Osakkeiden MM-lopputurnaus: Alphabet on maailmanmestari

KARON GRILLI Pohjois-Amerikan ja Meksikon viheriöillä maailman parhaat miesten jalkapallomaajoukkueet selvittelevät välejään. Mutta mikä osake voittaisi mestaruuden, jos vastakkain pantaisiin Suomen ja maailman suurimmat yhtiöt? Tämä selvitetään Karon Grillin Grilli-MM-jaksossa.

Heinäkuun 19. päivänä New Yorkin esikaupunkialueella sijaitsevalla MetLife-stadionilla selviää, minkä joukkueen kapteeni saa nostaa kuuden kilon painoisen pokaalin voiton merkiksi.

Mutta mikä osake voittaisi mestaruuden, jos vastakkain pantaisiin Suomen ja maailman suurimmat yhtiöt? Suomen puolelle cup-kaaviota asettuvat kesäkuun 5. päivän päätöskursseilla mitattuna Helsingin pörssin markkina-arvoltaan suurimmat suomalaisyhtiöt Nokia, Nordea, Kone, Sampo, Neste, Wärtsilä, Fortum ja UPM.

UPM:n ja markkina-arvoltaan yhdeksänneksi suurimman Metson välinen ero oli tarkastelupäivänä vain reilut sata miljoonaa euroa, joten kisoihin pääseminen oli kiinni alle prosentin kurssierosta. Marginaalit olivat pienet aivan niin kuin huippujalkapallossa.

Maailman edustajat Grilli-MM-lopputurnauksessa ovat vastaavasti maailman kahdeksan arvokkainta yhtiötä. Companiesmarketcap.com-sivuston mukaan ne olivat tarkasteluhetkellä NVIDIA, Apple, Alphabet, Microsoft, Amazon.com, Taiwan Semiconductor Manufacturing Company, Broadcom ja Saudi Aramco.

Maailmanlistasta voi vääntää kättä kuten karsintaotteluiden tuloksista. Esimerkiksi Saudi Aramcon osakkeista yli 80 prosenttia on Saudi Arabian valtion omistuksessa, ja julkisesti vaihdettavista osakkeista vain pieni osa on kansainvälisten sijoittajien omistuksessa. Yhtiön arvonmuodostus on harvojen käsissä.

Lista on laadittu ennen Elon Muskin avaruus–AI–someyhtiö SpaceX:n listautumista.

Ensimmäisenä ratkaisee laatu

Cup-muotoisesti pelattavan lopputurnauksen ensimmäisellä ottelukierroksella kriteeriksi valitaan oman pääoman tuotto.

Oman pääoman tuotto on vakiintunut kuvaamaan yhtiön laatua, vaikka parempiakin mittareita olisi tarjolla. Laatuyhtiöiden kriteerejä on käsitelty tammikuussa Laatusijoituskoulu-jaksoissa ja jutuissa. 

Yhtiöt asetetaan toisiaan vasten niin, että kaavion kummallakin puolella markkina-arvoltaan suurin kohtaa kahdeksanneksi suurimman, toiseksi suurin seitsemänneksi suurimman ja niin edelleen. Suomen osalta datalähteenä on Inderesin data ja vertailussa käytetään tilivuoden 2025 toteutunutta tuottoprosenttia, kansainvälisten yhtiöiden kohdalta Yahoo Finance, ja mittarina käytetään viimeisimpien rullaavan kahdentoista kuukauden lukua.

Nokia–UPM: 3 % – 5 %

Nordea–Fortum: 15 % – 9 %

Kone–Wärtsilä: 35 % – 23 %

Sampo–Neste: 26 % – 2 %

Kuluvaa vuotta koskevilla ennusteilla ottelut olisivat päättyneet samoin viimeistä lukuunottamatta.

Maailman puolella ottelukaaviota matsit päättyvät lukemin:

NVIDIA–Saudi Aramco: 114 % – 21 %

Apple–Broadcom: 141 % – 37 %

Alphabet–TSMC: 39 % – 36 %

Microsoft–Amazon: 34 % – 24 %

Toiselle ottelukierrokselle selviävät siis UPM, Nordea, Kone, Sampo, NVIDIA, Apple, Alphaber ja Microsoft.

Toiseksi katsotaan kasvua

Toisen kierroksen ratkaisee kasvu. Kasvu on mittarina hankala, sillä yhtiöt voivat kasvaa paitsi orgaanisesti myös epäorgaanisesti eli yritys- tai liiketoimintakaupoilla. Toisaalta yhtiöt voivat aivan järkevästi ja osakkeenomistajien etua edistääkseen supistua eli myydä liiketoimintojaan.

