Metsävakuutus saattaa suojata suurelta menetykseltä. Kun tietää perusasiat oman metsänsä puustosta ja kasvualueesta, osaa valita sille sopivan vakuutusturvan.
Metsän vakuuttaminen on periaatteessa helppoa. Ei tarvitse tietää kuin tilan koko sekä sijaintipaikkakunta ja klikata netistä sopiva vaihtoehto.
Kysymys kuuluukin, mikä vaihtoehdoista on omalle metsälle paras.
Metsävakuutusten sisältö vaihtelee yhtiöittäin, mutta yleensä asiakas voi valita erilaisista turvatasoista.
- Suppein taso turvaa vain palovahingoilta.
- Suppeinta seuraava taso sisältää yleensä palon lisäksi myrskyvahingot ja jotakin muuta.
- Laajimpaan ja kalleimpaan vaihtoehtoon sisältyvät myös muun muassa hyönteis- ja eläintuhot.
Jos siis taimikkovaltaisen metsän omistaja haluaa vakuuttaa taimikkonsa niitä konkreettisesti uhkaavien myyrien varalta, hänen on maksettava myös myrskyvakuutuksesta, vaikka myrsky olisi todellinen uhka vasta vuosien kuluttua.
Ei auta kuin etsiä mahdollisimman sopiva paketti – miettiä, mitä turvaa itse pitää tärkeimpänä. Sen selvittämisessä auttaa, kun tietää jotakin metsänsä arvosta, kasvuvaiheesta sekä sijaintipaikan riskeistä.
Myrsky uhkaa etelässä
Jos aluetta repivät kovat tuulet ja metsää odottaa pian päätehakkuu, on tärkeää vakuuttaa se ainakin myrskyn varalta – puuston arvo kun yltää Etelä-Suomessa jopa 15 000-20 000 euroon hehtaarilta.
Koska myrskyistä koituvat vakuutusyhtiöille suurimmat korvausrasitteet, ne asettavat myrskytuhoille enimmäiskorvausmääriä. Esimerkiksi OP:n asiakas voi valita summaksi 16, 23 tai 32 euroa kiintokuutiometriltä. Korkea enimmäiskorvausmäärä nostaa tietysti vakuutuksen hintaa.
”Mitä arvokkaampi puusto, sitä suurempi enimmäiskorvausmäärä kannattaa ottaa, koska menetyskin voi olla iso. Nuorelle metsälle riittää useimmin matalampi taso”, neuvoo kehityspäällikkö Teppo Pöllänen OP:stä.
Myrskytuhojen riski on suurin Etelä-Suomessa, jossa maa ei ilmastonmuutoksen vuoksi enää jäädy ennen syys- ja talvimyrskyjä, vaan pysyy märkänä. Siksi eteläsuomalaisen metsän vakuuttaminen on kalliimpaa kuin pohjoissuomalaisen.
Hoito on paras vakuutus
Tiedetään, että syysmyrskyt tulevat yleensä lounaasta ja lännestä. Tuhoriski kasvaa, jos naapuri hakkaa aukon niin, että se sijaitsee oman metsän länsi- tai lounaispuolella.
”Riskiä on joka puolella Suomea”, kertoo erikoisasiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta.
Hellejaksojen nostattamat trombit taas iskevät sattumanvaraisesti, mutta usein alueille, joilla on laajoja järvenselkiä. Kesän 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt tuhosivat metsää etenkin Savossa ja Keski-Suomessa.
Pohjois-Suomen, etenkin vaara-alueiden, metsiä taas uhkaavat lumituhot. Talvimyrskyt aiheuttavat niitä tosin muuallakin. Pahiten lumesta kärsivät metsät, jotka ovat kasvaneet pitkään ylitiheinä ja jotka oli juuri harvennettu.
Syvälle kasvaneet juuret ole ehtineet levittäytyä tukemaan runkoa, kun on jo seuraava puu vastassa. Hontelot rungot ja hatarat latvukset eivät kestä lumen painoa.
”Parasta metsän vakuuttamista onkin hoitaa se ajallaan”, Pajula painottaa.
