Erään opiskelijan osakesäästötilisotku nosti tilien veronkorotukset syksyllä valtakunnan uutiseksi. Opiskelija oli yksi noin 200 sijoittajasta, jotka olivat avanneet useamman osakesäästötilin (OST). Lain mukaan tilejä saa olla vain yksi. Opiskelijan toisella tilillä ei ollut osakkeita. Verohallinto määräsi opiskelijalle ja muille tuplatilin avanneille veronkorotuksen: 10 euroa päivältä kutakin OST-tiliä kohden.
Veronkorotus on eräänlainen sakko siitä, ettei verotukseen liittyviä velvoitteita ole noudatettu. Sen tarkoitus on toimia pelotteena ja kannustaa hoitamaan veroasiat jämptisti. OST-tilien osalta sanktion tarkoitus on ehkäistä useamman tilin avaamista ja helpottaa 50 000 euron talletusrajan valvomista.
Veronkorotusta rapsahtaa kahdesta OST-tilistä 7 300 euroa vuodessa, vaikka talletukset olisivat olleet pieniä eikä hyötymistarkoitusta olisi ollut. Summa on järkyttävän suuri ja monessa tilanteessa kohtuuton. Moni osakesäästötilin avannut on aloitteleva sijoittaja, jolla hyvin voi mennä sekaisin Nordeat ja Nordnetit samoin kuin osakesäästö- ja arvo-osuustilit. Tuplatileistä jää myös aina kiinni, mutta silti laki ei jätä harkinnanvaraa veronkorotuksen määräämisessä. Verohallinto joutuu nyt paikkailemaan kireää lainsäädäntöä tapauskohtaisesti harkitsemalla, onko tilanne niin kohtuuton, että määrätyt verokorotukset voitaisiin antaa anteeksi.
***
OST-tilien veronkorotukset ovat kokonaan oma lukunsa, mutta tilanne on kestämätön verotuksessa yleisemminkin. Veronkorotukset määrätään mahdollisimman vähäisellä olosuhteiden harkinnalla tai, kuten osakesäästötilin kohdalla, täysin ilman harkintaa. Tarkoitus on, että valtaosa verotuspäätöksistä tehdään automaatiossa. Kiristyksillä on tavoiteltu seuraamusmaksujen yhtenäisyyttä, ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta. Samalla kun tapauskohtaisen harkinnan mahdollisuus on minimoitu, verovelvollisen oikeusturvaan on tullut ammottava aukko.
Kaavamaisilla seuraamusmaksuilla toki vähennetään mielivaltaa, mutta ne jättävät huomiotta sen, että verovelvollisten virheille on aina yksilölliset syyt. Tahattomista ilmoitusvirheistäkin voidaan määrätä tuhansien eurojen veronkorotus, vaikkei virhe edes vaikuttaisi veron määrään. Sääntely johtaa oikeusturvaongelmiin, jos veronmaksaja ei lainsäädännön tulkinnallisuuden tai ilmoittamisen vaikeuden vuoksi osaa antaa ilmoituksia oikein. Oikean ilmoitustavan tai laintulkinnan selvittäminen on usein asiantuntijallekin työlästä.
***
Verojen anteeksiantoa koskevan sääntelyn tarkoitus ei ole korjata liian ankarasta lainsäädännöstä johtuvia kohtuuttomuuksia. Lakien tulisi normaalitilanteessa johtaa oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Osakesäästötilien veronkorotusta koskeva sääntely tulee viipymättä korjata. Helpoiten se onnistuu poistamalla 50 000 euron talletusraja – eihän rajaa ole muussakaan välillisessä sijoittamisessa. Vähintään lakiin tulee lisätä tapauskohtaisen harkinnan mahdollisuus, ettei vuoden 2021 verotusta toimittaessa olla saman ongelman edessä. Moni nimittäin havahtui useamman OST-tilin olemassaoloon vasta nyt, kun OST-sopimukset ovat yhtä aikaa voimassa jo toista vuotta.
Samalla ministeriössä tulisi ryhtyä laajemmin selvittämään, millaisiin kohtuuttomuuksiin uusi veronkorotussääntely on eri verolajeissa johtanut ja mitä uudistustarpeita löytyy. Uusia veronkorotussäännöksiä on sovellettu 2018 alkaen, joten kokemuksia on jo kertynyt.
Kati Malinen
Kommentoi