veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Vapaa autoetu vai auton käyttöetu – kumpi sopii sinulle?

Vapaa autoetu vai auton käyttöetu – kumpi sopii sinulle?
12.1.2018

2021! Käyttöetu vai vapaa autoetu 2021 – mitä eroa autoeduilla on?

Työntekijän palkka voi muodostua osaksi autoedusta, jonka työntekijä saa joko vapaana autoetuna tai käyttöetuna.

Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaikki auton omistamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset.

Autoetua pidetään verotuksessa käyttöetuna silloin, kun työntekijä maksaa itse auton polttoainekustannukset. Muut käyttöetuauton kustannukset maksaa yleensä työnantaja.

Yleensä työntekijän rahapalkka on pienempi silloin, kun hänellä on autoetu. Keskeistä työntekijälle on, minkälaisilla ehdoilla hän sopii saavansa autoedun.

Työntekijän palkasta ja autoedusta maksamaan veroon vaikuttavat kaikki ansiotulot.

Isommilla yhtiöillä on yleensä autoetupolitiikka, joka määrittelee reunaehdot sopimuksen tekemiselle.

Pienemmissä yhtiöissä autoedusta sovitaan monesti yksilöllisemmin. Joissakin työpaikoissa rahapalkka pienenee autoedun verotusarvon verran ja joissakin pienennys riippuu auton leasingkustannuksista. Verotuksessa palkkana verotetaan autoedun ja maksetun rahapalkan yhteismäärä.

Autoedun arvo lasketaan kaavamaisesti

Verohallinto vahvistaa vuosittain autoedun laskentakaavan. Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta: perusarvosta ja käyttökustannuksista.

Autoedun perusarvo lasketaan prosenttiosuutena auton uushankintahinnasta. Se ei ole auton todellinen kauppahinta. Uushankintahinta määritetään automallin maahantuojan automallille ilmoittaman, auton yleisen suositushinnan perusteella.

Mikäli auto on hankittu vuonna 2015 tai myöhemmin, suositushinta määräytyy pääsääntöisesti auton ostopäivän mukaan. Ennen vuotta 2015 hankittujen autojen osalta suositushinta määräytyy auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa olleen suoritushinnan perusteella.

Suositushinnasta vähennetään 3 400 euroa. Tätä erotusta eli uushankintahintaa käytetään autoedun raha-arvon laskennassa koko sen ajan, jonka auto on jollakin autoetuna. Jos autoon on hankittu lisävarusteita, niiden hankintakustannus kasvattaa uushankintahintaa siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850 euroa.

Samanlaisen auton vapaan autoedun ja käyttöedun perusarvo on sama, sillä kummassakin tapauksessa perusarvoksi lasketaan 1,4 prosenttia auton uushankintahinnasta ikäryhmässä A. Kun vertaillaan vapaata autoetua ja käyttöetua, kannattaa siksi huomio kiinnittää perusarvon päälle laskettavaan arvoon, joka perustuu arvioituihin käyttökustannuksiin.

Käyttökustannuksia ovat esimerkiksi vakuutukset, rengas-, korjaus-, huolto- ja polttoainekustannukset.

Todellisuudessa nämä kustannukset ovat erilaisia eri autoilla ja autoilijoilla. Autoedun arvon laskenta on kuitenkin kaavamaista eikä edun arvon laskennassa oteta lainkaan huomioon esimerkiksi sitä, että saman automallin eri autojen välillä voi olla isoja eroja polttoainekustannuksissa.

Laskenta ei myöskään tee eroa dieselkäyttöisten ja bensiinikäyttöisten autojen välillä, vaikka diesel on tällä hetkellä jonkin verran edullisempaa kuin bensiini.

Laskenta perustuu yksityisajojen arvioon

Uusimmissa autoetuautoissa (ikäryhmä A) käyttökustannusten perusteella tehtävä kaavamainen lisäys autoedun arvoon on vapaassa autoedussa 255 euroa kuukaudessa tai 17 senttiä kilometriltä. Kuukausikohtaisen lisäyksen arvo 255 euroa perustuu siihen, että yksityisajot ovat kuukaudessa 1 500 kilometriä (0,17 e x 1 500 km).

