Ruotsalaisissa arvohuutokaupoissa on tarjolla tämän tästä saamelaispuukkoja, jotka signeerattuina täyttävät kaikki designesineiden tuntomerkit, vaikka niitä ei designosastoilta yleensä löydäkään. Suomessa saamelaispuukkojen keräily näyttää olevan kuitenkin sangen vähäistä siihen verrattuna, että meitä pidetään varsinaisena puukkokansana.
Suomalainen puukko on maailmankuulu, ja puukkojen keräilijöitä on paljon.
Suomessa puukkojen keräilijöillä on oma yhdistyskin – Suomen Puukkoseura – jossa on noin 1 200 jäsentä. Tämän aihealueen yksi alalaji ovat saamelaispuukot, jotka parhaimmillaan ovat todellisia taide-esineitä. Ruotsissa on jatkuvasti arvohuutokaupoissakin tarjolla signeerattuja saamelaispuukkoja yksittäin tai jopa kokoelmina. Ne ovat usein 1920–1940-luvuilta ja kauniisti kaiverrettuja sekä koristeltuja, joten ei ihme, että ne kiehtovat monia keräilijöitä.
Täkäläisissä arvohuutokaupoissa ei kuitenkaan saamelaispuukkoja liiku kovin usein, ja siitä päätellen niiden keräilijöitäkin on aika harvassa.
Saamelaispuukot – unna niibas – näyttävät aika eksoottisilta. Alun perinhän ne on tehty käyttöä varten ja helposti saatavilla olevasta paikallisesta materiaalista eli pitkälti poron luusta sekä nahasta. Puuta ja jopa tuohtakin saattaa olla mukana.
Puukon pää tai kahva on usein koottu rengasmaisesti eri materiaaleista, tuppi on usein tehty poron sarvesta, ja terä on saatettu tehdä jopa loppuun käytetyistä viiloista.
Sekä kahva että tuppi ovat parhaimmillaan kiehtovasti koristeltuja luonnonläheisillä tai myyttisillä saamelaiskuvioilla.
Koristelu tuo esille tekijän taidot kuten missä tahansa designesineessä.
Saamelaispuukko on monitoimityökalu
Saamelaispuukko on ollut varsinainen monitoimityökalu, jolla on tehty vasan korvamerkki, vuoltu kiehisiä nuotioon ja veistelty siivuja kuivatusta poronlihasta. Tuppi puolestaan on tehty niin, että puukko ei siitä helposti putoa pois.
Hienosti koristeltuja puukkoja ei juuri enää tehdä käyttöä varten, mutta matkamuistoina niitä kulkeutuu maailmalle pohjoisen kuriositeetteina – osana suomalaista puukkokulttuuria, vaikkakin saamelaispuukkoja on tehty koko pohjoisen saamelaisalueilla – hieman erilaisia tunturisaamelaisten ja metsäsaamelaisten keskuudessa.
Keräilymarkkinoilla arvohuutokaupoissa signeerattuja, yli 50 vuotta vanhoja koristeellisia saamelaispuukkoja myydään yleensä 100–400 eurolla. Monien arvostettujen puukontekijöiden nimi viittaa Suomeen, mutta tekijä on saattanut hyvinkin asua vaikkapa Pohjois-Ruotsissa.
Fabergétä Helanderilla
Helander oli saanut marraskuun huutokauppaansa realisoitavaksi hienon kokoelman venäläistä hopeaa – mukana muutama puolalainenkin hopeaesine. Kaksi kohdetta oli Karl Fabergén pöytähopeaa. Eipä siis ihme, että näytössä kuuli useampaakin slaavilaista kieltä. Fabergén viisi kullattua hopealusikkaa maksoi huutomaksuineen lähes 2 200 euroa.
Myös kiintoisia kuriositeetteja oli huutokaupassa tarjolla – esimerkiksi M-klubin hopeinen kunniajäsenkortti vuodelta 1962. M-klubihan oli aikoinaan maineikas, vain jäsenille tarkoitettu ravintola Marskin alakerrassa. Sinne luiskahti luontevasti Kellobaarista jatkoille niin ulkoministeriön virkamies, työmarkkinajohtaja, diplomaatti kuin toimittajakin, ja sieltä tultiin toisinaan aamutunneilla ulos ison skuupin eli uutisen kanssa – ja jos myöhemminkin muisti sen sisällön, sen saattoi suuri yleisö lukea seuraavan päivän lehdestä.
Aikoinaan jäsenkortin sai, jos oli hyviä suosittelijoita. Nyt sellaisen sai hopeisena huutokaupasta runsaalla sadalla eurolla.
Huutokaupparuuhkaa joulukuun alussa
Pikkujouluaikaan on keräilijöillä monta tilaisuutta täydentää kokoelmiaan.
Lempääläisen Aleksin seuraava huutokauppa on 2.12. Tamperelainen Annmari´s järjestää 10.12. Nordic Christmas – Ligts and Shines -huutokaupan, jonne on luvassa mm. valaisinharvinaisuus Paavo Tynelliltä. Hagelstamin Classic-huutokauppa on 25.11.
Myös Uppsala Auktionskammare on aktivoitunut Helsingissä järjestämällä muutamien harvinaisten suomalaistöiden ennakkonäytön, Näytillä kävivät Akseli Gallen-Kallelan, Heléne Schjerfbeckin ja Berndt Lindholmin maalaukset, jotka huutokaupataan Uppsalassa 5.–9.12. pidettävissä huutokaupoissa.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.