Inflaatio pysytteli vuodesta 2013 lähtien pitkään hyvin matalalla tasolla. Vasta vuoden 2021 keväällä kuluttajahintojen vuosimuutos nousi Suomessa yli kahteen prosenttiin. Keskimääräinen inflaatio oli aikavälillä alle prosentin vuodessa.
Tuona aikana kuluttajat ehtivät tottua siihen, että tuotteet maksoivat vuodesta toiseen jokseenkin saman euromäärän. Elintaso pysyi vakaana ilman, että palkkojen tai eläkkeiden tarvitsi juurikaan nousta.
Nyt tilanne on muuttunut huomattavasti, kun hinnat ovat nousseet kiihtyvään tahtiin viime vuodesta alkaen. Nousu juontaa juurensa pandemiasta sekä sitä koskevasta talouspolitiikasta. Pandemia ja sen aikaiset rajoitukset sekä nyt niiden purku ovat muuttaneet kulutuskäyttäytymistä poikkeuksellisesti ja niin nopeasti, että tuotanto ei ole täysin pystynyt sopeutumaan tahtiin.
Keskuspankkien ja valtioiden elvytysrahat ovat kerryttäneet varallisuutta, jota nyt on päästy kuluttamaan enenevissä määrin. Osa inflaatiosta on pitkään odotettua ja täysin tervetullut seuraus siitä, että kansantalous ja työllisyys ovat kasvaneet vahvasti.
Venäjän helmikuussa alkanut hyökkäyssota Ukrainaan on jotain täysin muuta. Inflaation se sai kiihtymään entisestään, kun polttoaineiden hinnat nousivat. Kevään aikana muutkin tarjonnan rajoitteet ovat nostaneet hintatasoa. Muun muassa Kiinan koronasulut ovat aiheuttaneet häiriöitä kansainvälisen talouden tarjontaketjuihin.
Maaliskuussa inflaatio nousi Suomessa EU-ajan ennätykseen 5,8 prosenttiin. Vuodessa hinnat olivat siten nousseet suunnilleen saman verran kuin koko kahdeksan vuoden aikana 2012–2020.
Kun monet palkankorotukset tälle vuodelle sovittiin jo syksyllä toisenlaisissa inflaationäkymissä alkaneella työmarkkinakierroksella, merkitsee ennätysinflaatio palkan ostovoiman selvää laskua. Palkkaverotuksen pieni keveneminen tuo tosin hieman helpotusta.
Inflaatio verottaa myös tämän vuoden eläkkeiden ja korona-aikana mahdollisesti kohentuneiden säästöjen ostovoimaa. Toki inflaatio nostaa eläkkeiden indeksitarkistuksia, mikä pienellä viiveellä pitää eläkkeen ostovoimaa yllä. Ensi vuoden tarkistusta madaltaa inflaatiota vaisumpi ansiokehitys, mutta jos keskimääräinen hintataso olisi vuoden kolmannella neljänneksellä nykyisellään, odotettavissa voisi olla noin neljän prosentin korotukset työeläkkeisiin.
Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin on sen sijaan tulossa hallituksen kehysriihen päätöksellä aikaistettu indeksitarkistus viimeistään elokuun alussa. Tämä voi eläketulovähennyksien kautta keventää hitusen myös pelkkää työeläkettä saavien tämän vuoden verotusta. Tiedämme vaikutukset tarkemmin kesän aikana.
Toteutunut inflaatio korottaa siis nimellisiä eläkkeitä viiveellä, mutta sama ei tapahdu automaattisesti palkoille. Niistä sovitaan isossa mittakaavassa työmarkkinaneuvotteluissa. Palkansaajien järjestäytymisaste on ollut laskusuunnassa, mutta tuoko poikkeuksellinen palkan ostovoiman lasku nyt taas liitoille tarvetta?
Myös pahentunut työvoimapula luo nousupainetta palkoille. Maaliskuun aikana avoimia työpaikkoja oli julkisessa välityksessä lähes 260 000, yli 50 % enemmän kuin huippuvaiheessa ennen koronaa. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut lähelle koronaa edeltäneitä vuosia. Talouden suhdannekehitykseen liittyy kuitenkin taas erityisen paljon epävarmuutta, joten aika näyttää, koska ostovoimakuoppa kurotaan umpeen.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kommentoi