Pörssitunnelmat lämpenevät hitaasti – mitä se kertoo markkinasta?
KARON PÖRSSI Harva se päivä tiedotusvälineistä kuulee pelonsekaista osakemarkkinoiden kauhistelua. Eikös pörssiromahdus kolkuttele ihan kulman takana?
Jos suomalaisten sijoittajien tunnelmista on jotain pääteltävissä, niin syytä huoleen ei ole. Pörssiromahduksia edeltävää hurlumheitä ei ole koettu. Ollaan kaukana siitä.
Listautumiskiinnostus laimeaa
Yksi yksinkertainen pörssitunnelmien ilmapuntari ovat listautumisannit. Tätä kirjoittaessani tamperelaisen sarjayhdistelijän Aurooran listautumiseen tähtäävä osakeanti on parhaillaan käynnissä – ja tämän ilmestyessä loppunut. Kirjoitin Auroorasta viime viikolla.
Aurooran listautuminen ei ole herättänyt suurta kiinnostusta laajoissa sijoittajajoukoissa. Aurooran anti ei ole asia, josta puhuttaisiin kahviloissa tai huoltoaseman baareissa, hädin tuskin sijoitusaiheisilla keskustelupalstoillakaan.
Viime vuoden lopulla listautuneet Cityvarasto, Framery ja Posti eivät nekään kohonneet hiteiksi ja puheenaiheiksi, vaikka edellytyksiä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt olla. Cityvarastot ja yhtiön vanhat Fordit näkyvät katukuvassa. Framery on hypetetty kansainvälinen kasvuyhtiö, kategoriansa maailman ykkönen. Postiin jokaisella suomalaisella on omakohtainen suhde asiakkaana. Kun posti- ja telelaitoksen toinen puoli listattiin 1990-luvun lopulla Soneraksi nimensä muuttaneena, vipinää piisasi.
On ymmärrettävää, että tällaisessa yleistunnelmassa liiketoiminnaltaan vaikeammin ymmärrettävä ja suurelle yleisölle nimenä tuntematon sarjayhdistelijä jää huomion ulkopuolella. Jo ennen Aurooraa virallisesti listautumisaikeistaan ilmoittaneesta yhtiöstä, hirsiveistämö Salvoksesta, ei ole kuulunut mitään. Salvoksen on määrä listautua kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.
Ensimmäiset IPO:t ovat parempia kuin viimeiset
Listautuvan yhtiön myyjien kannalta markkinan apaattisuus ei ole hyvä asia. Jos osakkeet revittäisiin käsistä, niistä saisi paremman hinnan.
Aurooran tapauksessa listautumisen yhteydessä ei ole osakemyyntiä vaan pelkästään anti, eli rahat ohjautuvat yhtiölle ja järjestelyn neuvonantajille, eivät poistuville vanhoille omistajille. Aurooran kaltaisen yritysostelijan kannalta markkinan vaimeus ei ole niin merkityksellistä. Voi ajatella, että samalla tavoin sen potentiaalisten ostokohteiden arvostukset ovat maltillisempia kuin pörssin käydessä kuumana.
Listautumisiin osallistuvien sijoittajien kannalta tilanne voi olla otollisempi. Historia on näyttänyt, että listautumisten kuivan kauden jälkeen ensimmäiset listautumiset ovat keskimäärin parempia kuin listautumissyklin viimeiset yrittäjät. Tähän toki liittyy se, että listautumissyklien kliimaksivaiheessa pörssiin pyrkii kaikenlaisia kuolleiden kalojen kauppiaita.
Listautumissyklit tuntuvat kytkeytyvän läheisesti pörssisykleihin: uusia pörssiyhtiöitä alkaa tulla nousumarkkinan käynnistyttyä, ja viimeiset puskevat sisään trendin jo käännyttyä laskuksi.
Kertooko sentimentti pörssin vaiheesta?
Voiko sijoittajasentimentistä vetää johtopäätöksiä markkinasyklistä? Osin voi, osin ei.
Pörssien historia on buumien ja romahdusten historiaa. Inhimillisen käyttäytymisen piirteet johtavat siihen, että pitkän nousukauden eli kun pörssi on antanut vuosien ajan hyviä tuottoja, sijoittajat tapaavat innostua osakesijoittamisesta.
Myös listautumisten määrä ja listautumisiin osallistuvien yksityishenkilöiden määrä kasvaa. Osakkeista puhutaan ja intoillaan.
Ja kun takana on pitkä hyvien tuottojen aika, kaukana ei ole sen huipentava ylilyönti eikä sitä seuraava romahduskaan.
Ei ole kuitenkaan sanottua, että suuret sijoittajajoukot ennättäisivät mukaan jokaiseen nousuun, siis romahdukseen. Toisissa buumeissa ylilyönnit ovat näyttävämpiä kuin toisissa. Suomessa kasinotalouden, dotcomhuuman ja nollakorkobuumin seuraukset näkyivät näppituntumalla katukuvassa enemmän kuin finanssikriisiä edeltänyt aika.
Eivätkä kaikki pörssi- tai varsinkaan taloussyklit kulje kaikilla markkinoilla käsi kädessä. Sijoitusintoon vaikuttanee myös se, kuinka muussa taloudessa menee. Ylikuumenemisen merkit eivät näy pelkästään pörssivoittojen vaan myös talouden porskutuksen ansiosta.
Tammi–maaliskuussa 51 kauppaa
Pohdin pörssisyklejä ja yksityissijoittajien kiinnostuksen vaisuutta Karon Grillin monologijaksossa.
Jakson pääosan muodostaa tammi–maaliskuun 2026 kauppojen läpikäynti. Osakevälittäjän tapahtumahistorian perusteella tein kolmen kuukauden aikana 51 kauppaa, joista yksi kohdistui rahastoon ja muut joko osakkeisiin tai pörssilistattuihin rahastoihin.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Frameryä ja Postia. Hän on merkinnyt Aurooran osakkeita Aurooran listautumisannissa.