Veronmaksajien viime perjantaina julkaisemassa selvityksessä Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018 paneudutaan korkeakouluopiskelijan tukiin, työtuloihin ja verotukseen vuonna 2018. Selvityksessä tarkastellaan, kuinka opiskelijan käytettävissä olevat tulot kasvavat eri työtulojen noustessa.
Selvityksessä tulin siihen lopputulokseen, että korkeakouluopiskelijalle ihanteellinen keskimääräinen kuukausittainen työtulo vuoden aikana on 800–1 000 euroa. Lisäksi opintolainan ehdot ovat opiskelijalle niin hyvät, että mikäli lainaa ei halua ottaa, on siihen oltava hyvät perustelut.
Jos opintotuen tulorajojen seuraaminen on koettu hankalaksi jo vuosikausia, ei homma ole takuulla helpottunut, kun opintotuen asumislisästä luovuttiin ja opiskelijat saavat yleistä asumistukea. Nyt korkeakouluopiskelijan on seurattava tulojaan myös asumistuen vuoksi, mitä on syytä taustoittaa.
Yleinen asumistuki – monimutkainen tuki
Asumistuki on laskettu yhden hengen ruokakunnalle, joka asuinkunnan mukaan saa asumistukea asumismenoihinsa. Vuokran määrä on 508 euroa Helsingissä, 492 euroa Espoossa tai Vantaalla ja 390 euroa muissa selvityksen korkeakoulukaupungeissa – tai enemmän. Tällöin opiskelija saa asumistukea enimmäisasumismenojen mukaan.
On tavallista, että lukuvuoden aikana työssäkäyvän opiskelijan tulot vaihtelevat lukuvuoden mittaan. Jos asumistuen hakijan tulot vaihtelevat myöntämis- tai tarkistushetkestä seuraavina kolmena kuukautena, asumistuki myönnetään keskiarvotuloon perustuen.
Keskiarvotulossa otetaan huomioon tuen myöntöhetkeä seuraavan 12 kuukauden tulot. Mitä tarkempi on opiskelijan kristallipallo, luonnollisesti sitä helpompaa hänen on myös arvioida omia tulevaisuuden tulovirtojaan.
Kesätyö voi aiheuttaa asumistukeen muutostarkistuksen. Näin käy ainakin varmasti silloin, jos aiempi asumistukipäätös on perustunut pelkkään opintorahaan ja tulo on tällöin arvioitu jatkuvana tulona. Jos kesätyö kestää alle neljä kuukautta, tulot kesätöiden aikana eivät täytä tällöin jatkuvan tulon määritelmää ja tulo arvioidaan keskiarvotulona.
Selvityksessä opiskelijan tulevat työtulot onkin siis arvioitu tarkistushetkellä keskiarvotulona. Laskennassa oletetaan, että opiskelijan työtulot ovat vähintään 300 euroa joka kuukausi.
Edellä mainitusta oletuksesta johtuen, mikäli todellisuudessa opiskelijan tulot painottuvat lähinnä kesäkuukausiin, hän ei käytännössä hyödynnä ansiotulovähennyksiään koko vuodelta. Toisin sanoen, esimerkiksi vain kesätöitä tekevän opiskelijan asumistuki voi todellisuudessa olla jokseenkin pienempi laskelman lukuihin verraten. Hyvä on myös pitää mielessä, että asumistukeen voi tulla muutoksia, jos tulot tai asumismenot arvaamattomasti muuttuvat edellisen muutostarkistuksen jälkeen.
Opiskelijan tuet + työtulot = Rubikin kuutio
Käydään vielä pähkinänkuoressa läpi selvityksessä huomioitujen tulojen ominaisuudet:
1) Opintorahan määräytyminen riippuu työtuloista.
2) Asumistuen määräytyminen riippuu opintorahasta ja työtulosta.
3) Verotus riippuu opiskelijan verotuskunnasta ja veronalaisista ansioista, joita ovat opintoraha ja työtulot.
4) Asumistuki on verotonta tuloa.
