Onko Tamtron enää kasvuyhtiö, toimitusjohtaja Mikko Keskinen?
KARON GRILLI | 2023: 55 miljoonaa, 2024: 53 miljoonaa, 2025: 56 miljoonaa. Tänä vuonna Tamtron odottaa liikevaihtonsa olevan ”vuoden 2025 tasoinen tai alempi”. Tamperelaisen vaakavalmistajan liikevaihto polkee paikallaan jo neljättä vuotta. (Kaupallinen yhteistyö)
Onko Tamtron kasvuyhtiö, toimitusjohtaja Mikko Keskinen?
”Kyllä Tamtron on”, Keskinen vastaa Karon Grillissä.
”Jos katsotaan vuoteen 2022, jolloin yhtiö listautui, konsernin liikevaihto taisi olla 37 miljoonaa ja nyt viime vuonna oli sen 56 miljoonaa. Kolmen vuoden aikajänteellä liikevaihto on kasvanut 50 prosenttia.”
Tuolloin kasvuloikan toi yritysosto: Tamtron osti Lahti Precision -yhtiön. Sittemminkin yritysostoja on tehty, kuten viime vuonna Tšekistä ja Puolasta ja tänä vuonna pieni Teknoscale Suomesta. Liikevaihto on silti matanut.
”Oikeastaan se, missä olemme jääneet tavoitteissamme viime vuosina, on ollut järjestelmäliiketoiminnan kehitys”, Keskinen sanoo.
Kansainvälistymisen uusi startti
Tamtronin liiketoiminta jakautuu liikkuviin koneisiin, kuten metsätyökoneisiin ja kuormaimiin asennettaviin vaakoihin (on-board), teollisuuden punnitus- ja annostelujärjestelmiin (industrial) sekä palveluihin. Teollisuuden järjestelmät tulivat Tamtroniin Lahti Precision -yrityskaupalla, ja juuri niiden kasvu on ollut Tamtronille ongelma.
”Kun järjestelmäliiketoiminta tuli konserniin, sen asiakaskunta oli hyvin pitkälti kotimaisia asiakkaita ja OEM-asiakkaita”, Keskinen taustoittaa.
Tamtronin ajatuksena oli, että vanhan Tamtronin kansainväliset myyntiverkostot ottaisivat teollisuuden järjestelmät myyntisalkkuunsa. Suunnitelma osoittautui turhan optimistiseksi.
”Reilu toista vuotta olemme lähteneet vahvasti rakentamaan kaupallista resurssointia ja myyntiverkostoa [järjestelmämyyntiin]”, Keskinen kertoo.
Teollisuuden järjestelmät ovat kauppakooltaan suuria projektitoimituksia. Myyntisyklit ovat pitkiä, ja ennen kuin pääsee sopimusneuvotteluvaiheeseen, on tehtävä yhtiötä tunnetuksi.
”Kun mennään uuteen markkinaan ja aloitetaan työ tyhjästä, menee vuodesta kolmeen vuotta, että asiakkuudet löytyvät ja saadaan ensimmäiset referenssit.”
Metsäkoneissa vedettiin henkeä
On-board-puolella metsäkoneet ovat yksi Tamtronin tärkeimmistä kohteista. Tänä vuonna metsäkonemarkkina Suomessa on vetänyt henkeä. Yksi ilmeinen syy tähän on ollut Metsä Groupin halu keskittää puunkorjuuta ja kuljetusta aiempaa harvemmalle alihankkijajoukolle. Kun koneyrittäjät ovat odotelleet, mihin asentoon markkina asettuu, halu tehdä koneinvestointeja on ollut vähäinen.
Esimerkiksi Ponssen liikevaihto alkuvuoden ensimmäisenä yhdeksänä kuukautena laski Pohjoismaat ja Baltia -alueella prosentin, ja heinä–syyskuussa lasku oli lähes viisi prosenttia. Tamtronin tuoreimmat luvut ovat tammi–kesäkuulta.