Käyttöetuautossa kaavaimen lisäys käyttökustannusten perusteella on 105 euroa kuukaudessa tai 7 senttiä kilometriltä. Myös käyttöetuautossa lisäys perustuu laskelmassa siihen, että autolla ajetaan yksityisajoja 1 500 kilometriä kuukaudessa (0,07 e x 1 500 km).

Autoedun arvon laskennassa perussääntö on, että käyttökustannusten perusteella lisätään edun arvoon vapaan autoedun osalta 255 e/kk ja käyttöedun osalta 105 e/kk. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä.

Luontoisetupäätöksessä vaaditaan, että ajopäiväkirjaan merkitään kaikki ajetut ajot. Yksityisajoista riittää päivittäinen kilometrimäärä. Työajoista on merkittävä päivän ja tunnin tarkkuudella ajon alkamis- ja päättymisajankohta, matkamittarilukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon alkamis- ja päättymispaikka, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä.

Moni kokee merkintävaatimukset sen verran työlääksi, että ajopäiväkirja jää pitämättä. Silloin autoedun arvo määräytyy kaavamaisesti ikään kuin yksityisajoja olisi 1 500 km/kk eli 18 000 km/vuodessa.

Kilometrikohtaisen taksan välinen ero vapaan autoedun ja käyttöedun välillä on tänä vuonna 10 senttiä (17 senttiä – 7 senttiä) ikäryhmässä A eli kuukaudessa 150 euroa, kun kilometrejä on 1 500. Koska käyttöedun ja vapaan autoedun välinen ero syntyy siitä, että käyttöedussa polttoaineen maksaa työntekijä ja vapaassa autoedussa työnantaja, auton polttoaineenkulutus ratkaisee käytännössä sen, kumpi on edullisempi työntekijälle – vapaa autoetu vai käyttöetu.

Asiaa voi lähestyä myös laskemalla, miten paljon auton polttoainekulut ovat, mikäli autolla ajetaan 1 500 kilometriä. Kuluuko polttoaineeseen enemmän vai vähemmän kuin 150 euroa, kun ajaa 1 500 kilometriä?

Jos auton polttoainekustannukset ylittävät 10 senttiä/km, työntekijä saa vapaassa autoedussa etua, josta hän ei maksa veroa. Mikäli polttoaine kustannukset alittavat 10 senttiä/km, häntä verotetaan vapaassa autoedussa suuremmasta edusta, kuin mitä hän saa.

Käyttöedussa tilanne on toisenlainen. Jos käyttöetuauton polttoainekustannukset ovat selvästi alle 10 senttiä kilometriltä, työntekijä saa etua siitä, että autoedun arvo laskee vapaasta autoedusta käyttöetuun siirryttäessä enemmän kuin todelliset polttoainekustannukset ovat. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että rahapalkka nousee riittävästi siirryttäessä vapaasta autoedusta käyttöetuautoon.

Milloin auton käyttöetu kannattaa?

Mikäli bensakäyttöinen auto kuluttaa 100 kilometrin matkalla 6 litraa, polttoainekustannukset ovat 1 500 kilometrin ajoista 131,40 euroa, jos bensa maksaa 1,46 euroa/litra. Dieselkäyttöisellä autolla vastaava kustannus on 120,60 euroa, mikäli diesel maksaa 1,34 euroa/litra.

Mikäli työntekijä ottaisi tällaisen auton vapaana autoetuna, hän maksaisi veroa kuukausittain edusta, jota hän ei oikeasti kokonaisuudessaan saa. Työntekijän etuna verotetaan polttoaineesta syntyvänä etuna 150 euroa kuukaudessa, vaikka kustannukset ovat vain noin 120–130 euroa kuukaudessa.

Auton ottaminen käyttöetuna puolestaan merkitsisi, että auton todelliset polttoainekustannukset olisivat pienemmät kuin autoedun arvon alentuminen verrattuna vapaaseen autoetuun.