5) Työtulojen määrä riippuu työtunneista ja tuntipalkasta ja sisältää lomakorvaukset ja lomarahat.
Kun lukee vielä mukaan opintotukikuukausiin perustuvan opintolainan, saadaan opiskelijan toimeentulon lähteisiin vielä kuudes ulottuvuus. Näin otsikon vertaus Rubikin kuutioon lienee riittävästi perusteltu.
Laskelmien perusteella pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoiden käytettävissä olevat tulot eri työtulojen tasoilla olivat korkeimmat. Tämä on käytännössä seurausta kahdesta syystä: suurempi asumistuki ja kevyempi verotus.
Pääkaupunkiseudun korkeampi asumistuki on perusteltavissa korkeammilla asumiskustannuksilla. Helsingin, Espoon ja Vantaan kunnallis- ja kirkollisveroprosentit ovat maan matalimpia, mikä selittää puolestaan eroa verotuksessa muihin kaupunkeihin.
Vastaus kysymykseen: paljonko?
Selvityksessä tulin siihen lopputulokseen, että opiskelijalle ihanteellinen keskimääräinen kuukausittainen työtulo vuoden aikana on 800–1 000 euroa. Asumistuen ansiotulovähennyksen vuoksi on järkevää, että työtulo on jakautunut jokseenkin tasaisesti joka kuukaudelle. Jos näin ei ole, vuotuinen asumistuki on todennäköisesti jonkin verran pienempi.
Keskimäärin tonnin kuukausipalkka ei maksimoi opiskelijan saamia tukia. Työnteosta koituva käytettävissä olevien tulojen kasvu jatkuu kuitenkin tuhannen euron kuukausituloon asti vielä mukavasti. Tämän jälkeen käytettävissä olevien tulojen kasvu hiipuu, kun verotus kiristyy, asumistuki pienenee ja opintoraha vähenee.
Tukien maksimointi ja verojen minimointi ei ollut suoranaisesti selvityksen päämäärä. Käytännössä se kai olisi mahdollista tekemällä mahdollisimman vähän palkkatyötä. Sekin voi jonkun mielestä kuulostaa houkuttelevalta, mutta sitä vaihtoehtoa on vaikeampi suositella.
Monet selvitystä koskeneet uutiset otsikoitiin suunnilleen näin: ”Nyt se on selvää – opiskelijan kannattaa tienata 800–1 000 e/kk”. Otsikot eivät tällaisenaan kerro koko totuutta. Laskelmissa huomioidaan vain lyhytaikainen rahallinen hyöty, jonka opiskelija työnteostaan saa.
Palkinto ahkeroinnista on muutakin kuin rivi tiliotteella: osa palkintoa on myös työkokemus, kontaktit työnantajiin ja työnilo. Kun opiskelijan työtulot ylittävät vaikkapa 12 000 euroa vuodessa, voi jokin edellä mainituista syistä olla hyvä perustelu lisätyön vastaanottamiselle.
Jos työtulot kuitenkin ylittävät 12 000 euron rajan, on kuitenkin paikallaan pohdiskella, mitä työnteoltaan saa. Voisiko aikansa käyttää järkevämmin edistämällä opintoja? Reilun kymppitonnin vuotuisilla työtuloilla luulisi kertyvän työkokemustakin riittävä määrä. On huolehdittava, että myös itse opinnoille jää riittävästi aikaa.
Opintolainaa kehutaan kovasti, eikä suotta
Pienenä lisänä opiskelijan tuloihin liittyen, koen, että on paikallaan mainita opintolainasta. Teen tämän silläkin uhalla, että käytännössä kannustan korkeakouluopiskelijoita ottamaan opintolainaa, ainakin jos opinnot sattuvat olemaan jotenkuten aikataulussa. Lainanotto ei taida istua kovin hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan.