Kasvun mittarina Grilli-MM:ssä käytetään kuitenkin suoraviivaisesti liikevaihdon kasvua. Jotta satunnaisuuksien määrää saataisiin hieman pienennettyä, käytetään viiden vuoden kasvua, josta osa on jo toteutunut, osa analyytikoiden ennustamaa. Kriteeri on liikevaihdon kasvu vuoden 2022 toteutuneesta luvusta vuodelle 2027 ennustettuun lukuun.

Suomen osalta auktoriteettina on edelleen Inderesin data ja maailman osalta Yahoo Finance.

UPM–Nordea: -5 % – 29 %

Kone–Sampo: 13 % – 41 %

Sammon osalta kasvuun vaikuttaa Topdanmarkin hankinta, Koneen osalta taas analyytikkoennusteissa mukana ei ole Thyssenin hissien ostoa.

Maailman puolella kasvuluvut ovat selvästi kovempia.

NVIDIA–Apple: 1936 % – 31 %

Alphabet–Microsoft: 104 % – 94 %

Välierän ratkaisee arvostus

Laadun ja kasvun jälkeen kolmannella kierroksella siirrytään arvosijoittajan ajattelutapaan. Kriteeriksi nousee arvostus, jota mitataan yritysarvon ja käyttökatteen suhteuttavalla EV/EBITDA-kertoimella.

Koska vuosi 2026 on jo hyvässä vauhdissa, Suomen osalta kummaltakin osallistujalta lasketaan keskiarvo viime vuoden ja tämän vuoden lukemasta. Sillä tosin ei ole vaikutusta lopputulokseen.

Arvostuskertoimessa pienempi on parempi, joten Nordean ja Sammon välinen ottelu päättyy Nordean eduksi:

Nordea–Sampo: 8,8x – 13,2x

Yahoo Finance tarjoaa ”ajankohtaisen” EV/EBITDA-kertoimen, jonka pienuus ratkaisee maailman titaanien taiston:

NVIDIA–Alphabet: 25,4x – 20,5x

Voittaako Nordea vai Google?

Finaaliin ryhmittyvät hyvin erilaiset yhtiöt, pohjoismainen pankki Nordea ja hakukone–mainos–AI-jätti Google eli Alphabet.

Kun kolme yleistä sijoitustyyliä eli laatusijoittaminen, kasvusijoittaminen ja arvosijoittaminen on jo käyty läpi eikä pienyhtiösijoittaminen eli markkina-arvon katsominen ole mielekästä, kun joukkueet oli jo valittu markkina-arvojen perusteella tämän kriteerin kannalta aivan väärin eli suurimmista alkaen, ratkaisevaksi tekijäksi nousee momentti.

Osakkeen viimeaikainen kurssikehitys on yllättäen osoittautunut hyväksi ennustajaksi kohtuullisen lyhyen aikavälin tulevien tuottojen suhteen. Niinpä finaaliottelun ratkaisee joukkueiden viimeaikainen vire, suorituskyky.

Kriteerinä on momentum-strategiassa usein käytetty viimeksi kuluneen kuuden kuukauden osakkeen kokonaistuotto eli kurssikehitys + osingot. Vertailu tehdään ensisijaisessa noteerausvaluutassa eli Nordean osalta euroissa ja Alphabetin osalta Yhdysvaltain dollareissa. Kurssikehitys laskettiin perjantain 5.12.2025 päätöskurssista perjantain 5.6.2026 päätöskurssiin.

Tällä välillä Alphabetista oli irronnut kaksi osinkoa, yhteensä 0,42 dollaria osaketta kohden, Nordeasta puolestaan 0,96 euroa.

Puolen vuoden tuottoprosenteiksi ja finaaliottelun tulokseksi saadaan:

Nordea–Alphabet: 10,9 % – 13,7 %

Valuuttakursseilla voi jossitella

Jossittelu kuuluu asiaan, etenkin jos lopputulos on tiukka. Entä jos pelin säännöissä olisi sanottu, että tuottoa vertaillaan vertailukelpoisin valuutoin, eli joko dollareina tai euroina?

Muutetaan Alphabetin alku- ja lopputilanne euroiksi. 322,09 dollaria joulukuun 2025 viidentenä päivänä olisivat olleet 276,59 euroa. Kesäkuun 5. päivän 366,18 dollaria vastasivat 314,59 euroa. Näillä arvoilla laskettuna tulos on desimaalilleen sama: dollarin arvo euroissa on tällä ajanjaksolla käytännössä muuttumaton (1,1645 vs. 1,1640).

Tälläkään jossittelulla voittoa ei saada Suomeen.

 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nokiaa, Nordeaa, Sampoa, Nestettä, Fortumia ja UPM:ää.