Vähän polttoainetta kuluttavan auton ottamista käyttöetuna puoltaa myös suuri työajojen määrä. Mikäli käyttöetuautolla ajetaan työajoja, työnantaja voi maksaa niistä verovapaasti 10 senttiä kilometriltä. Tilanteessa, jossa todelliset polttoainekulut alittavat 10 senttiä kilometriltä, työntekijä saa etua siitä, että hän maksaa polttoaineet itse, koska kilometrikorvaus on kulua suurempi.

Mikäli työsuhdeauto kuluttaa suhteellisen vähän, se kannattaa ottaa käyttöetuna – varsinkin, jos autolla ajetaan paljon työajoja.

Milloin vapaa autoetu kannattaa?

Mikäli bensakäyttöinen auto kuluttaa 100 kilometrin matkalla 10 litraa, polttoainekustannukset ovat 1 500 kilometrin ajoista 219,00 euroa, jos bensa maksaa 1,46 euroa/litra. Dieselkäyttöisellä autolla vastaava kustannus on 201 euroa, mikäli diesel maksaa 1,34 euroa/litra.

Mikäli työntekijä ottaisi tällaisen auton vapaana autoetua, todelliset polttoainemenot ovat jonkin verran suuremmat kuin autoedun arvon kasvu käyttöedusta vapaaseen autoetuun. Verotusarvo nousee 150 euroa kuukaudessa.

Jos polttoainekustannukset ovat suuremmat kuin verotetaan luontaisetuna, vaaka kallistuu ennemmin vapaan autoedun kuin käyttöedun puolelle. Lisäksi työntekijä kärsisi tappiota, jos hänellä olisi paljon työajoja, joista hän voisi laskuttaa verovapaasti vain 10 senttiä kilometriltä, vaikka auton polttoainekulut ylittävät 10 senttiä kilometriltä. Tämäkin puoltaa vapaata autoetua.

Lopputulokseksi työntekijän näkökulmasta tulee, että mikäli työsuhdeauto kuluttaa suhteellisen paljon, se kannattaa ottaa vapaana autoetuna – varsinkin, jos autolla ajetaan paljon työajoja.

Sähköauto luontoisetuna 

Mikäli luontoisetuautoksi valitsee auton, jonka ainoa käyttövoima on sähkö, autoedun arvosta tehdään vähennys, joka pienentää verotettavan edun arvoa. Vähennys tehdään laskettaessa vapaan autoedun arvoa. Vuonna 2018 vähennys on 120 euroa kuukaudessa tai 0,08 euroa kilometriltä. 

Vähennys perustuu siihen, että auton käyttövoiman eli sähkön kustannukset ovat pienemmät kuin bensa- tai diesel käyttöisten autojen polttoainekustannukset. Vähennystä ei tehdä, mikäli kyseessä on käyttöetuauto, jonka latauksen kustannuksista vastaa autoedun saaja.

Vähennystä ei saa myöskään autoista, joissa on sähkömoottorin lisäksi esimerkiksi bensiinikäyttöinen polttomoottori, koska silloin kyseessä ei ole täyssähköauto. 

Vapaana autoetuna olevan sähköauton lataamisesta ei synny verotettavaa etua, vaikka työnantaja kustantaisi latauksen. Sähköauton latauksesta syntyy kuitenkin verotettavaa etua, mikäli työnantaja kustantaa käyttöetuauton lataamisen. Edun arvo on lataamiseen käytetyn sähkön käypä arvo.

Autoetu 2018

a) Ikäryhmä A (vuosina 2016–2018 käyttöönotetut autot)

  • Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 255 eurolla tai 17 sentillä kilometriltä.
  • Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuosina 2013–2015 käyttöönotetut autot)

  • Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.
  • Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.

c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2013 käyttöönotetut autot)

  • Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
  • Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.

Juha Koponen

Kirjoittaja on johtava juristi Veronmaksajain Keskusliitossa 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 3.6.2013. Teksti on päivitetty 11.1.2018.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti