Taloudessa vuoden alku on ollut riemullista aikaa.
Maailmantalous kasvaa ja Suomen vienti vetää vahvemmin kuin aikoihin. Yritykset kertovat jopa odotukset ylittävistä tuloksista. Sijoittajat nauttivat pörssiyhtiöiden avokätisistä osingoista. Työttömyys on vähentynyt, ja palkansaajille on tulossa pitkästä aikaa palkankorotusta.
Tunnelmat tiivistyvät Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, joka paukutti tammikuussa ennätyksiä: kuluttajien luottamus talouteen ei ole koko barometrin historian aikana ollut yhtä luja kuin nyt.
Viime viikkojen pörssiheiluntakaan ei liene vienyt monelta kuluttajalta yöunta.
Nyt ihmetystä herättää matalana pysyvä korkotaso. Talouskasvu johtaa tavallisesti palkkojen, raaka-aineiden ja muiden tuotantokustannusten nousuun ja siten inflaation nopeutumiseen. Silloin keskuspankit alkavat nostaa korkoja. Euroalueella näin ei ole vielä tapahtunut.
Kun pääekonomisti Reijo Heiskanen esitteli OP:n vuoden ensimmäistä suhdannekatsausta, hän uumoili, että korot voivat nousta nopeammin kuin markkinoilla on odotettu. Asuntovelallisilla ei silti vielä ole hätää. Ennusteen mukaan euriborkorot alkaisivat vasta ensi vuonna hitaasti nousta, ja kahden vuoden päästä 12 kuukauden euribor olisi noin prosenttiyksikön korkeampi kuin nyt.
ASUNTOLAINAN KORKO, %
5.2.2018, laina 100 000 euroa, 18 vuotta
Myös Nordean korkoanalyytikko Sanna Kurronen bloggasi jo, että ilmeisesti ensi vuonna ”korko palaa asuntolainoihin”. Velalliset saavat siis maksaa marginaalin lisäksi jo vähän korkoakin.
Tosin ensin euriborien pitäisi kivuta miinukselta plussan puolelle.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala huomauttaa, että pitkät korot ovat jo nousseet. Se on merkki nousevista korko-odotuksista. USA:ssa keskuspankki on jo nostanut korkoa. Vesalan mukaan euroalueen tilanne on kuitenkin niin erilainen, että meillä nousua saadaan vielä odottaa.
ASUNTOJEN HINNAT, KAKSIOT e/m2
Ulla Simola