Toinen on-board-puolen tärkeä asiakassegmentti on kaivos- ja maanrakennus: pyöräkuormaajavaa’at, kaivinkonevaa'at, dumpperivaa'at…
”Rakentaminen on ollut aika alakulossa”, Keskinen sanoo. ”Olemme menestyneet markkinaolosuhteet huomioiden ihan hyvin, mutta markkinoiden osalta myötätuulta ei ole kauheasti ollut purjeissa.”
Ette ole menettäneet markkinaosuutta?
”Ei, ei.”
Grillissä tutustutaan on-board-puolen tuotantoon, sillä se on kuvattu Tamtronin Tampereen toimipisteessä, ja jakson lopuksi toimitusjohtaja Mikko Keskinen vie kameran ja mikrofonit tehdaskierrokselle.
Onko tuotevalikoima liian laaja?
Viime vuonna Tamtron toi markkinoille kaivinkonevaa'an, jota se kuvaa vuosikertomuksessaan ”strategiseksi tuotelanseeraukseksi”.
”Jos mietitään, paljonko myydään pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita, niin kaivinkoneiden määrä on huomattavasti suurempi vuositasolla. Siellä meillä on paljon potentiaalia”, Mikko Keskinen sanoo.
Onko Tamtronin tuotevalikoima jo liian laaja niin, että se haittaa ja kannattavuutta?
Keskinen sanoo asiaa pohditun, mutta päädytty siihen näkemykseen, että tuotevalikoiman laajuus on strateginen vahvuus.
”Asiakkaat saavat meiltä kaikki ratkaisut ja punnitusdatan yhdestä paikasta”, Keskinen sanoo. ”Kilpailijamme ovat pitkälti keskittyneet johonkin tiettyyn tuoteratkaisualueeseen.”
Hyvä myyntikate, laiha käyttökate
Tamtronin tammi–kesäkuun myyntikate oli peräti 63 prosenttia liikevaihdosta. Käyttökatetta jäi kuitenkin vain 3,6 prosenttia. Käyttökate on polkenut viime vuodet vielä enemmän paikallaan kuin liikevaihto: kolmena viime vuotena EBITDA on ollut 5,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna asiaan tulee muutos: käyttökatteen ennakoidaan laskevan viime vuodesta.
Kannattavuuden heikkenemistä selittää osittain yritysostojen mukana kasvanut kulurakenne. Henkilöstökulut kasvoivat alkuvuonna yli seitsemän prosenttia.
Tamtron on reagoinut tilanteeseen. Keskisen mukaan yhtiössä on kuluvan vuoden aikana toteutettu rakenteellisia muutoksia, joiden säästövaikutus on vuositasolla lähes miljoona euroa. Säästöt alkavat näkyä osittain jo loppuvuoden tuloksessa ja täysimääräisesti ensi vuonna.
”Ei tässä ole jääty kulumassan kanssa ihmettelemään, vaan on tehty aktiivisia toimia vuoden mittaan.”
Tamtronin nettotulosta rasittavat lisäksi yritysostoista aiheutuvat liikearvopoistot. Nettotulos olikin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,5 miljoonaa euroa miinuksella.
Tulosvaroitus painoi osaketta
Tamtronin olematon kasvu ja hupeneva kannattavuus ovat näkyneet osakekurssissa. Heinäkuussa annetun tulosvaroituksen myötä pörssikurssi laski selvästi ja on painunut alle neljään euroon.
Tamtronilla on 7,7 miljoonaa osaketta, joten nykyisellä noin 3,80 euron noteerauksella markkina-arvo jää alle 30 miljoonaan euroon.
Tamtron tavoittelee sadan miljoonan liikevaihtoa vuonna 2030, mihin tarvitaan luonnollisesti osaksi yritysostoja. Käyttökatteen olisi tarkoitus nousta noin 16 prosenttiin liikevaihdosta, eli 16 miljoonan euron tienoille.
Tavoitteisiin pääseminen vaatinee ainakin onnistumista järjestelmäliiketoiminnan kansainvälistämisessä. Mikko Keskisen mukaan teollisuuden järjestelmäliiketoiminnan myyntiputki on nyt viimein vahvistunut.
”Kun ketsuppipullo aukeaa, pystymme osoittamaan kasvua myös markkinoille”, Keskinen vakuuttaa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Hän omistaa Tamtronia.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Tamtronin kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.



