Korkojen nopea nousu on pelästyttänyt asunnon ostajat, ja asuntokaupoilla on ollut hyvin hiljaista jo reilun vuoden päivät. Samalla asuntojen hintojen lasku on saanut monet miettimään, että kannattaako asunto ostaa nyt vai vasta vähän ajan kuluttua.
Onko pelolle perusteita, ja miltä näyttää lähitulevaisuus?
Korot ovat vakautumassa ja kuluttajien ostovoima paranemassa
Korkojen nousuun liittyvä epävarmuus on hälvenemässä. Inflaation taltuttamiseksi keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkoaan rivakoin ottein viimeisen puolentoista vuoden aikana. Tämän seurauksena esimerkiksi 12 kuukauden euribor -korko on noussut nopeasti miinustasolta yli neljään prosenttiin.
Koska inflaatio on kääntynyt selvään laskuun, ovat myös keskuspankkien koronnostot päättymässä.
Markkinoilla odotus on, että ensi vuoden puolella korot kääntyvät jo laskuun. Tämä on hyvä uutinen asuntovelallisille. Nollakorkoihin tuskin palataan (ja toivottavasti ei), joten jos niitä jää odottelemaan, niin odotusaika voi olla pitkä.
Hintojen nousun myötä palkansaajien ostovoima putosi viime vuonna eniten 60 vuoteen. Ei siis ole ihme, että moni kuluttaja on ollut varovainen asumispäätöksissään.
Hyvä uutinen on, että nyt kuluttajien ostovoima on kääntymässä taas kasvuun, kun inflaatio rauhoittuu ja palkankorotukset mahdollisine kertakorvauksineen ovat tulleet monilla aloilla voimaan. Tämä luo uskoa tulevaan.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet koko maan tasolla seitsemän prosenttia kesän 2022 huipuistaan. Pääkaupunkiseudulla laskua on kertynyt enemmän, reilut kahdeksan prosenttia. Tuoreimmat tilastot osoittavat hintojen laskun jo maltillistuneen.
Monet ekonomistit, itseni mukaan lukien, odottavat asuntojen hintojen kääntyvän ensi vuonna pieneen nousuun. Tosin on hyvä tiedostaa, että asuntojen hintakehityksen ennakointi lyhyellä aikavälillä on aina vaikeaa, ja siten optimaalisen ostohetken ajoittaminen on tuuripeliä.
Sen nyt voi kuitenkin varmuudella sanoa, että hintojen näkökulmasta nyt on parempi hetki ostaa asunto kuin pari vuotta sitten, jolloin kauppa kävi kuumana ja hinnat olivat nykytasoa korkeammalla.
Uusia asuntoja rakennetaan tällä hetkellä lisäksi poikkeuksellisen vähän, mikä puhuu sen puolesta, että lähivuosina asunnoista (ainakin halutuilla asuinalueilla) on enemmänkin pulaa kuin ylitarjontaa. Tämä nostanee osaltaan asuntojen hintoja lähivuosina.
Kyllä vai ei – uskaltaako sen asunnon nyt sitten ostaa?
Vastausta tähän kysymykseen pohdittaessa fokus menee helposti markkinatilanteeseen; korkoihin, talousnäkymiin ja asuntojen hintoihin. Niiden seuraaminen on toki tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on hakea vastauksia omasta elämästä ja oman talouden tilanteesta.
Millainen asunto palvelee omia tarpeita ja kuinka suuren lainan oma talous kestää? Usein haaveiden ja realismin välillä joudutaan etsimään kompromissia. Entäpä haluaako oman asuntolainansa korkoihin vakautta esim. kiinteän koron tai korkosuojan muodossa, vai sietääkö korkojen vaihtelun?
Nykyhetken korkotason sijaan kannattaa miettiä asiaa pidemmällä tähtäimellä. Laina-ajat ovat usein pitkiä, esim. 25 vuotta, ja sinä aikana korkotaso ehtii vaihtua monen monta kertaa.
Vastaukseni kysymykseen on: kyllä asunnon uskaltaa nyt ostaa, jos oma talous sen kestää, asunnossa itsessään on asiat kunnossa, ja lainanhoitokuluista selviää tuskatta.
Ja nämä laskelmat tulee tehdä uudella, aiempaa korkeammalla korkotasolla ja muistaa jättää myös pelivaraa omaan talouteen elämän tuomia yllätyksiä varten. Tätä kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan asiantuntijoita on hyvä käyttää apuna ja sparrailukavereina.
Henna Mikkonen
Kommentoi