Mitkä ovat suomalaisen vintage- ja designmaailman nousijat ja laskijat? Mitä suositaan huonekaluissa, valaisimissa, lasissa tai keramiikassa? Onko hopea jopa laskussa? Mitä kannattaisi ostaa, jos haluaa sijoittaa tulevaisuuteen?
Leikkimielisen listan asiantuntijoina toimivat huutokauppa-alan ammattilaiset: Annmaris´n Ilkka Takala, Bukowskisin Anna Rosenius, Helanderin Hanne Siekkinen ja Aki Syrjäläinen, Hagelstamin Joachim Borgström ja Stockholms Auktionsverketin Dan von Koskull ja Helena Laakso.
Ammattilaisten keskinäisissä näkemyksissä on hajontaa. Tämä johtunee siitä, että huutokaupat ovat eri tyyppisiä: osa keskittyy huippukohteiden ohessa arkitavaroihin, osa on varsin eksklusiivisia.
Myös huutokauppojen asiakaskunta vaihtelee kansainvälisen tason toimijoista tavallisiin keräilijöihin ja sisustajiin, ja tämä näkyy luonnollisesti myös vastauksissa. Niinpä tähän listaakaan ei tule suhtautua turhan ryppyotsaisesti.
Pinnalla
- Paavo Tynellin valaisimet
- Alvar Aallon varhaistuotanto
- Taidekeramiikka, mm. Rut Bryk, Birger Kaipiainen ja Kyllikki Salmenhaara
- Moderni taide
- Nimekkäiden suunnittelijoiden designhuonekalut
- Laadukkaat vintagekellot ja designkorut
Nousussa
- Bertel Gardbergin tuotanto
- Ryijyt, joissa nimekäs suunnittelija, valmistaja Suomen Käsityön Ystävät
- Moderni grafiikka
- Yrjö Kukkapuron ja Eero Aarnion tuotanto
- 1920–30-lukujen huonekalut, esim. Märta Blomstedtin Aulanko-tuoli
- Michael Schilkinin keramiikka
- Nykyisistä lasitaiteilijoista mm. Markku Salo ja Harri Koskinen
- 1940–60-lukujen rottinkihuonekalut
Laskussa
- Klassinen taide, paitsi kultakauden huipputeokset
- Kirkas lasiesineistö
- Kristalli
- Taskukellot
- "Perus" keräilyhopea
- Tina
- Matot
Huonekaluissa suositaan 1950- ja 1960-lukua
Sisustamisessa yli kymmenen vuotta jatkunut 1950-60-lukujen suosio näkyy myös vintagehuonekalujen kysynnässä.
Stockholms Auktionsverketin design-asiantuntija Dan von Koskullin mukaan 1950–60-lukujen verhoillut huonekalut ovat erittäin kysyttyjä. Hagelstamin huutokaupan toimitusjohtaja Joachim Borgström ei kuitenkaan usko ikuisesti jatkuvaan suosioon. Ehkä seuraava trendi onkin 1980-luku?
Bukowskisin design-asiantuntija Anna Rosenius luottaa Eero Aarnion ja Yrjö Kukkapuron huonekalujen kysynnän kasvuun. Myös Helanderin johtava intendentti Hanne Siekkinen ja intendentti Aki Syrjänen ovat Kukkapuron nousun kannalla.
Vintagehuonekaluissa huomio kiinnittyy myös Märta Blomstedtiin: hänen 1930-luvun lopulla Hotelli Aulankoon suunnittelemansa kalusteet ovat nousseet koviin hintoihin.
Annmari’s huutokaupan designjohtajan Ilkka Takalan mukaan myös Alvar Aallon Valaistustyön valmistamat valaisimet sekä vanhat Paimio- tuolit ovat kansainvälisesti erittäin haluttuja.
Esineitä hankkiessa aina huomioida provenienssi, mikäli se on tiedossa. Esineellä, joka on hankittu vaikkapa tunnetun keräilijän kokoelmaa myyvästä tai kulttuurihistoriallista arvoa sisältävän kohteen irtaimistoa myyneistä erikoishuutokaupoista, on vielä oma erityinen historiallinen arvonsa.
Siekkinen ja Syrjänen Helanderilta kertovat myös ryijyjen, jotka heillä vielä vuosi sitten eivät käyneet kaupaksi, alkaneen kiinnostaa ostajia. Erityisesti suosiossa ovat tunnettujen nimien suunnittelemat ja esimerkiksi Suomen Käsityön Ystävien valmistamat 1900-luvun puolivälin ryijyt.
Värillinen lasi, keramiikka ja Tynell kysyttyjä
Dan von Koskullin mukaan erityisesti värillinen lasi, kuten Kaj Frankin ja Oiva Toikan teokset, tuntuvat olevan kovassa nousussa. Kirkas keskitason designlasi on laskussa, mutta tasokkaat harvinaisuudet ovat pitäneet pintansa, jopa nousseet.
