tuntia viikossa ja hiljaisempinakin jaksoina 30–50 tuntia. Hän keskittyi suomalaisiin jalkapallo-otteluihin ja pyrki tiedonhankinnan ja analyysin avulla löytämään vedonvälittäjien kertoimista hinnoitteluvirheitä.
KHO katsoi, ettei toiminta ollut elinkeinotoimintaa. Sen sijaan vedonlyöjän menestyminen perustui sattuman lisäksi hänen tiedonhankintaansa ja vedonlyöntimarkkinoiden tuntemukseensa. Kun huomioon otettiin myös toiminnan laajuus ja suunnitelmallisuus, kyse oli tuloverolain mukaisesta tulonhankkimistoiminnasta.
Vedonlyöjää asiassa avustaneen verojuristi Miika Härkösen mukaan ratkaisu on periaatteellisesti tärkeä. Härkönen hoiti asiaa Veronmaksajain Keskusliiton omistaman Verotieto Oy:n nimissä.
”Aiemmin on monessa tapauksessa ajateltu, että jos tulon saamiseen liittyy sattumaa, se tarkoittaisi automaattisesti, ettei tappiollisten pelien kuluja saisi vähentää. Kuitenkin esimerkiksi pokeritulojen verotuksessa on jo vakiintuneesti katsottu, että pelaaminen voi olla tulonhankkimistoimintaa ja kulut saa vähentää myös hävityistä peleistä. Vedonlyönnissä sattuma on samalla tavoin aina läsnä taidon lisäksi. Nyt tähän vedonlyönnin verotukseen tuli muutos”, Härkönen sanoo.
Hänen mukaansa ratkaisevaa on, että vedonlyönti voidaan olosuhteista riippuen nähdä kokonaisuutena tulon hankkimiseen tähtäävänä toimintana eikä jokaista vetoa tarvitse tarkastella toisistaan irrallisena tapahtumana.
Ratkaisulla voi Härkösen mukaan olla merkitystä myös muille ammattimaisesti vedonlyöntiä harjoittaneille.
Jos vedonlyöjälle on määrätty veroja sillä perusteella, ettei tappiollisten vetojen panoksia ole hyväksytty vähennettäviksi, hän voi selvittää mahdollisuutta hakea verotukseensa oikaisua. Oikaisuvaatimuksen määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta verovuotta seuraavan vuoden alusta.
Vedonlyöjälle iso taloudellinen merkitys
Ratkaisulla oli vedonlyöjälle suuri taloudellinen merkitys. Verohallinto oli vuonna 2022 oikaissut hänen vuoden 2020 verotustaan jälkikäteen ja lisännyt hänen ansiotuloihinsa yli 112 000 euroa. Lisäksi hänelle oli määrätty 1 154,60 euron veronkorotus.
KHO kumosi verovelvollisen vahingoksi tehdyn verotuksen oikaisun. Vedonlyöjä sai vähentää veronalaisesta ansiotulostaan kaikki ETA-alueen ulkopuolisissa vedonlyönneissä maksamansa 365 606 euron pelipanokset. Myös hänelle määrätty veronkorotus poistui.
KHO velvoitti Verohallinnon myös korvaamaan vedonlyöjän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kokonaisuudessaan.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tänä syksynä ratkottu myös toinen rahapelaamista koskeva tapaus. Lue lisää: KHO linjasi nettipelaajien verotusta – myös hävittyjen pelien panoksia voi vähentää rajatusti - Taloustaito.fi
Outi Airaksinen