Rehevä ja kerroksellinen piha on kotipuutarhurin ekoteko. Pihaan kannattaa valita peruskasveiksi monivuotisia puita ja pensaita, joiden kasvukausi on mahdollisimman pitkä. Sienet, mikrobit, hyönteiset ja linnut viihtyvät, kun pihassa on lahoavia runkoja ja kantoja.
Rehevä piha pehmentää monella tavalla luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Kaikki kasvillisuus hidastaa rankkasateiden haittavaikutuksia ja erityisesti ravinnepitoisten hulevesien valumisia. Näin myös kotipuutarhuri voi osallistua vesistöjen suojelemiseen, Puutarhaliitto muistuttaa.
NUMERO 60 % Viherkatto sitoo jopa yli 60 prosenttia sadevedestä, jolloin se ei päädy vesistöihin. Kasvit ja erityisesti humuspitoinen maaperä ovat tehokkaita veden ja ravinteiden sitojia jo sellaisenaan. Juuret imevät vettä ja kasvien hengitys haihduttaa lisäksi vettä suoraan ilmakehään, jolloin se ei valu vesistöihin. Lähde: Puutarhaliitto
Tiivis rakentaminen ja kovat kasvittomat pinnat ovat lisääntyneet niin kotipihoissa kuin julkisilla alueilla, jolloin paahtava kuumuus ja esimerkiksi kaupunkitulvat ovat yleistyneet.
Kun pihassa on valumahidasteita – ojia, lampia ja imeytysalueita – vesi, sen arvokkaat maa-ainekset ja ravinteet pysyvät omalla tontilla. Samalla pihan biodiversiteetti paranee ja eri eliölajit saavat lisää tilaa. Maan kuntoa voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä siihen vettä ja ravinteita sitovaa biohiiltä.
Moni saattaa ajatella, että kivetyksien, asfaltin tai hiekkakäytävän ”rikkaruohot” kertovat laiskasta puutarhurista, virheetön harmaus puolestaan ahkeruudesta. Lempeämpi asenne on paikallaan – hiekkakäytävän iloiset rikkakasvit kertovat ympäristöystävällisestä puutarhurista, joka haluaa pitää huolta maaperästä.
NUMERO 70 % Jos pihapiiriä katsoo ylhäältä päin, olisi vihreän osuuden oltava vähintään 70 prosenttia tontin kokonaisalasta, jotta yhteyttävää pinta-alaa on riittävästi. Lähde: Puutarhaliitto
Pihassa olisi hyvä olla hoidetun osuuden lisäksi luonnonmukainen rötypuutarha kivineen, kantoineen ja luonnonkasveineen. Lahoavat rungot ja oksistot toimivat monien sienten, mikrobien ja hyönteisten kasvualustana ja lisäävät samalla muiden eläinten kuten lintujen viihtyvyyttä pihassa.
Kestävässä pihassa on kerroksellisuutta ja runsautta. Siellä suositaan erilaista aluskasvillisuutta, perennoja, pensaita, köynnöksiä ja puita. Tavoitteena kasvua keväästä syksyyn.
Viljely-, rikka- ja luonnonkasvit hyödyntävät monin tavoin puutarhan omistajaa. Ne sitovat maa-ainesta ja ilman hiilidioksidia. Tutkimuksissa on havaittu, että virheettömän laatoituksen tai asfaltin alla maan eloperäisyys lähestyy nollaa, sillä mikään eloperäinen pieneliöstö ei viihdy kovan katteen alla.
Sen sijaan kasvillisuusalueilla maaperä kuhisee tervettä pieneliötoimintaa. Myös apilat ja kukkivat piharatamot ovat aitoja pihan viherryttäjiä.
Suosituksissa on myös jättää osa nurmialueesta leikkaamatta, mikä edistää luonnon monimuotoisuutta ja erityisesti pölyttäjähyönteisten hyvinvointia.
Elinvoimaisuus lisääntyy myös levittämällä pensaiden, puiden ja muiden istutusten alle orgaanista katetta, joka parantaa myös maaperän oloja ja elinvoimaisuutta.
Katetta saa kaupasta, mutta sitä syntyy myös oman puutarhan jätteistä hakettamalla, kompostoimalla ja muuten kierrättämällä esimerkiksi lehti- ja nurmijätettä. Humuksen osuus maaperässä lisääntyy, mikä parantaa kasvukuntoa.
NUMERO 40 % Lähivuosina 40 prosenttia hyönteisistä on vaarassa hävitä kokonaan. Maalla elävistä hyönteisistä perhoset, mesipistiäiset ja lantakuoriaiset ovat uhanalaisimpia. Niiden merkitys on erityisen tärkeä luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa ja ruokaketjussa. Myös monet vesistöjen hyönteiset ovat vaarassa. v
Kasvillisuuden kerroksellisuus muuttuu vuoden eri aikoina. Esimerkiksi keväällä lehtipuuvaltaisen metsän pohjakerroksen valloittavat kevätkukkijat esimerkiksi Idänsinililjat, muut sipulikukat, valkovuokot, esikot ja kiurunkannukset. Monet näistä geofyyteistä (piilotalvehtijat) lakastuvat kukinnan jälkeen ja antavat tilaa muille kasveille.
MUISTA KOMPOSTI Tippuneet lehdet ja karsitut oksat hyödynnetään joko haketettuna katteena tai ne kompostoidaan maanparannusaineiksi. Kompostin sekaan sopivat hyvin myös kotitalousjätteet kiertotalouden ajatusten mukaan päätyen oman pihan ravinteiksi ja humukseksi.
Syyskukkivat perennat kuten leimukukat, punalatvat ja syrikät ovat puolestaan monille hyönteisille tärkeitä ravinnonlähteitä, jotta niiden talvehtiminen ja lisääntyminen sujuisivat hyvin. Keväällä ne tai niiden jälkeläiset puolestaan heräävät pajujen ja kevään sipulikukkien aikaan nauttimaan seuraavaa mesiateriaansa.
Tee ekoteko ja pelasta puutarhasi pörriäinen
Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Siksi kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apua. Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin pölyttäjien elinolosuhteiden turvaamiseksi.
Näin voit auttaa pörriäisiä:
- Istuta pölyttäjäystävällisiä kasveja
- Jätä nurmikko leikkamatta
- Rakenna hyönteihotelli
- Älä käytä myrkyllisiä aineita puutarhassa
- Rakenna hyönteishotelli. Ohjeita rakentajalle Ylen verkkosivuilla ja Marttojen verkkosivulla.
Minna Petäinen