Anna Rosenius on samoilla linjoilla mitä tulee tavallisimpaan designlasiin, mutta huomauttaa, että kysyntään saattaa vaikuttaa se, että kovan tason keräilijöillä on jo kokoelmissaan taiteilijoiden yleisimmät teokset. Kun harvinaisuuksia tulee tarjolle, kysyntä on kovaa myös kansainvälisesti, ja tämä näkyy myös hinnoissa.
Taidekeramiikasta Dan von Koskull ja Anna Rosenius nostavat esiin Birger Kaipiaisen, Rut Brykin ja Kyllikki Salmenhaaran tuotannot, joilla on markkinoita myös ulkomailla.
Myös Paavo Tynellin tuotanto on kansainvälisesti kysyttyä. Valaisimien hinnat ovat karanneet niin korkeiksi, että ne jäävät harvoin kotimaahan.
Tynellin ylivoimaisen suosion puolesta rummuttavat Dan von Koskull, Ilkka Takala ja Anna Rosenius.
Mutta onko Tynell saavuttanut jo aallonhuipun vai vieläkö hinnat nousevat?
Roseniuksen mukaan suosituimpien ja keräilijöiden kokoelmista jo löytyvien Tynellin valaisimien hinnat ovat olleet jopa laskusuunnassa, mutta harvinaisuuksien ja julkisten tilojen uniikkitöiden hinnat pitävät pintansa.
Esimerkiksi Annmaris'n huutokaupassa viimeeksi manittujen Tynellien hintataso on jopa noussut.
Keräilyhopeaa saa edullisesti
Designkorut ja vintagekellot ovat olleet jo pitkään erittäin kysyttyjä. 1900-luvun hopeaesineiden hinta on laskussa, jopa niin, että pian romuhinta tulee vastaan, Dan von Koskull sanoo.
Joachim Borgströmin mukaan erityistilauksena tehdyt hopeaesineet myyvät kuitenkin hyvin. Myös vanhaa 1600–1700-luvun hopeaa on kysytään jatkuvasti. Korkeatasoinen venäläinen hopea myy vielä hyvin, mutta niinsanottu venäläinen ”perus-hopea" on nyt edullista.
Vaikka kysely koskee vintage-esineitä, huutokaupat korostavat, että etenkin vanhempia raskaita huonekaluja kuten kertaustyylejä edustavia sohva- ja pöytäryhmiä on tällä hetkellä vaikeita myydä.
Samoin kunnostusta vaativien antiikkihuonekalujen hinnat eivät nouse kovin korkealle. Itämaisten mattojen ja talonpoikaisesineiden hinta ei ole sama, mitä se oli joitain vuosia sitten. Esineet ovat hyviä, mutta hinnat jäävät alhaisiksi. Näissä onkin nyt ostajan markkinat.
Mitä keräilijän kannattaa ostaa nyt?
Uniikkiesineet sekä harvinaiset, korkealaatuiset ja kansainvälisen tason esineet ovat Joachim Borgströmin mukaan aina suosittuja.
Anna Rosenius kehottaa valitsemaan monipuolisen osaajan, jollaisia Tapio Wirkkala, Bertel Gardberg ja Timo Sarpaneva olivat.
Kannattaa seurata myös taidekenttää laajemmin: kirjat, tutkimukset, elokuvat ja näyttelyt esimerkiksi Tove Janssonista, Alvar Aallosta ja Bertel Gardbergista vaikuttavat esineiden kysyntään.
Dan von Koskullin mukaan laadukas käsityö pitänee aina arvonsa.
Moderni taide kovassa nousussa
Stockholms Auktionsverketin taideasiantuntija Helena Laakson mukaan taiteessa kysytyintä on moderni taide. Hän mainitsee Marjatta Tapiolan, Ernst Mether-Borgströmin, Edvin Lydénin, Sam Vannin, Tove Janssonin ja Lars-Gunnar Nordströmin niminä, joilla on juuri nyt kysyntää.
Reidar Särestöniemen kysyntä taitaa olla nyt ”tapissa”, aika näyttää, onko edessä lasku vai pitääkö hintataso. Hyvänä esimerkkinä tiettyyn taiteilijaa kohdistuneesta boomista Laakso mainitsee Ilkka Lammin, jonka töiden kysyntä koki valtaisan huipun ja lähti laskuun sen jälkeen.
Klassisssa taiteessa pintansa pitävät tutut nimet Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja Arvid Liljelund. Laakso nostaa esiin kovina viime vuosien nousijoina myös naistaiteilijat kuten Ellen Thesleffin, Amelie Lundahlin ja Maria Wiikin.
Valokuvataide on maailmalla kysyttyä, mutta ei vielä ole saanut samaa jalansijaa Suomessa. Ehkäpä siihen kannattaisi nyt sijoittaa?
Katja Weiland-Särmälä
Kirjoittaja on taidehistorioitsija ja esinetutkija.
- Kirjoitin viime keväänä, miten trendit näkyvät myös vintage- ja designmarkkinoilla, tosin onneksi siellä nousut ja laskut eivät ole yhtä nopeita kuin muodin maailmassa, jossa mikään ei ole niin vanhaa kuin viime vuoden mallisto.
