Foamit yhdistelee vaahtolasivalmistajia – tavoitteena 100 miljoonan liikevaihto
KARON GRILLI Suurimmalla osalla Foamitin yli 22 000 osakkeenomistajasta tuskin on kuin kalpea aavistus siitä, mitä heidän omistamansa tekee.
Kyseessä on yksi puhelinyhtiötaustaisista yhtiöistä. Teleliiketoiminnan myymisestä saatujen rahojen myötä entisestä Oulun Puhelimesta tuli sijoitusyhtiö, joka listautui Partnera-nimellä vuonna 2020. Viime vuonna Partnera osti merkittävimmän omistuksensa Foamitin kokonaan ja luopui muista omistuksistaan. Niin sijoitusyhtiö muuttui teollisuusyhtiöksi.
Foamit tekee jätelasista vaahtolasimursketta. Sitä käytetään rakentamisessa kevenne- ja eristemateriaalina. Myyntivaltteja ovat tuotteen ominaisuudet kuten keveys, eristävyys, kitkaisuus ja helppo käsiteltävyys, sekä toisaalta vastuullisuus.
Tuote on suhteellisen uusi, joten lisää myyntiä pitäisi olla saatavilla jo vaahtolasin tunnettuutta lisäämällä. Uusia käyttökohteita etsitään ja löydetään kaiken aikaa.
”Keskitymme niihin, joista saamme aikaiseksi tulosta ja katetta”, Foamitin toimitusjohtaja Erja Sankari linjaa Karon Grillissä.
Muuttuvassa ja tekeillä olevassa markkinassa olisi houkuttelevaa lähteä rönsyilemään mahdollisuuksien perässä, mutta Sankari haluaa pitää Foamitin fokuksen kohdillaan.
Pakka kasaan ja kasvuun
Pääomasijoittajapohjaisuus näkyy siinä, että Foamit on muodostettu liittämällä yhteen suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen vaahtolasivalmistaja. Näin on päästy noin 40 miljoonan euron vuosiliikevaihtoon.
Tähtäin on paljon korkeammalla: Foamitin tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2028 loppuun mennessä.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Foamitin liikevaihto kasvoi komeasti kaksinumeroisesti, ja investoinneilla tuotantolaitoksiinsa Foamit on luonut edellytyksiä tulevalle kasvulle Pohjoismaissa. Liikevaihtotavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin ilman muuta epäorgaanista kasvua.
Foamitilla on käynnissä yhteisyrityshankkeet niin Saksassa kuin Belgiassa. Belgiassa on tarkoitus perustaa yhteisyritys, joka rakentaa Antwerpenin liepeille vaahtolasin tuotantolaitoksen. Vaahtolasia ryhtyy jakelemaan yhteisyrityskumppanin kanssa samaan yhtiöryppääseen kuuluva rakennusmateriaalivalmistaja.
Toinen yhteisyrityshanke Saksassa on ollut viritteillä vuoden päivät. Suunnitelmissa on hankkia enemmistö saksalaisesta vaahtolasivalmistajasta Verisosta. Verison nykyinen omistaja Reiling jäisi mukaan vähemmistöomistajaksi.
Foamit kertoi kesällä Keski-Euroopan hankkeidensa etenevän hyvin, vaikka tiedotteen sisältö oli se, että Saksan hanke viivästyy entisestään.
”Otimme Saksan-hankkeessa pikkuisen lisäaikaa, koska haluamme miettiä huolella, mitä Saksan energiamarkkinassa voi tapahtua ja mitä se tarkoittaa tuotekatteellemme Saksassa, jos menemme sinne ja laajennamme tehdasta kumppanin kanssa. Pureskelemme sen kunnolla, arvioimme riskit ja teemme järkevän päätöksen”, Erja Sankari sanoo.
Käyttökate yli 20 prosenttiin
Kovan kasvun lisäksi Foamit tavoittelee korkeaa kannattavuutta. Vuoden 2028 loppuun mennessä käyttökatteen pitäisi olla yli 20 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla käyttökate oli 12 prosenttia, viime kalenterivuonna 15 prosenttia.
Kannattavuuden paranemiseen on selviä reseptejä. Nykyisiin pohjoismaisiin tuotantolaitoksiin tehdyt investoinnit parantavat niiden tehokkuutta ja lisäävät parempikatteisten tuotteiden tuotantokapasiteettia.
Osavuosikatsauksen rivien välistä on luettavissa, että Norjan markkinan piristyminen varmaankin lisäisi Norjan tehtaan kannattavuutta. Alkuvuoden aikana Norjan tehtaalta vietiin vaahtolasia paitsi omaan maahan ja logistisesti hyvällä hollilla sijaitsevaan Ruotsiin myös laivalla Belgiaan.
Kovassa kasvussa olevan yhtiön kannattavuustunnusluku ei ole sattumalta juuri käyttökate, sillä viime vuosina tehtyjen suurten investointien poistot ovat mittavia. Alkuvuonna nettotulos oli aavistuksen miinuksella.
Mistä rahat kasvuun?
Foamit on lyönyt liiketoiminnassa halkoa pesään. Norjan tuotantolaitokseen tehtiin kymmenen miljoonan euron investointi, Forssaan meni reilut kaksi miljoonaa euroa, ja seuraavaksi vuorossa on 1,4 miljoonan euron kuivatuslaitosinvestointi Ruotsiin.
Vaikka perinnöksi jäi vahva tase ja vaikka liiketoiminta jauhaa hyvää rahavirtaa, kohti sataa tähtäävät Keski-Euroopan investoinnit tai mahdolliset muut hankkeet vievät kosolti rahaa. Kassavirralla ja pankkilainalla ei ehkä päästä perille asti.
Yksi ilmeinen pelimerkki on sijoitusyhtiöajoilta peräisin oleva reilun kolmanneksen omistus osakeyhtiömuotoisessa pääomasijoitusyhtiössä Nordic Optionissa. Tasearvoltaan noin kuuden miljoonan euron omistus on kaupan.
Erja Sankarin mukaan osakeantiakaan ei ole suljettu pois keinovalikoimasta. Foamitin ylivoimaisesti suurin omistaja on Oulun kaupunki ja toiseksi suurin Arvo Sijoitusosuuskunta. Foamit on Arvon kolmanneksi suurin suora osakeomistus LapWallin ja Pohjoismaiden Subway-ravintoloita pyörittävän Nordic Bites Groupin jälkeen.
Tietenkin tilanteen mukaan mahdollista voisi olla sekin, että Foamit käyttäisi omaa osakettaan maksuvälineenä yhteisyritystä muodostettaessa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa LapWallia.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Foamitin kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.