Taas on se aika vuodesta. Lehtien otsikot tyrkyttävät laihdutuskuureja ja terveysgurujen elämäntapaohjeita. Kuntosalilaitteisiin jonotetaan ja uimahallien vesijuoksuradoilla taistellaan kaistatilasta. Luvataan noudattaa ohjeita ja seurataan dieettejä, kunnes uuvutaan tiukkojen ohjelmien alle, luovutetaan ja palataan vanhaan. Maaliskuussa kuntosalille taas mahtuu.
Ylläpidä itseäsi
Mielestäni meidän jokaisen vastuulla on huolehtia itse omastasta terveydestämme jokapäiväisellä tasolla. Nukkumisen, syömisen ja liikkumisen tasapaino on kaikilla yksilöllinen, eikä sitä siksi kannata muokata viidellä vinkillä tai kuukauden kuurilla.
En toki vähättele tiedon hankkimisen merkitystä: netin vinkkipankeistakin voi löytää hyödyllisiä ohjeita, joita voi harkiten soveltaa omaan tilanteeseen. Luotettavina pidettyjen tahojen terveysneuvoja kannattaa toki noudattaa, mutta kukaan muu ei voi ylläpitää hyvinvointiamme puolestamme.
Kaikkia hoidettava, syystä viis
Hyvinvoinnista huolehtimisessa ei ole kyse ainoastaan kevyemmästä olosta tai heleämmästä ihosta. Kun pidämme perusterveyttämme yllä, ennaltaehkäisemme monien sairauksien syntymistä ja helpotamme jo syntyneitä vaivoja.Se, että sairastamme vähemmän, on toki itsellemme onnellinen asia, mutta myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Esimerkiksi tyypin 2 diabeteksestä aiheutuu mittavia terveydenhuoltokuluja. Vaikka sairauden puhkeamiseen ei itse voi läheskään aina vaikuttaa, olisivat monet vaivat usein ehkäistävissä harkitulla liikunnalla ja ravitsemuksella.
Valitettavasti moni kuitenkin sairastuu hyvistä elintavoista huolimatta.
Mielestäni on tärkeää, että kaikkia sairastavia hoidetaan yhteiskunnassamme tasa-arvoisesti.
Hoksaa pyytää apua
Vaikka vaivojen ennaltaehkäisemisestä on tärkeää huolehtia itse, on myös osattava tunnistaa, milloin pelkkä kotihoito ei enää riitä. On tasapainoiltava sen välillä, ettei huolestu liian pienestä, muttei toisaalta pitkitä hoitoon hakeutumista ja pahenna vaivoja väärillä toimenpiteillä. Joskus terveydentila vaatii lääkärin pakeilla käymistä ja nopeaa diagnoosia. Tässäkin asiassa terveellä järjellä pärjää pitkälle.
Panosta tapoihin
En itse usko tsemppauskuureihin enkä myöskään jaksa niitä noudattaa. Ajattelen, että uudet tavat tulisi ajaa osaksi arkea, jolloin niitä ei tarvitse jatkuvasti miettiä. Lisäksi pikakuuria tai dieettiä seuraa usein pettymyksen tai epäonnistumisen tunne, kun tulokset karisevat nopeasti tai tiukassa ohjelmassa ei pysykään. Perusteellinen muutos taas lisää ymmärrystä ja tuo usein mukanaan jonkin oivalluksen, jonka myötä vanhaan palaaminen ei tunnu enää edes vaihtoehdolta.
Aikaisemmin kirjoitin palautumisen tärkeydestä. Aloin kiinnittää huomiota omalle keholleni parhaiten sopivaan unen ja aktiivisuuden määrään, jotta palautuminen ja sitä kautta työ- ja toimintakykyni olisi parempi. Tässä minua auttaa hankkimani älysormus, joka lahjomattomasti kertoo tilanteen. Vaikka vieläkään en aina mene tarpeeksi ajoissa nukkumaan, nyt kuitenkin riittävästä yöunesta on tullut tapa, ei hetkellinen kuuri.
Itse en siis anna uudenvuodenlupauksia, vaan yritän muistaa elää kohtuudella ja voida hyvin. Liikun säännöllisesti, ja aamiaisesta tai lounaasta en jousta koskaan. Laiskuus minuun iskee tosin siinä vaiheessa, kun pitäisi valita hissin sijasta portaat.
Ehkä hyvä uudenvuodenlupaus voisi olla sellainen, että päättää voida tänä vuonna niin hyvin, ettei ensi vuonna tarvitse enää lupailla?
Kati Nyman
Kommentoi