Abstraktia taidetta, non-figuratiivisia teoksia, pastellin sävyjä. Raikasta nykytaidetta ja klassikoita.
Taidesijoittajan ykköskohteita ovat tänä vuonna 1950- ja 1960-lukujen modernistien maalaukset ja 1910- ja 1920-lukujen trendikkäät pastellisävyiset teokset. Kotimaiset klassikot ovat aina ajankohtaisia. Nuoremmista taiteilijoista nousevat esiin muun muassa taidemaalarit Jani Leinonen, Heini Turunen, Miikka Vaskola ja Karoliina Hellberg.
Viime vuosisadan puolivälin taide on tällä hetkellä todella haluttua maailmalla ja suosio näyttää vielä jatkuvan. Taidesijoittajan kannattaa pitää mielessä 1950- ja 1960 -lukujen modernismi eli kaikki abstrakti ja non-figuratiivinen taide. Seurattavia nimiä ovat muun muassa Anita Snellman ja Sam Vanni.
Sijoittajan näkökulmasta toinen mielenkiintoinen ajankohta suomalaisessa taiteessa osuu 1910- ja 1920-luvuille. Etenkin tuolloin tehdyt trendikkäät ja avantgardistiset pastellisävyiset maalaukset ovat kiinnostavia. Tällaisia teoksia tekivät esimerkiksi Magnus Enckell ja Ellen Thesleff.
Mitä taidesijoittajan pitää välttää? Maalauksia mummonmökeistä ja rantamaisemista, joita on tehty 1930–1950-luvuilla.
Sijoittajan seurantaan useita nimiä
Vaikka Suomen talous sakkaa, taidemarkkinoilla muutamat yksittäiset nimet nousevat huonoinakin aikoina esille. Tällaisia taiteilijoita ovat esimerkiksi Michael Schilkin, Jussi Mäntynen, Reidar Särestöniemi, Katja Tukiainen, Miikka Vaskola, Karoliina Hellberg ja Marjatta Tapiola.
Taloustaidon viime syksynä julkaiseman Kuvataiteen kuuman listan kysytyimmät nykytaiteilijat ovat Jani Leinonen, Heini Turunen, Marjatta Tapiola, Fanny Tavastila ja Rauha Mäkilä. Edesmenneiden taiteilijoiden listan viiden kärjessä ovat Anita Snellman, Aimo Kanerva, Reidar Särestöniemi, Sam Vanni ja Juhani Harri.
Klassikoista kysytyimpiä ovat eläintaiteen tekijät. Viime syksyn listan viiden kärjessä olivat Matti Karppanen, Teppo Terä, Jussi Mäntynen, Ferdinand von Wright ja Michael Schilkin. Kannattaa olla ostovalmiina, jos klassikoiden parhaita töitä tulee myyntiin.
Kannattaa muistaa, että klassikkotaiteen ostamiseen liittyy aina joitakin riskejä. Tarkista siis ensin, mikä vuosiluku teoksessa on ja mikä on teoksen aihe. Lopuksi pitää varmistaa teoksen aitous mahdollisimman hyvin.
Näyttelyt vaikuttavat trendeihin
Suomessa järjestettävät isot näyttelyt vaikuttavat aina vähintään jonkin verran siihen, minkä tyylisestä taiteesta keräilijät kiinnostuvat ja millaisiin teoksiin he kiinnittävät huomiota nähtyään näyttelyn.
Vinkkinä mainittakoon, että esimerkiksi helmikuun alussa Ateneumissa avattiin ranskalaisen Auguste Rodinin (1840-1917) veistosnäyttely. Kannattaa pitää silmällä vaikuttaako tämä näyttely hänen suomalaisten oppilaidensa Sigrid af Forsellesin ja Hilda Flodinin teosten hintoihin ja esiintymiseen taidekaupassa. Näyttely on avoinna 8.5. asti.
Taidesijoittajan perussäännöt vuodelle 2016
- Ole ostajana liikkeellä ensimmäisten joukossa ja myy, kun suuri yleisö innostuu samasta asiasta.
- Kokenut taidesijoittaja tietää, mitä hankkia ja milloin. Jos kokemusta ei ole, seuraa kokeneempien esimerkkiä eli punaisia palloja taideteosten myyntinäyttelyssä.
- Muista, että suhteellisen tuore taide ja korkeat hinnat ovat huono yhdistelmä, koska muoti- ja suhdannevaihtelut eivät ole vielä siivilöineet klassikkoja massatarjonnasta.
- Suuri suosio, vilkas myynti ja kohtuulliset hinnat ennakoivat, että hinnat pysyvät tarpeeksi korkealla tulevaisuudessakin.
- Yksityiskeräilijöiden valinnat vaikuttavat aina taidesijoitusten arvoon. Myös maailmanlaajuinen taloustilanne heijastuu taidemarkkinoille. Kun rahaa on liikkeellä vähän, hinnat eivät välttämättä nouse.
- Tarkkaile uusia innovaatioita, jotka heijastuvat vähitellen taiteeseen. Ne tuovat markkinoille aikanaan uutta rahaa, uudistavat taidemakua ja luovat tuoreita taidesijoituskohteita.
HAM-Gallerian näyttelyssä Helsingissä nähdään Karoliina Hellbergin maalauksia ja lasiteoksia. Näyttely on avoinna 28.2. asti.