Lainanoton kuitenkin toivoisi kiinnostavan edes niissä tapauksissa, kun lainaa ei tarvitse maksaa itse kokonaisuudessaan takaisin. Opintolaina on laina, jonka lainapääomasta Kela voi hyvittää määräajassa valmistuneelle korkeakouluopiskelijalle opintolainahyvityksenä tuhansia euroja. Tämän lisäksi opintolainaan voi saada korkoavustusta tai valtiontakauksen.
Esimerkiksi 300 opintopisteen laajuisen maisterintutkinnon suorittava voi saada hyvitystä 6 200 euron verran. Jollei tämänkään jälkeen opintolaina houkuta, niin en tiedä mikä auttaisi.
Opintolainahyvitys koskee elokuussa 2014 tai sitä myöhemmin aloittaneita korkeakouluopiskelijoita. Tätä ennen aloittaneet opiskelijat voivat tai ovat voineet saada opintolainavähennystä. Opintolainavähennyksen tarkoitus ja idea on samankaltainen kuin opintolainahyvityksessäkin, mutta sen määräajat ja laskentaperusteet ovat hieman erilaiset.
Opintolainaa ottamattomista opiskelijoista on esitetty värikkäitäkin kommentteja: muun muassa opintotukea tutkinut Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo on pohtinut, pitäisikö opintolainaa ottamattomat opiskelijat reputtaa kokonaan – tai ainakin vähintään kauppatieteilijät.
Turun yliopiston professori, avaruustähtitieteilijä Esko Valtaoja puolestaan on sanaillut työssäkäyvistä lainaa kaihtavista opiskelijoista yleisesti: ”Sen verran minusta löytyy vanhaa vihaista äijää, että mielestäni ei pitäisi edes lähteä opiskelemaan, jos ei uskalla luottaa ja satsata itseensä sen vertaa, että ottaa elämiseen riittävän opintolainan.”
Kun opintolainaan liittyvät verrattomat etuudet otetaan huomioon, edellä mainittujen professoreiden kanssa on hankala olla eri linjoilla, vaikken professori tai edes vanha vihainen äijä olekaan.
Riskeihin nähden opintolainaetuuksien hyödyt ovat suurenmoiset. Hyvä on myös muistaa, että melko pienelläkin lainarahalla voi kätevästi sulostuttaa arkeaan ja jouduttaa opintojaan keskittämällä ajankäyttönsä opiskeluun työnteon sijaan.
Lainarahan voi ampua ilotulitteina taivaalle, laittaa säästötilille tai käyttää pitkään viikonloppureissuun Kööpenhaminaan kavereiden kanssa: lainarahaa ei ole korvamerkitty. Raketteja voi ampua joka vuosi, penniä voi venyttää milloin tahansa - mutta toisaalta, onko Kööpenhamina enää entisensä vuosien päästä?
Lue lisää opintolainahyvityksestä ja opintolainavähennyksestä.
Esimerkkejä työtulojen vaikutuksista
Esimerkki 1: Junnu opiskelee Jyväskylässä opettajaksi. Hän isännöi opintojensa ohella palkkaa vastaan satunnaisesti karaoke-iltoja. Vuoden alussa hän suunnitteli tienaavansa vuoden 2018 mittaan työtuloja yhteensä 15 000 euron edestä, minkä seurauksena hänen käytettävissä olevat tulonsa ovat yhteensä asumistuki, opintoraha ja verotus huomioiden 16 759 euroa.
- Jos hän olisi mitoittanut työtulonsa 14 000 euroon/v., hänen käytettävissä olevat tulot asettuisivat tällöin 16 590 euroon (- 170 e).
Esimerkki 2: Jutta opiskelee Jyväskylässä terveystieteitä ja tekee silloin tällöin työvuoroja kultasepänliikkeessä. Hän on arvioinut vuotuisten työtulojensa yltävän 8 000 euroon, jolloin hänen käytettävissä olevat tulot asettuvat 13 208 euroon vuodessa.
- Jos hän olisi tähdännyt tuhat euroa suurempiin työtuloihin, käytettävissä olevat tulot olisivat tällöin yltäneet 14 084 euroon per vuosi (+ 876 e).
Kommentoi