Tämän kummallisen koronavuoden yksi ilmiö näyttäisi olevan, että aiempaa useamman suomalaisen päähän on äljähtänyt ajatus vapaa-ajan asunnon hankkimisesta.
Toki vielä ollaan varsin summittaisten fiilistelyjen varassa, mutta tästä vuodesta taitaa tulla pitkään loivassa laskussa olleiden kesämökkimarkkinoiden virkistysvuosi. Kestääkö ilmiö pidempään, riippuu monesta seikasta, mutta lähimatkailu ja kevyt nurkkien kapistelu kesämökillä voi hyvinkin olla lähivuosina kova sana.
Tätä kirjoitellessa Etuovi.com-sivustolla on myynnissä runsaat 4 000 vapaa-ajan asuntoa, alle 120 000 euron hintapyynnöllä noin puolet. Tuon rajauksen ravistin hihasta hintaluokkana, johon melko moni työssä käyvä pystyy.
Kun selaa noin 2 000 mökin listausta, saa eteensä enimmäkseen joko perinteisiä suomalaisia mökkejä, joissa varmasti viihtyy viikon pari keskikesällä, mutta olisiko niistä täyttämään korona-ajassa pintautuneita tarpeita pidempiaikaiseen etätyöskentelyyn?
Merkittävä osa tarjolla olevista mökeistä on lisäksi etäämmällä kuin kriittisen tunnin tai parin päässä työpaikkakeskittymistä.
Mukavuudettoman mummonmökin kiehtovuus saattaa haalentua muutamassa viikossa, ja kaupunkilaistunut ahteri alkaa kaivata posliinin kosketusta. Erityisesti, jos kuvittelee itsensä samaan paikkaan lokakuisena ja räntäsateisena iltana. Läppärin sinisen valon valaistessa sinertäviä reisiä.
Jos sitten menee uudestaan nettiin ja ottaa listauksen omakotitaloista alle 120 000 euron hintaluokassa, saa uuden 4 000 talon tarjonnan. Juu, harvasta löytyy rantaa, mutta liki kaikista löytyvät perusmukavuudet ja oikean talon huonejako ja -koko.
Voisiko vapaa-ajan asumiseen syntyä uusi fragmentti: alle kahden tunnin ajomatkan päässä oleva ja vähintään puoliagraarissa ympäristössä sijaitseva 70-luvun talo? Jostain sieltä, mistä koulu on jo lopetettu, mutta pikku kauppa ehkä vielä sitkuttelee.
Voisiko näille taloille löytyä sellainen hintapiste nykyisten pyyntihintojen alapuolelta, joka saisikin etätyöläisen kiinnostumaan?
Talotekniikka on monissa näissä taloissa jo tiensä päässä. Mutta jos talon hinta remontteineen, siis aurinkopaneelia katolle, lämpöpumppua seinään, sukkaa viemäriin ja muovia käyttövesiputkiksi, alkaisi muodostua jonnekin runsaan sadan tonnin haminoille, saattaisi palastyroksi sisäkatossa alkaakin olla vintagea.
Tommi Rytkönen
Kommentoi