Viimeistenkin vanhan koulukunnan taidekauppiaiden, -yritysten ja taiteilijoiden pitää nyt muistuttaa olemassaolostaan internetissä.
Kaksikymmentä vuotta sitten vain harva uskoi, että konservatiivisen taidekaupan ja keräilijöiden välille tulisi pitkät perinteet muuttava teknologia. Meille oli ehtinyt vakiintua selkeä kolmiosainen taidemarkkinajärjestelmä: ensimarkkinat, jälkimarkkinat ja yksityismarkkinat.
Nyt taidemarkkinoiden osamarkkina-alueet ovat saaneet rinnalleen myös verkkoversion.
Kymmenen uutta internetilmiötä taidemarkkinoilla
- Maailman eri museoiden teoksista vain alle 10 prosenttia on esillä. Nyt yleisön on helpompi tutustua myös kokoelmien varastoissa oleviin töihin. Tämä on auttanut myös taideväärennöstutkimuksissa.
- Yhä nuorempien taiteilijoiden töitä tarjotaan huutokaupattavaksi, jotta nimi ja hintarekisteri jäävät jälkimarkkinoille verkkoon.
- Nuorten taiteilijoiden asema on vahvistunut hyvän nettimarkkinoinnin ansiosta.
- Netti on tärkeä myyntiverkosti itseoppineille taiteilijoille.
- Taiteilijan pitää näyttää verkossa vain parastaan. Näin siksi, että netissä näkee pienessä ajassa runsaasti kuvia ja vertailukohteita.
- Tieto on tärkeää taiteen jälkimarkkinoilla. Nyt tietoa saavat nopeasti kaikki ympäri maailmaa.
- Ruotsalaiset ovat alkaneet hankkia huomattavasti enemmän keräilyesineitä Suomesta.
- Kryptovaluutalla maksaminen on mahdollista joissakin verkkokaupoissa.
- Internet on vähentänyt liioiteltuja hintapyyntöjä, sillä verkossa on helppo vertailla hintoja.
- Internet on demokratisoi taidemarkkinoita, koska se on tarjoaa kaikille mahdollisuuden ostaa ja myydä vapaasti.
Jos taiteilijasta ei näy mitään verkossa, se tarkoittaa nykykielellä, ettei hän ole päässyt mukaan taiteen arvottamisjärjestelmään: pitämään näyttelyitä gallerioissa ja museoissa, myyntiin huutokaupoissa tai sitten median, kriitikoiden ja bloggaajien kirjoituksiin.
Keräilyesineiden ostaminen nettihuutokaupoista on suosittua. Silti arvoesineet (yli 5 000 euroa) pitää yleensä nähdä ennen kaupantekoa. Edullisempien antiikkihuonekalujen ja taidegrafiikan ostaminen hoituu netissä, kunhan ne on valokuvissa esitelty huolellisesti ja esineen kunto käy ilmi.
Olavi Vuorela Galleria Interistä kertoo, että vaikka grafiikkaa ostetaan suoraan nettisivuilta, suurin osa kävijöistä tulee galleriaan katsottuaan töitä ensin netistä. ”Nettisivut tukevat hyvin taidekauppaa, kunhan sivut on päivitetty ja niitä on helppo käyttää”, Vuorela sanoo.
Tampereella sijaitsevan Taide Ritan Jouko Rita haluaa tavata asiakkaansa hernkilökohtaisesti. Taide Ritan verkkosivuilla on kuvia teoksista, mutta niiden kokoja ja hintoja ei mainita..
Etelä-Helsingissä sijaitseva Jarmo Haapalaisen omistama Galleria Art Clipperin verkkosivuilla on kuvat teoksista ja niiden teknisistä tiedoistat. Teosten hinnat pitää kysyä erikseen liikkeestä.
Taidekeskus Salmelan Tuomas Hoikkala toteaa, että taidegrafiikan myynti nettikaupassa kasvaa vuosi vuodelta. ”Tänä vuonna erityisesti konstruktivistinen taide on myynyt hyvin. Ernst Mether-Borgströmin, Juhana Blomstedtin ja Lars-Gunnar Nordströmin grafiikat ovat olleet suuressa suosiossa”, Tuomas Hoikkala kertoo.
Nykyään verkkokaupassa olevia taideteoksia voidaan maksaa jopa kryptovaluutalla. Esimerkiksi BitPay-palvelussa myyjä saa rahansa vaikkapa euroissa ja valuuttariskin ottaa palvelun tarjoaja.
Nettitaidekauppa Taiko
Internetiin on tullut myös uusi taideverkkokauppa Taiko, jonka ovat perustaneet Patrik ja Pia Edman. ”Myymme eniten maalauksia ja grafiikkaa. Esittävä taide, esimerkiksi maisema-, eläin- ja ihmisaiheet, ovat jatkuvasti suosittuja, mutta viime aikoina abstraktit aiheet ovat alkaneet käydä kaupaksi entistä enemmän”, kertoo Patrik Edman.
Taiko pyrkii helpottamaan taiteen hahmottamista verkkosivuilleen asennetulla Taiko- testillä, jossa myynnissä olevan itseä kiinnostavan teoksen voi asettaa vaikka kuvaan omasta huoneesta.
”Taikon myynti on ollut jatkuvasti nousujohteista. Myymme taidetta sekä verkkokaupasta että suoraan yrityksille. Erityisesti yritysasiakkaiden määrä on kasvussa. Suurin osa ostajista on suomalaisia. Olemme myyneet jonkin verran teoksia ulkosuomalaisille myös muualle Eurooppaan.”
Pauliina Laitinen-Littorin
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
