Raha-asiansa täysin sotkenut Irwin Goodman levytti vuonna 1976 verotusta lievästi sanoen arvostelleen Haistakaa paska koko valtiovalta -nimisen kappaleen. Vexi Salmen taiteilijanimellä Emil von Retee sanoittaman laulun taustalla oli Irwinin kotitalon Ryysyrannan joutuminen niin sanotusti vasaran alle verovelkojen vuoksi.
Vexi Salmen mukaan valtiovallan meno oli reteen huolimatonta ja ainoa osaaminen liittyi verottamiseen. Siis lähinnä verojen nostamiseen. Eivät Hämeenlinnan lahjat Veikko Salmi ja Antti Hammarberg olleet lainkaan väärässä havaintonsa kanssa. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistun Pertti Honkasen selvityksen mukaan huippuvuosi verojen kireydessä oli 1975. Sama vuosi, jolloin talonsa pakkohuutokauppaa vastustanut Antti Hammarberg huuteli katolta tilaisuuden meklarille ja muulle yleisölle painokelvottomia kommenttejaan.
Honkasen laskelman mukaan hyvätuloisen reaalinen tuloveroaste puhkaisi kyseisenä vuonna 50 prosentin rajan. Puolet tuloista valui veroihin. Syyksi verotuksen kiristymisen taustalle voitiin Honkasen mukaan nähdä sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion laajentumisvaihe, joka lisäsi tuntuvasti julkisia menoja. Kun tuloveroasteikkoa ja vähennyksiä ei tuolloin korotettukaan inflaation tahdissa, lopputuloksena oli ennätyskorkea reaalinen veroaste.
Nyt vaalien kaartaessa maalisuoralle olemme päässeet takaisin vuoden 1975 tunnelmiin. Hyvää ja kaunista on tarjolla koko politiikan spektrin täydeltä. Valtaan on vaikea päästä, mikäli omalle vaalikarjalle ei tarjoile mieluista apetta eläkkeiden vappusatasen tai kolmivuotisen kodinhoidontuen muodossa. Etuuksien lupaaminen on helppoa, niiden rahoittaminen ilman verojen korottamista vaikeaa.
Helsingin Sanomat kertoi surullisen kuuluisan vaalikoneensa avaamisen yhteydessä, että ”lähes kaikki puolueet ovat ottaneet askeleen vasemmalle”. Yksiselitteisesti eduskuntapuolueiden ehdokkaat suhtautuvat yksityistämiseen ja menoleikkauksiin kielteisemmin kuin edellisten vaalien alla. Kaiken maailman kamreerien ei haluta ohjaavan politiikkaa, jossa eletään kuin eläisimme vuotta 1975 taas uudelleen. Ja niinhän me seuraavan vaalikauden hyvin todennäköisesti elämmekin.
Puolueiden puheet liikkuvat suoranaisen jakovaran ja oikeudenmukaisuuden rajapinnassa. Tosin ääneen veroja ei halua korottaa lähes kukaan, ainoastaan tiivistää veropohjia. Tästä syystä menolisäysten rahoittamiseen ei tarjota tarkkoja laskelmia, vaikka nekin pystyisi ennen vaaleja tuottamaan. Tarjolla on ainoastaan ympäripyöreitä retorisia lausumia ilman konkretiaa. Syykin laskelmien puuttumiseen on yksinkertainen. Mikäli verotuksella kerättävän rahoituksen yksityiskohdat olisivat tiedossa, saattaisivat potentiaaliset äänestäjät pahoittaa mielensä. Niistä kun kävisi ilmi, että kaikki tämä hyvä ja kaunis rahoitetaan loppujen lopuksi hänen omasta lompakostaan.
Kuka päivittäisi Irwinin ja Vexin kappaleen tälle vuosikymmenelle?
Kommentoi