Kuusikoissa kirjanpainajaa
Monet eläimet ja tuholaiset uhkaavat metsää, mutta riskit eivät ole joka paikassa samat. Kesäisin uutisoidaan usein kaarnakuoriaisiin kuuluvien kirjanpainajien aiheuttamista tuhoista. Hyönteinen lisääntyy metsään jätettyjen myrskykaatojen rungoilla ja leviää niistä eläviin puihin. Metsä kuolee, eikä teollisuus huoli kuivuneita puita.
Kirjanpainaja uhkaa kuusivaltaisia alueita. Pahoja tuhoja on esiintynyt Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa.
”Pohjanmaalla ja pohjoisessa on enemmän mäntymetsiä, joissa riski on huomattavasti pienempi”, Antti Pajula toteaa.
Taimikkoja uhkaavat myyrät. Ne mylläävät melkein missä vain, mutta rehevässä ja heinäisessä maastossa ne tuhoavat puuntaimia todennäköisemmin kuin karuilla kankailla.
Maanpinnalle ulottuvat taimenosat maistuvat muun muassa valkohäntäpeuroille. Hirvituhot korvaa valtio.
Laaja turva aktiiviselle
Saman omistajan metsästä löytyy usein monenikäistä puustoa. Metsän rakenne myös vaihtelee: puuta korjataan ja tilalle istutetaan uusi taimikko. Aktiiviselle omistajalle Lähitapiolan kehittämispäällikkö Sami Viljanen suosittelee suoraan laajinta metsävakuutusta:
”Voit hoitaa metsää metsäsuunnitelman mukaan, ja vakuutus pysyy ajan tasalla, kunhan siinä on oikea hehtaarimäärä.”
Alle puolet Suomen yksityismetsistä on tällä hetkellä vakuutettuja ja niistäkin iso osa pelkällä palovakuutuksella. Määrä ei Antti Pajulan mukaan riitä.
”Vakuuttaminen on tärkeää varsinkin niille, jotka elävät metsästä tai joiden tuloista huomattava osa riippuu siitä. Jos metsälle tapahtuu jotakin, koko elämäntyö on vaarassa.”
Mitä metsävakuutus maksaa?
Metsävakuutuksen hinta riippuu metsän sijainnista, koosta, omavastuuosuudesta ja myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärästä. Omavastuu kannattaa valita puuston mukaan: taimikkovaltaiselle metsälle on järkevämpää ottaa alempi kuin päätehakkuuikäiselle.
ESIMERKKI 1. Jos valitsee OP:sta laajimman tason vakuutuksen eteläisessä Hämeessä sijaitsevalle 50 hehtaarin metsälle siten, että enimmäiskorvausmäärä on 23 euroa kuutiolta ja omavastuu 4 000 euroa, hinnaksi tulee 270 euroa vuodessa.
Hinta vastaa 5-10 ison tukkipuun arvoa.
ESIMERKKI 2. Lähitapiolasta kerrotaan, että Etelä-Suomessa laajimman tason vakuutus maksaa vajaat 14 euroa hehtaarilta vuodessa ja Lapissa noin kuusi euroa. Esimerkin enimmäiskorvausmäärä on 15 euroa kuutiolta ja omavastuu 4 000 euroa.
Kummankaan yhtiön esimerkissä ei ole mukana keskittämis- tai muita alennuksia. Esimerkit eivät myöskään ole keskenään vertailukelpoisia, koska enimmäiskorvausmäärät poikkeavat toisistaan huomattavasti.
MUISTA: Metsävakuutuksen maksut saa vähentää verotuksessa.
Lisätietoa metsistä, myrskyistä ja metsätuhoista
Perustietoa omasta metsästä löytyy Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta, joka on ilmainen. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Myrskyhistoriaa sekä tietoja trombeista ja muista sääilmiöistä löytyy Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Lisätietoa myrskyjen aiheuttamista metsätuhoista on Luonnonvarakeskuksen sivuilla.
TIESITKO? Vakuutusyhtiöiden metsävakuutuksesta maksamista korvauksista 70-80 prosenttia menee myrskyvahinkoihin. Vuosina 2003-2013 vuosikorvaukset vaihtelivat muutamasta miljoonasta eurosta 55 miljoonaan.
Hanna Lehto-Isokoski
