Kun haluaa kuluttaa viisaasti, mikä lanka olisi ekologisin? Se, joka sinulla on jo kaapissasi, sanoo Jämälankakekkerit-kirjan kirjoittaja Veera Jussila. Mitään ei mene hukkaan, kun käytät lankasi viimeistä säiettä myöten. Tähteeksi jääneistä langoista syntyy upeita paikkoja vaatteisiin tai kokonaan uusia pukineita.
1.Kuka osaa?
Vaikeata paikkaamisessa ja parsimisessa on vain aloittaminen. Harjoitellen oppii. Kun kokeilee erilaisia tekniikoita, löytää joukosta itselleen sopivimmat.
Villasukkien varpaat ja kantapäät kuluvat tiuhaan, joten moni aloittaa niiden paikkaamisesta. Ensikertalaista helpottaa, kun paikka jää piiloon sukan pohjaan.
Neuleiden ja villasukkien korjaukseen tarvitset tylppäkärkisen parsinneulan, pienet sakset ja lankaa, joka vastaa paksuudeltaan suunnilleen alkuperäistä. Pujota villasukka pyöreän tuen päälle, jotta paikasta tulee oikean muotoinen. Tueksi sopii puinen parsinsieni, mutta myös kupin- tai pullonpohja, pyöreä puukauha tai tennispallo kelpaavat.
Langaksi käy sukkalanka, jossa on vahvikkeena hiukan polyamidia tai polyesteriä. Lankakaupasta löytyy parsinlankoja pieninä 150 gramman nyytteinä. Väri voi olla hillitty tai iloisen kirjava.
2.Tekniikoita riittää
Paikan ulkonäköön vaikuttaa käytetty tekniikka. Yksi helpoimmista on pujoteltava korinpohja- eli ristikkoparsinta. Pykäpistoilla syntyy tiivis ja lähes virkatun oloinen lopputulos. Silmukoimalla voi huomaamattomasti jäljitellä alkuperäistä neuletta – tai jopa poimia silmukat ja neuloa sukkapuikoilla paikan kohdilleen. Netistä löytyy hyviä opetusvideoita.
Mikä on paras paikkaustapa? Se, mistä itse pidät. Paikaksi sopii myös virkkuukoukulla tehty läpyskä, jossa on hauska kuvio. Tai haluaisitko merimieshenkiset nahkapaikat kyynärpäihin?
Pikkuruisiin reikiin on näppärä käyttää neulahuovutusta. Tarvitset huovutusneulan, löyhäkierteisen langanpätkän ja alustaksi vaahtomuovisienen. Kun tökit lankasykkyrää huovutusneulalla alta ja päältä, reikä täyttyy kuin taikaiskusta.
3.Kankaat kuntoon
Jos reikä onkin kangasvaatteessa, nopein apu on ostaa itseliimautuva vaatelaastari. Se painellaan paikalleen. Vedenpitävä laastari on mainio erityisesti ulkoiluvaatteessa: laastarilla ei synny neulanreikiä, joista kosteus pääsisi pinnan läpi.
Muita vaatteita voi paikata käsin ommellen, tosin ompelukoneella työ on helpompaa. Koneen saa lainaan tai käyttöön kirjastosta.
Tavallisin korjattava on rispaantunut farkkujen haaraväli. Nopein ja kestävin ratkaisu on kiinnittää alapuolelle silitysraudalla ohut tukikangas. Tikkaa koneella päällipuolelle uusi pinta suorilla ompeleilla, farkkujen värisellä langalla. Käsittele laaja alue, jotta paikan viereen ei synny uutta reikää.
Lasten trikoohousujen polvista voi leikata puntit poikki ja kiinnittää jousto-ompeleella tilalle uudet paksut kankaat. Pitkillä paikoilla lyhyeksi käyneet housut pitenevät. Myös kuluneita resoreita voi vaihtaa uusiin ja pidempiin.
4.Apua osaajalta
Arvokkaat vaatteet korjautetaan usein ompelijalla. Pyydä ammattilaiselta ensin hinta-arvio. Mitä enemmän on purettavia saumoja tai käsin ommeltavaa, sitä enemmän työaikaa kuluu.
Esimerkiksi vetoketjun vaihdossa kannattaa purkaa vanha risa itse kotona. Tai jos korjaus saa vähän näkyä vaatteessa, ompelija voi leikata vanhasta ketjusta hampaat irti ja kiinnittää uuden alle.
Huolla vaatteesi hyvin, niin vältyt pidempään korjaustöiltä. Pitkä tuuletus pakkasessa pitää koit kurissa. Vaateharja poistaa nypyt ja villaulsterista pienet tahratkin.
5.Langanloput käyttöön
Kaiva kaapin pohjalta unohtuneet lankakerät. Tai pura langaksi pieneksi käynyt nuttu. Voit kuljettaa työssä montaa erivahvuista ja -väristä lankaa. Kun yksi kerä loppuu, jatkat toisella. Työhön tulee persoonallisia ideoita ja kuvioita.
Vanhoista farkuista ja puuvillakauluspaidoista syntyy peittoja, kasseja, tyynyjä, lampunvarjostimia ja mattoja. Eräs nainen ompeli Veera Jussilan kurssilla miehensä vanhoista villahousuista itselleen slipoverin.
Neuvoja parsimiseen ja paikkaamiseen antoi käsityötaituri ja muotoilija Veera Jussila.
Satu Alavalkama
Kuva: Pekka Rautiainen
